ellauri003.html on line 661: Talvella 1981 tuli pitkähkölle visiitille Los Angelesista Eski ja sen Piips eli Liisa, asuivat nyt vuorostaan meidän lattialla kirjoituspöydän alla viikkokausia.
ellauri110.html on line 331: Pikkuinen Piips
ellauri110.html on line 353: Piipsin päiväkirjasta
ellauri110.html on line 361: Pikkuinen "Piips" sanoi nuorikkoaan huoraxi, kun sen vaatteet repsotti. Se repi sille kirjottamansa kirjeet suutuspäissä, teki sille nenäklypin ja löi sen silmän mustaxi. Jälkeenpäin sitä kadutti. Bylsittyään Bettyä se sanoi niitä onnellisexi parixi. Terveisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. Hälsningar från StMichel, att dra Sam på kuken.
ellauri110.html on line 363: Sam petti Bettyä minkä ehti, mutta ehti olla silti mustasukkainen. Kun Betty meni tanssitunnille, Sam kokeili sen hameen alta onko sillä pikkuhousuja. 6. Februari 1660 hatte Sam Fräulein Ann "einmal so richtig probiert". "Ich tat mit ihr was ich wollte, jedoch nicht die Hauptsache." Ihr gefiel die Ehe so wenig, dass sie ihn schon zweimal innerhalb der Stunde "ranliess". "Nach vielerlei Protesten habe ich zu meinem grossen Vergnügen dort angelangt, wohin ich wollte." Annettuaan vaimo Bettylle mustan silmän Piips meni toisen Bettyn pakeille: "Ich wollte es, und ich nahm sie gegen ihren Willen." Als Betty ein Kind erwartete, tat er mit Dolly was er wollte: "Ich wäre zu allem fähig gewesen."
ellauri110.html on line 365: Sit tuli paljastus, kun Betty yllätti Pepysin nuoren apulaisen hameen alta. "Ich hatte meine Hand ind ihrer Muschi." Piips kielsi kaiken mutta raapusteli päiväkirjaan seuraavan: "Die Wahrheit is, dass ich dieses junge Mädchen liebend gern entjungfernt hätte, was mir zweifellos geglückt wäre, hätte ich die Zeit mit ihr gehabt." Nach diesem Unfall schlief er öfters mit seiner Betty, und "ich glaube sie hatte mehr Freude daran als je zuvor in unserer Ehe." Betty kuoli kuumeeseen Helmin ikäisenä eli 29-vuotiaana. Piips ei mennyt uusiin naimisiin vaan bylsi siitä lähin ketä tahtoi milloin teki mieli.
ellauri276.html on line 922: Kuuluisassa päiväkirjassaan "Piips" Pepys kuvaili tuotantoa "huonosti tehdyksi" ja "paljon epäjärjestystä" - kun laulajapoika esitti kappaleen huonosti, musiikin mestari "putoi korvilleen ja löi häntä niin, että se sai koko talon meteliin."
ellauri349.html on line 884: Pipsakin oli tullut mukaan. Se oli ihanaa. Paikan päällä Jyväskylän Taulumäen kirkolla odottivat dynaamiset hengen ladyt, jotka olivat järjestäneet erityisesti yrittäjille suunnatun ►Toivon illan» E. Saarisen luennon ympärille. Yrittäjät tarvizevat Toivoa (kz. edellinen albumi), ja Jumalaa pyörittämään Toivon tombolaa, Jeesuxen keräämään arpalippuja. Sitä olen tässä kiertänyt kuin "pikkuisen Piipsin" kissa kuumaa puuroa.
xxx/ellauri027.html on line 400: Julkaisusta ikävä kyllä pois unohtuneessa liitteessä olis vielä ollut Veli Vesselin volvon vasen etulokasuoja, ryhmävalokuvista huolellisesti kumitettu Pekka Himanen (koko niteessä 1 maininta), kateellinen Larska, Larskan veli Syvällinen, puhelimeen ruozixi kovaa puhunut Gösta Grahn, ja viimeisenä vaikkakaan ei vähimpänä pikkuinen Piips.
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri027.html on line 1119: Jos Esa Saarisen näkökenttään ei olisi - Jan von Platon ekan vaimon kuivan Päivin ja Ernie Leporen kisaemäntien avulla jo aiturixi oppineena miehenä - lennähtänyt puupäinen ja pitkäripsinen lentoemäntä nimeltään Pipsa Pallasvesa, Saarinenkin olisi saattanut juuttua omaan uomaansa siveänä poikana Karhusen Liisan pesälle. Ne oli luokkatovereja, kunnes Eski alotti luokkaretkensä. Siksi Saarisen omassa ajanlaskussa onkin selkeä jaottelu: elämä ennen Pipsaa (pikkuinen Piips) ja jälkeen Pipsan (kuningatar).
xxx/ellauri363.html on line 306: Joskus useimmat lontoolaiset näyttävät vierailleet "hullujen korkeakoulussa", mukaan lukien Samuel "Piips" Pepys, tohtori "bisquit bisquit" Johnson ja ilotyttökuvittaja William Hogarth.
12