ellauri036.html on line 2081: –  Pimeys on kerääntynyt kaupunkiemme ylle. Se on ottanut vallan elämistämme täyttäen ihanasti kaiken hiljaisuudellaan ja tyhjyydellään. Huomaamme yllätyxexemme olevamme peloissamme ja pieru eksyksissä.
ellauri043.html on line 6091: Hirmu kylmä jäätää mut sielun pohjamutiin saakka. Tää on enemmän kuin jaxaa kärsiä! Tää on kuin kuolemaakin pahempi kohtalo. Mä pyörin jumalhämärässä. Pimeys tulee mun sisään. Mun omatunto (tai tietoisuus) räjähtää tästä olemattomuuden laajenemisesta!
ellauri142.html on line 533: Adhiyajna, Korkein Uhri, uhraa oman itsensä omalle itsellensä: se on apinalle pimeydessä paistava tähti, jonka kautta apina jälleen saattaa tuntea selkärankansa ja tulla kotivaloksi. Vapiti-vapiti-vap. Pimeys (apina) ei voi tuntea valoa; valon pitää ensin poistaa pimeys, ennen kuin se (ihmisapina) voi valoksi tulla. Aina tätä samaa vitun paskanjauhantaa. Mikähän käämi se on apinan päässä joka näitä aina suoltaa?
ellauri180.html on line 474: Darkness Pimeys
ellauri189.html on line 591: Sheherazaden kotona on tilanne päällä. Illalla kuuluu kyliltä inhottavaa ählämiulahtelua kuin kojoottien ulvontaa. Pimeys putoaa äkkiä kuin persienni.
ellauri216.html on line 297: Armoa! Armo Hormia! Teidän armonne, saisiko olla pikkuleipiä? Entä veiziä? Outo himo vaivaa kotkaa, kuusen alta kaivaa votkaa. Pettymys on valju kotkan, juonut oli kalju votkan. Tikka nauraa pilkkasuu: eikös maistu silkka puu? Apinat pelkää pimeää. Pimeysaiheisia horroreita on läjäpäin, googlaa vaikka.
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri337.html on line 462:
  • Pimeys

    xxx/ellauri388.html on line 346: Pimeys ei ole siellä, missä on valo; sairautta ei ole terveessä elimistössä. Samaten ei epäsiveellisyydellä ole mitään sijaa, kun ihmiset suuntaavat hyödylliseen asiaan sen voiman, joka luo elämää. Silloin puhdas elämä tulee puhtaiden aikomusten seuraukseksi. Eläkää tunti tunnilta ja minuutti minuutilta tietäen, että teissä on läsnä hyvyyden henki eli jumalallinen henki. Kylväkää hyvien ajatusten siemeniä, ja ihmiset korjaavat hyvien töiden sadon. Sublimoikaa niin maan perskuleesti tytöt, pitäkää lippu ylhäällä ja mekon helmat alhaalla.
    9