ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.
ellauri117.html on line 420: Scott ja Zelda vieraantuivat toisistaan; Zelda alienoitui mielisairaalassa itärannikolla, kun taas Scott asui Hollywoodissa rakastajattarensa, juorutoimittaja Sheilah Grahamin kanssa. Vuodesta 1939 kuolemaansa saakka Kultahattu pilkkasi itseään vanhan kunnon Patin eli Pipsan pimpsan orjaksi. Hän käytti Pipsan hattua 17 novellissa, jotka on myöhemmin koottu kokoelmaan Kuningatar-tarinat.
ellauri349.html on line 54: Eski piti ize esseekokoelmaansa Erektio Albertinkadulla merkittävänä. Vieläkin vaikea nähdä mixi Eski pitää Pipsa Pallasvesaa merkittävänä. Kenties se muistuttaa Eskin palvomaa Iisa-äitiä. Iisa äiti oli jostain Kajaanista. Pipsa Kauhia on Lapin noita Rovaniemeltä. Liisa Karhusen porukat oli Iisalmen Pörsänmäeltä, mikä on kaunisteltu Persemäki. Kiskot ovat vieneet Hyvinkään kultahatun Etelä-Helsinkiin ja meidät pohjoisemmaxi. Bulevardilla on paljon julkkisnaapureita. Saarisen ei ole tärkeää ymmärtää mitään, kuha pelittää. Science of The Better putkiaivoille. Olisikin vaikea ymmärtää mikä sai Eskin pikku pilin Albertinkadulla seisomaan. Pipsan tissiliivitkö tyynyllä vaiko oranssi tuhero? Pipsan ikä on tarkoin varjeltu salaisuus. Vozrast' zhenschiny - sekret. Kyllä se on arviolta 10 vuotta Esaa vanhempi. Hizi se on pian pushing ninety! Värjääköhän se harmaat pillukarvansakin oransseixi, vai onko se vallan kalju sieltä? Sen jalkovälissä voi olla jo enemmän kuin 1 ryppy.
ellauri349.html on line 95: Sokrates, Jeesus, Boethius, Augustinus, Montaigne, Rousseau, Sartre, Sikapaska-Hongisto, Saarinen. Nuorekkaasti vanheneva "Essee". Kutkuttavaa kehkeytymistä avautumisen mailla. Eskin hyvä liikkui kohti Pipsan parempaa, sisään takakannesta.
ellauri349.html on line 130: Mixi useimmat meistä tuntevat izensä häviäjixi joilla on veltto ongelma Pafoxen uimarannalla? Koskako Pipsan rakkaus uhkaa meitä nielaisun ja hylkäyxen peloilla? Koskako muut ihmiset (kuten Eski) ovat ärrrrsyttäviä? Meidän pitäisi kieltäytyä äyskimästä niille kuten Goyan koira.
ellauri349.html on line 153: Eskin tunnetotuudet kaihtavat exaktia formulointia. Onkohan tässä kirjassa yhtään ajatusta, vaiko vain näitä klisheitä, klisheitä? E. Saarisen ajatuxia E. Saarisesta. Saarisen oleminen ilmeni narsistisen Sartren sanoin "olemisena izelleen". En sunkaan ole vähän narsisti? Pipsan ansiosta olen sitä kenties hieman vähemmän. Puhun Aalto-yliopiston tulijoille kulmakarvat torakkamaisesti heiluen leipääntyneesti voimaisella äänellä räjähdysvoimasta. Jörn Donner paskiainen ei ollut ainoastaan narsisti vaan röyhkeä kylmä ilkimys. Psykopaatti pikemminkin. Eski taitaa olla oikeastaan Surku Yniäinen, joka menee mezään wannabeenä ulvomaan isojen pahojen susien perään, ja luikkii sitten kotiin Pipsan luo pelkämään puuvillainen häntä koipien välissä.
ellauri349.html on line 270: Ei nytpä kerronkin miten löysin tien Pipsan punaisiin pikkuhousuihin. Lassi Nummen sielukasvaloinen rouva Pirkko hoiti Tamminiemessä dementoitunutta Urho Kekkosta. Mutta olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. Ekbergin puhelusta menisi viikkoja ennenkuin antautuisit minulle, saisin erektiivisenä rullata reisille nuo isot kaatiot. Asuntosi Albertinkadulla olisi pikku sammalmättäämme ja minä vihdoinkin sinun mikkihiiresi. Yhtyminen sinuun oli upeaa. Ette arvaakaan. Olin saunassa punatukkaisen viixekkään paarman kanssa.
ellauri437.html on line 135: Europolin väpelöiden länkkäreiden maiden Tanskan, Saxan, Belgian ja Itävallan yhteistyö jatkuu entisissä merkeissä. Formaatti on täsmälleen sama kuin ennenkin mutta kovaxikeitetyt munat ovat vaihtuneet. Konna on taas joku ökyrikas rikollinen ukkeli, vaikka kazojien hämäyxexi väläytellään suosittua kalifaatti-terroristikokokokokorttia. Pollaristo on taas samanlainen 1 mies / 2 naista kolmikko, saku miesoletettu on inhottavasti tatuoitu pieni kaljuhead, tanskalainen ämmä on kolho entinen sygepleijer toisesta sarjasta, belgi petiitti pikkuluinen pikkusuinen agentti joka puhuu jotain syyriaa. Kaikilla on takuulla jotain häirizeviä sukulaisia ja/tai merkizeviä toisia. Roistoa kusettaa itävaltalainen duo, joista tulee mieleen Pipsa Pallasvesa ja Eski Saarinen, vaikka punatukka ämmä kyllä mahtuisi Pipsan yhteen lahkeeseen. Hommaan kuuluu että sarjan avajaisixi tapetaan aivan tavaton nippu epäkiinnostavia imigrantteja, jotta skoudet pääsee heti yrmyilemään arschloch todistajille ja silpomaan pyssyt ojossa sivullisia. Lisäxi on se tavallinen sazi keskeytyneitä yhdyntöjä jotka katkeavat aina johkin deus ex machina tyyppisen kännykkäsoittoon. Mun on otettava tää, olen siellä 5 minuutissa, sladdi sullotaan takasin nahkahousuihin ja tyydyttämätön puoliso jää heittelemään perään tyynyillä.
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri027.html on line 573: Joo täähän se on koko pointti: työläiset on saatava ajattelemaan, että työssä on se oikee elämä, siellä on parhaat kaverit ja tulevaisuus, siellä ajatuxet viihtyy ja aika kulkee parhaiten. Eihän perheitä niin enää tarvita, niitä voi purkaa ja tehdä uusixi, uusperheitä tarpeen mukaan yhdistellä vanhoista. Työpaikalta löytyy usein se uusi kultakin. (No Eski taisi löytää uuden lentokoneesta. Pipsan työpaikalta.)
xxx/ellauri027.html on line 671: Ehkä vielä merkittävämpää saattaa olla se, että puhuja uskaltaa näyttää omat tunteensa ja jopa liikuttua puheensa aikana, aidolla tavalla. Vanhat puhujamestarit ovat aina ymmärtäneet tunneviestinnän dramaattisen tärkeän merkityksen. Pikku julkinen pirautus sotaveteraanien tai Pipsan punaisten tissiliivien päälle on aina paikallaan, ei koskaan pois tieltä. Minkä tahansa Youtubesta etsityn historiallisen puheen vireenä on varsinainen paatostelu. Sama mitä sanoo, ei ne sitä ymmärrä kumminkaan, pitää vaan muistaa heittää noita tuttuja attrappisanoja ja paatostella päälle.
xxx/ellauri027.html on line 685: Yhteyttä jumalaan tai filosofiaan voi kokea hikiliikunnassa tai tavassa pukeutua. Saarinenkin pitää huolta kunnosta, vaikka vaikuttaakin piipunrassilta, ja sillä on hurjan aistikas pukeutumistyyli. Bulevardin vaatekaapissa on silmänkantamaton jono leobardinpilkkupikkutakkeja, kuin Aku Ankalla seilorinuttuja. Tiede, taide, uskonto ja urheilu on aina ollu sen sydäntä lähellä. Siinä olis ainesta filosofikuninkaaxi, tai ehkä lentäjäxi, kuten Zorron konnasta, jonka kenraali Xavier potkaisi parvekkeelta alas seinäpanelin läpi. Voisivat sit lennellä Pipsan kaa kahestaan. Eski ohjais ja Pipsa järjestelis päntryä. Ex-pastorin ne vois ottaa stuertixi.
xxx/ellauri027.html on line 1115: Tulevaisuudenunelma: Hoippua enenevästi ET:n näköisenä, täysin kaljuna pinkissä tuxedossa Pipsan käsikynkässä tena-vaipoissa bulevardia pitkin Ekbergille. Pinkki tuxedo mulla jo on, Pafoxen pokan lahjoittama. Tilaan ET-lehteä.
xxx/ellauri027.html on line 1119: Jos Esa Saarisen näkökenttään ei olisi - Jan von Platon ekan vaimon kuivan Päivin ja Ernie Leporen kisaemäntien avulla jo aiturixi oppineena miehenä - lennähtänyt puupäinen ja pitkäripsinen lentoemäntä nimeltään Pipsa Pallasvesa, Saarinenkin olisi saattanut juuttua omaan uomaansa siveänä poikana Karhusen Liisan pesälle. Ne oli luokkatovereja, kunnes Eski alotti luokkaretkensä. Siksi Saarisen omassa ajanlaskussa onkin selkeä jaottelu: elämä ennen Pipsaa (pikkuinen Piips) ja jälkeen Pipsan (kuningatar).
xxx/ellauri027.html on line 1133: Mutta tämä Pipsa oli hankala tapaus, kovapäinen ja lahjaton ja viis välitti vainusta. Pipsa ei halunnut turhan tähden uusiin naimisiin. Sillä oli ennestään julkkisoptikko, jotenkin klonkkumainen kuikelo. Mutta Esa halusi kiihkeästi Pipsan kanssa naimaan. Siispä Saarisen oli pakko ajatella ajattelunsa uusiksi. Sisäinen tähti oli pantava jäähylle, jos hän halusi saada omakseen kuningattaren ja puolet hänen valtakunnastaan. No eski oli rutinoitunut mammanpoika, hännänheiluttaja. Sillähän se pärjäilee naisvaltaisissa seminaareissa. Imuroinko ensin vai käynkö kaupassa.
xxx/ellauri087.html on line 66: Esa Saarinen on pukeutunut oranssiin palmupaitaan ja Pipsan liehuviin mustiin pikkuhousuihin. Hän ei testaile mikrofonia vaan aloittaa, kun kaikki ovat istuneet puoliympyräksi järjestettyjen pöytien ääreen. Jokaiselle on varattu avolehtiö, vettä, karkkia ja Marimekon kangaspäällysteinen muistikirja.
xxx/ellauri087.html on line 191: Sunnuntaina, viimeisenä varsinaisena seminaaripäivänä, Saarisella on päällään tavaramerkkinsä, leoparditakki. Koko tyyli on kuulemma Pipsan aikaansaannosta: aiemmin filosofi kietoutui laitossamettitakkeihin ja muihin tavallisiin yliopistokauhtanoihin.
xxx/ellauri087.html on line 235: – Olen saanut olla kaiken aikaa rakkaani Pipsan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 241: – Pipsa on inhimillisen lämmön ihminen, rakkauden keskittymä. Hän vaalii ja vaatii vilpittömyyttä ja inhimillisyyttä arjessa. Suhteemme on tosi romanttinen. Pipsan kieltämättä jo venähtäneet kalsarit ja tissiliivit on vieläkin makuhuoneen tyynyllä. Pipas levittää ne sinne aamulla heti pedattua. Joskus tyynyllä on yllätyxenä vielä suklaakonvehti.
xxx/ellauri087.html on line 243: Edes kesäkuinen leipomohetki Helsingin Torkkelinmäellä Pipsan kanssa ei ole mikä tahansa hetki.
xxx/ellauri087.html on line 245: Poikkeusaikana se on kyllä havahtunut ja joutunut miettimään, miten elämää voisi elää toisin. Voisko päästä edes vähäx aikaa pois Pipsan hännän alta, vapautua näistä leotardihousuista. Perusjaskassa on syntynyt herkistymistä ja uusia ajatuksia elämän mahdollisuuksista.
xxx/ellauri087.html on line 287: Onni on vaikka kahvilahetkessä Pipsan kanssa. Silloin tuntuu, että kaikki olikin jo tässä.
xxx/ellauri087.html on line 289: – Me elämme toistemme kanssa ja kustannuxella, ja se että me onnistumme siinä, on ydinkysymys. Se on alkanut olla myös ydinongelma. Pipsan kanssa ei tahdo enää aina onnistua. Cicciolinan ajattelusta on toisinaan ollut apua.
xxx/ellauri149.html on line 307: Seminaarin ja sen oheistuotteiden tuomat fyrkat on tarkoitus Esan ja Pipsan nauttia vierekkäin kodin lämmössä rikkautemme alkuperäisessä rakkausytimessä Pipsan tilavissa pöxyissä viipyillen, tolvanoille läpyttäjäpokille hihittäen, entistä pöheämpää tulevaisuutta virittäen. Entistäkin enemmän vaurastuen.
xxx/ellauri177.html on line 126: Sitten yleensä tässä vaiheessa, hengästyneenä, ei vielä kylläisenä, mutta hänen sydämensä voiman paljastavien sanojen ansiosta hän saattoi vain ylistää häntä kuningattaren ja Pipsan tittelillä, jolla hän heitti häntä yhdeksän kertaa kuin suitsutusastiasta yhdeksän pistoa. Hänen laulunsa kuoli ilosta näissä lopullisen voiton huudoissa: neitsyiden kuningatar, kaikkien pyhien kuningatar, ilman syntiä sikana pantu kuningatar! Hän on aina korkeampi, loistava. Hän, viimeisellä askeleella, askeleella, jonka Marien hyvät tutut saavuttavat yksin, pysyi siellä hetken pyörryttynä keskellä hienovaraista limaa, joka hämmensi hänet, vielä liian kaukana suutelemaan sinisen mekon reunaa, tuntien jo miten esa rullaa terolta. Tuttu ikuinen halu mennä reittä ylös, kokeilla tätä yli-inhimillistä nautintoa.
xxx/ellauri224.html on line 463: Sanoi Eski Saarinen izestään Epäapinan äänessä. Selvästikkään Saarinen ei ole enää se sama narsisti, joka hän oli 1980-luvulla, mutta ei tähteyden kaipuu kokonaan ole kadonnut. Hän näkee tämän jännitteen ja kirjoittaa: ”Oli tavoiteltava Pipsan sisäavaruutta, vaikka intohimo oli olla tähti.”
xxx/ellauri224.html on line 470: Jo pitkään Saarinen on toistanut samoja asioita, sanoja ja anekdootteja, koska lopulta hänellä on vain yksi viesti. Toisto tyylikeinona. ”Tavallaan se… mun äidin suuruus”, Esa Saarisen ääni murtuu. Yhteisenä elämämme Pipsan kanssa jatkuu. Keppihyypiöt ryömivät rehvakkaasti. Iloizemme totuuden kanssa. Nostamme maasta elämän maljan ja urheuden taljan, me pojat jumalan. On uoma ahdas syömäkita. Kiitos kiitos siitä sulle rakas, sinussa jotmuilen ja sinne vedän.
xxx/ellauri255.html on line 510: Oli vuosi 1967. Anselm Hollo vainajan isäpappa J.A. Hollo kuoli, Ilkka Kylävaara vainajan isäpappa toimitti kirjan vuosi 17 joka löytyi juuri poistohyllystä, meikä oli isävainajansa kanssa Tähtitornin mäellä kazomassa Suomi 50 ilotulituxia. SITRA perustettiin. Seuraavana kesänä olin Kivisaaressa kun Bob Kennedystä päästettiin ilmat pihalle. Oi niitä aikoja. Typerä Alain Bretonkin kuoli 1967. Että Eski olikin vastenmielinen Suomi Sata juhlallisuuxien aikana. Se taisikin olla keskustajohtoisen fasistihallituxen aikoja. Nyze ryömi taas torakkana kynnyxen alta jauhamaan vielä kerran porsasmaisen Pipsan etovia ns. suloja. Tuskin Eskilläkään enää jököttää ellei sitten jollain sinisillä pillereillä kuten Capitanin swinger-juhlissa.
xxx/ellauri305.html on line 207: ollut hyvä oikein missään, tollanen keskinkertainen. Vielä keskinkertaisemman lentoemo Pipsan painotus oli
xxx/ellauri356.html on line 88: Etymologisen sanakirjan mukaan hempeys : 1) ’heikkous, kevytmielisyys’; 2) ’kiivaus, vallattomuus’; 3) ’uteliaisuus’; 4) ’(liika) lempeys, velttous’. Toisaalta hempeä: suloinen, kaunis, herkkä, viehkeä, vieno (kielitoimiston sanakirja). Synti uskonnollisena terminä voi viitata hairahdukseen, jumalanvastaisuuteen tai rikkomukseen. Käsittääkseni lestadiolaisuuteen viittaavana terminä hempeys voi viitata avoimeen asennoitumiseen muita uskontoja ja synnillisiä tekoja/ajatuksia kohtaan. Annen kenties myös Pipsan äiti oli lessutaustainen.
30