ellauri032.html on line 420: Ensimmäisen maailmansodan aikaan Pennanen muutti 1916 Jyväskylään, jossa hän tutustui runoilija Juhani Siljoon. Siljon äiti ja sisar Miili Airila eivät hyväksyneet heidän suhdettaan vaan käynnistivät eronnutta Pennasta vastaan parjauskampanjan.
ellauri032.html on line 422: Suomen sisällissodan aikana Juhani Siljo lähti sotaan valkoisten joukoissa osaksi näitä kiistoja pakoon. Siljon haavoituttua Pennanen matkusti Tampereelle etsimään häntä. Siljo kuoli haavoihinsa sairaalassa keväällä 1918, koska hän ei suostunut jalkansa amputoimiseen.lähde? Siljon kirjallinen jäämistö jäi Pennasen haltuun ja hän toimitti keskeneräisen runo- ja aforismiteoksen Selvään veteen julkaistavaksi.
ellauri032.html on line 424: Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti".
ellauri054.html on line 365: Teologit väänsi hemmetisti esseitä, varsinkin piispa Sormunen, mut ei niitä kauan luettu. Ei Hande ainaskaan. Kirjallisuuskritiikkiä myös aivan vitusti: Rafu K-mies, Eino Krohn, Kai Laitinen, Irma Rantavaara, Eila Pennanen, Annamari Sarajas, Pekka "Tuus" Tarkka. Mulla taitaa olla JA Hollon "Kohtaamiani", vähän aloitin, en jaxanut.
ellauri183.html on line 117: Pennanen Eila">Eila Pennanen suomensi Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri183.html on line 121: Eila Pennanen aloitti ilmoittamalla, että hän on monien muiden tavoin luopunut. "Me tiedämme liikaa siitä mitä maailmassa tapahtuu ja me tiedämme siitä liian vähän."
ellauri183.html on line 125: "Jo alkaa Himmunkin usko kaikkinaiseen hyvyyteen horjua. Ruusuköynnös jatkaa jo romaaneista Himmun rakkaudet ja Koreuden tähden tuttua, eloisaa ja inhimillistä linjaa. Sosiaalinen ja psykologinen realismi lyövät kättä, pieni sekoittuu suureen, ... Eila Pennanen."
ellauri238.html on line 121: Jarno Pennanen ja Anja Vammelvuo tulivat siihen ehdottamaan että lähden heidän kanssaan pois. En halunnut lähteä heidän kanssaan enkä minnekään, mutta tajusin, että tilanne oli aivan mahdoton ja päätin suostua. Jarno pyysi Penttiä antamaan minun avaimeni ja kukkaroni, ja Pentti kaivoi ne heti taskustaan Jarnolle. Lähtisin heidän kanssaan, suunnittelin että päästäisin kohteliaasti heidät kapealla kadulla taksiin edelläni jolloin en jäisi takorautaiseen katuaitaan nojaavan oven viereen vaan kadunpuoleiselle ovelle, ja sitten kun taksi lähtisi liikkeelle, hitaasti ahtaassa tilassa, voisin hypätä ulos ja mennä uimaan.
ellauri325.html on line 441: Rouva Kirjailija – Eila Pennanen
xxx/ellauri057.html on line 1342: Nuorempana Vala luki roskakirjoja kuten Hamsun, Johan Boijer, Viljo Kojo, Aaro Hellaakoski, ja Tagore. Loistava Paavolainen tykkäs siitä aina vaikkei bylsinyt, ja testosteroninen Yrjö Jylhä retkahti siihen täysin -24, muze oli puolen vuoden onni vain. Ilomanzissa Katilla oli ulkoileva ukkomies nimeltä Edvin Stolt, jonka kanssa se meni mezään yllättymään. Vapaa mitta tuli Suomeen Valan mukana. Armaan naituaan Kati käsitteli harvoin sexiä ja yhä useammin kuolemaa. Varsinkin kun vauva kuoli. Kati koitti työntää pään kaasu-uuniin kuin Sylvia Plath. Ne asu siinä isossa vuokrakasarmissa puiston vieressä. Talo helisi kuin soittorasia. Tulee mieleen Simenonin turinat. Naapurina hälisi mm. Jarno Pennanen.
xxx/ellauri123.html on line 788: French (Middle French) French (excuse my French) Suom. (ei sentään Eila Pennanen)
xxx/ellauri123.html on line 818: Pedofiliaa, elitismiä, rasismia, aika kömpelöä vittuilua psykiatreille. Vladilla on jotain niille hampaankolossa. Sigmund Freudille se oli vihainen kuin rakkikoira vaikka piti Kafkasta. Suomentanut Eila Pennanen. Olisikohan Vladi tykännyt, nainen ratissa? Että tämmöstä:
xxx/ellauri208.html on line 902: Idströmin äiti oli Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja Cay Idström ja sisar käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström. Idström eli avoliitossa Jotaarkka Pennasen kanssa 1968–1975 ja heille syntyi vuonna 1972 tytär, toimittaja Tyyne Pennanen. Papasta ei taaskaan mitään puhetta. Mitä vittua? Kirjan se kynäili kuitenkin nimeltä isäni, rakkaani. Ei kai sillä ole jotain insestitaustoja?
xxx/ellauri208.html on line 983: Ilse Annika Idström S 12.11.1947 Helsinki, K 20.9.2011 Helsinki. V myyntiedustaja Klaus Verner Idström ja radiotoimittaja Karin Naima Linnéa (Cay) Boström. P 1968 - 1975 (ero) ohjaaja Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen S 1946, PV kirjailija Jarno Elisar Pennanen ja kirjailija Anja Leila Hemmikki Vammelvuo. Lapset: Tyyne Natalia (Pennanen) S 1972, toimittaja, editori.
14