ellauri003.html on line 680: Kahenkympin laina. Preppie look. Penny loafers. Filene´s. Jordan Marsh.
ellauri019.html on line 278: Mikäs se olikaan tää Edom? Ahaa, Jehovan todistajlla on siitä pitkät turinat. (Tääkin on lyhennelmä...) Ei ihme, että Jeremiaalla oli jotain niitä vastaan hampaankolossa. Vaik ei kai se niiden vika ollu et Karhuvaari valtas Ankkalinnan. Mut varmaan ne vihelteli vahingoniloisina raunioissa ja keräs talteen Roopen säiliöstä karanneita mustuneita kultarahoja. Pahanilkisiä vanhempia veljiä, Esukan karvakätisiä poikia. Karhukoplan kumppaneita, Kroisos Pennosia. No saivat lopulta ansionsa mukaan. Jeremias veikkasi oikeata hevosta, kun kannusti kotijoukkuetta. Jos toisin oisi käynyt, nyt sit kai luettaisiin jotain kadonneita edomilaisia suosivia ennusteita.
ellauri019.html on line 472: Britit ja myöhemmin jenkit kaivoi terrierin innolla kaikki kalleudet esiin Urin raunioista. Ne on nyt British Museumissa ja University of Pennsylvania Museum of Archaeology and Anthropologyssä. Vitun ryövärit, joutais ristille.
ellauri021.html on line 69: Kiilan ydinryhmä syntyi Jarno Pennasen toimittaman Kirjallisuuslehden ja Erkki Valan Tulenkantajat-lehden ympärille. Muita tunnettuja alkuaikojen kiilalaisia olivat mm. Katri Vala, Pentti Haanpää, Elvi Sinervo, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava, Raoul Palmgren ja Otto Varhia. Nyttemmin ei Kiilaa tarvita, ei edes housukiilaa 1 koon sukahousussa, kun ize kukin kiilailee omasta puolestaan.
ellauri030.html on line 260: Tässä kohtaa alkaa sit toi roomalaisille fasisteille mieluinen Epikuroxen mätkintä. Ne rakastaa niin paljon valtaa ja massia et kaikki muut nautinnot on siihen verrattuna paskan verosta. No sehän se oli, että nää kax nautinnon lajia on sellasia mitä varten ei ole omaa masua, ja six niihin ei voi koskaan kyllästyä. Saatanan Roope Ankat ja Kroisos Pennoset, ja mikäs se oli se kolmas, Kulta-Into Pii.
ellauri032.html on line 418: Yx Aarne Kinnusen mieli vizikirjoista näytti olleen Kleistin huvinäytelmä Rikottu ruukku 1811. Lainasin sen kirjastosta. Kääntänyt Juhani Siljo. Ihankun mä olisin Siljostakin joskus jotain lukenut. Oliko se Ain-Elisabet Pennasen poikaystävä? Sillä oli tylsiä runoja. Joo niin se oli:
ellauri032.html on line 420: Ensimmäisen maailmansodan aikaan Pennanen muutti 1916 Jyväskylään, jossa hän tutustui runoilija Juhani Siljoon. Siljon äiti ja sisar Miili Airila eivät hyväksyneet heidän suhdettaan vaan käynnistivät eronnutta Pennasta vastaan parjauskampanjan.
ellauri032.html on line 422: Suomen sisällissodan aikana Juhani Siljo lähti sotaan valkoisten joukoissa osaksi näitä kiistoja pakoon. Siljon haavoituttua Pennanen matkusti Tampereelle etsimään häntä. Siljo kuoli haavoihinsa sairaalassa keväällä 1918, koska hän ei suostunut jalkansa amputoimiseen.lähde? Siljon kirjallinen jäämistö jäi Pennasen haltuun ja hän toimitti keskeneräisen runo- ja aforismiteoksen Selvään veteen julkaistavaksi.
ellauri032.html on line 424: Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti".
ellauri032.html on line 657: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri039.html on line 782: Heis veis, kääntyy Jackyn What ho! Eila Pennasen Howards Endin käännöxessä. Alemman keskiluokan puhekieltä. Kalle Ankassa sanoi Långben hej svejs. Heisulivei ja heippa sun heiluvilles sanoi Hessu Aku Ankka-piirretyssä. Mikki, Aku ja kumpp. järsii maissintähkiä vuorta alas syöxyvässä matkailuvaunussa kuin kirjoituskoneet, kilahtaen kun kela tulee rivin loppuun. CR-LF. Hyvä lopun aikojen embleemi.
ellauri043.html on line 606:

Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri045.html on line 752: Mies saapuu pääsaarelle, ja Widmore käskee kaikkien piiloutua. Richard yrittää neuvotella miehen kanssa, mutta tämä ilmestyy savuhirviönä ja heittää Richardin ilmaan. Hän kohtaa Benin, joka paljastaa Widmoren sijainnin. Mies kuulustelee Widmorea ja Zoea, mutta kun Widmore ei paljasta mitään, mies viiltää Zoen kurkun auki. Mies uhkaa tappaa Pennyn päästyään pois saarelta, jos Widmore ei puhuisi. Widmore kertoo miehelle Desmondista, kunnes Ben ampuu Widmoren. Mies sanoo Benille Widmoren kertoneen Desmondin olevan Jacobin viimeinen mahdollisuus, jos kaikki hänen kandidaattinsa ovat kuolleet.
ellauri049.html on line 273: Kailas ihannoi Juhani Siljoa (1888-1918), joka oli aika paskamainen valkokaartilainen fasisti. Se ei ollut homo vaan riiusteli Eila Pennasen äitiä, Ain-Elisabet Pennasta. Kuoli punakapinassa tyhmyyttään kuin ei antanut sahata pois kuolioista koipea, ei halunnut tulla rumaxi, kun oli niin kaunis poika. Sylvia Plathin isä teki saman tempun.
ellauri054.html on line 365: Teologit väänsi hemmetisti esseitä, varsinkin piispa Sormunen, mut ei niitä kauan luettu. Ei Hande ainaskaan. Kirjallisuuskritiikkiä myös aivan vitusti: Rafu K-mies, Eino Krohn, Kai Laitinen, Irma Rantavaara, Eila Pennanen, Annamari Sarajas, Pekka "Tuus" Tarkka. Mulla taitaa olla JA Hollon "Kohtaamiani", vähän aloitin, en jaxanut.
ellauri062.html on line 223:

The states that make up Gilead in complete occupation are: Minnesota, Wisconsin, Illinois (except for Chicago), Michigan, Indiana, Ohio, Tennessee, Kentucky, West Virginia, Virginia, North Carolina, Maryland, Pennsylvania, Delaware, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Maine, New Hampshire, and Massachusetts.
ellauri062.html on line 736: Orgonienergia on Wilhelm Reichin kehittämä teoria, jonka mukaan libido on kaikenkattava elämänvoima. Wilhelm Reich (24. maaliskuuta 1897 Dobzau, Galitsia, Itävalta-Unkari – 3. marraskuuta 1957 Lewisburg, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli itävaltalainen psykiatri. Hän tutki suurten ihmisjoukkojen psykologiaa ja kuului psykopolitiikan edelläkävijöihin.
ellauri064.html on line 444: Tämän uuden maailmanjärjestyksen takana ovat Yhdistyneet kansakunnat sekä sen alaiset Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Maailman talousfoorumi, Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin, Roope Ankka, Kroisos Pennonen ja Kulta-Into Pii. Muita usein mainittuja järjestöjä ovat Bilderberg-ryhmä, Turtselit, trilateraalinen komissio ja yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations.
ellauri067.html on line 274: W. C. Fields (oik. William Claude Dukenfield, 29. tammikuuta 1880 Darby,p Pennsylvania – 25. joulukuuta 1946) oli yhdysvaltalainen koomikko.
ellauri069.html on line 56: The one who kept them all on guard was the father, and he seems to have been a piece of work. Donald, Sr., had studied architecture at Penn, and he was a committed modernist, an acolyte of Setä Mies, Le Corbusier, Saara Aalto, and Esa Saarinen. He designed his own home, including the interiors, and if he couldn’t find something that suited his taste—a rug or a piece of furniture—he manufactured it himself.
ellauri069.html on line 580: Stella Dallas is a 1937 American drama film based on the 1923 Olive Higgins Prouty novel of the same name. Stella Martin, the daughter of a mill worker, Charlie, in a post-World War I Massachusetts factory town, is determined to better herself. She sets her sights on mill executive Stephen Dallas and catches him at an emotionally vulnerable time. Stephen's father killed himself after losing his fortune. Penniless, Stephen disappeared from high society, intending to marry his fiancée, Helen Morrison, once he was financially able to support her. However, just as he reaches his goal, he reads in the newspaper the announcement of her wedding. So he marries Stella.
ellauri069.html on line 686: Ironically, kettle corn much pre-dates the original Cracker Jack, dating to at least the 18th century, when it’s mentioned in some Pennsylvania Dutch diaries. Cracker Jack was introduced in 1893, sold by brothers Fritz and Louis Rueckheim at the Chicago World’s Fair. The first packaged product was introduced in 1896.
ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia.
ellauri073.html on line 514: She is survived by her daughter, Amy Wallace-Havens; son-in-law, Kenneth Wallace; grandchildren, Lydia Havens and Max Wallace; daughter-in-law, Karen Green; sister-in-law, Elizabeth Foster; nieces, Penny Rand and April Foster; nephew, Michael Foster; as well as seven great-nieces and -nephews and five great-great-nieces and -nephews.
ellauri083.html on line 79: 1935 Helmi otti pikaeron luuserista Renossa huizin Nevadassa ja nai Richard Walshia vielä samana päivänä. Kiltti Riku auttoi Helmiä koko loppuelämänsä Pennsylvaniassa kuollaxeen siihen 1960. Helmi kuoli keuhkosyöpään 1973. Varmaan se veti röökiä. Sen haudalla lukee Helmi (ei Lohtu?) Silkinkutoja kiinalaisilla merkeillä. Se suunnitteli kiven ize, vrt. Vitalin mummia.
ellauri089.html on line 42: Matheis Heinlein arrived in Pennsylvania in 1754. Spelling variations of this family name include: Hainberg, Hainberger, Hainburger, Heynberg, Heynberger, Heinberg and many more. Itävaltalaista aatelia. Hohoo, Pelkkää puppua jolla myydään jenkkihöynille vaakunamukeja. Eigentlich ist es so:
ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker.
ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella.
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri106.html on line 104: He enjoyed a robust childhood and was poplar in high school where he was a bright student but not quite diligent enough in his studies to win a prized full scholarship to Rutgers where he wanted to study law. Roth attended Rutgers University in Newark for a year, then transferred to Bucknell University in Pennsylvania, where he earned a B.A. magna cum laude in English and was elected to Phi Beta Kappa. He received a scholarship to attend the University of Chicago, where he earned an M.A. in English literature in 1955 and briefly worked as an instructor in the university´s writing program. Less prestigious Bucknell University in Pennsylvania was Roth’s fallback school. There he abandoned his vague dreams of becoming a lawyer for the underdog and turned his attention to writing.
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 190: Phillussa oli ylimielisyyden henkeä joka ei lähtenyt edes Dale Carnegien kirjalla. Phillu tosiaan teki kandin kuten Nathan farmiliigassa, tosin Bucknellissa, ent Lewisburgin opistossa Pennissä, ei Vermontissa. Äiskänkieltä ja kirjallisuutta sekin luki ja oli niin olevinaan nero. Tässä vaiheessa Phillu sai tartunnan Thomas Wolfesta. Tokko sukua lihavalle yxityisezivälle Nero Wolfelle. Phillussa oli kyllä sen apumiestä Archieta ulkonäön puolesta. Tom Wolfen iskä oli hautakivien toimitusmies.
ellauri106.html on line 428: Noniin justiinsa, siitähän uskonnossa on koko ajan kysymys, lisääntykää ja täyttäkää aivan tukkoon maa. Tosta Franklista ja sen mädistä ideoista on jo paasattu. Se oli se uunista karannut kermaperse logoterapeutti. Joku kompromissihakuisempi Lilian Naidaan Pennistä (varmasti jutku) ehdotti 2016 että
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri106.html on line 482: John Chapman syntyi Massachusettsissa vuonna 1774. Hänellä oli yksi sisarpuoli. Vuonna 1798 hän istutti ensimmäisen omenataimitarhansa Alleghenyjoelle Pennsylvaniaan ja alkoi kasvattaa siellä omenansiemeniä. Hän ryhtyi perustamaan keväisin taimitarhoja uudisraivaajien reiteille niin että kun he saapuivat, hän saattoi myydä heille 2–3-vuotiaita taimia viidellä tai kuudella centillä kappale. Hän palkkasi avustajia hoitamaan tarhojaan lähdettyään itse etsimään uusia tarhapaikkoja uudisraivaajien edelle. Syksyisin hän palasi Alleghenyjoelle. Omenansiementen lisäksi hän kasvatti myös lääkekasveja.
ellauri106.html on line 488: Chapman kuoli vuoden 1845 maaliskuussa 70-vuotiaana ollessaan ystävänsä luona vierailulla. Häneltä jäi 485 hehtaaria omenatarhoja läntisestä Pennsylvaniasta Ohioon ja Indianaan saakka. Amerikkalaiset arvot kunnossa, Phil Roth ja JTS läpyttävät karvakäsiä.
ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta.
ellauri107.html on line 622: Kveekari W. Penn kirjoitti vaimolleen lähtiessään valtamerimatkalle uuteen maailmaan:
ellauri109.html on line 517: When Updike, in the eighties, felt the sour breath of potential biographers on his neck, he tried to preëmpt his pursuers by writing a series of autobiographical essays about such topics as the Pennsylvania town where he grew up, his stutter, and his skin condition. The resulting collection, “Self-Consciousness,” is a dazzlingly intimate book, but his imagination and industry did more to draw biographical attention than to repel it. In the weeks before his death, of lung cancer, in early 2009, he continued to write, including an admiring review of Blake Bailey’s biography of John Cheever. And five years later there it was: “Updike,” a biography by Adam Begley.
ellauri109.html on line 609: At the University of Pennsylvania, a friend and colleague—acting, the friend admits, almost as a “pimp”—helped Roth fill the last seats in his oversubscribed classes with particularly attractive undergraduates. Roth’s treatment of a young woman named Felicity (a pseudonym), a friend and house guest of Claire Bloom’s daughter, is particularly disturbing. Roth made a sexual overture to Felicity, which she rebuffed; the next morning, he left her an irate note accusing her of “sexual hysteria.” When Bloom wrote about the incident in her memoir, Roth answered in his unpublished “Notes” with a sense of affront rather than penitence: “This is what people are. This is what people do. . . . Hate me for what I am, not for what I’m not.”
ellauri133.html on line 213: "Sille" ei ole muuta nimeä kuin SE. (Ainiin onhan se Pennyfucker, muze on jo toinen tarina.)
ellauri133.html on line 227: Se (engl. It) on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, joka perustuu Stephen Kingin tunnettuun samannimiseen romaaniin. Elokuvan ohjauksesta vastaa Mama-elokuvastaan tunnettu Andy Muschietti ja sen yksi pääosaesittäjistä on ruotsalaissyntyinen Bill Skarsgård, joka esittää elokuvan nimihahmoa ja antagonistia Pennywise-klovnia. Elokuva sai ensi-iltansa 8. syyskuuta 2017.
ellauri133.html on line 244: Elokuva alkaa vuodesta 1988, kun Bill Denbrough tekee seitsemänvuotiaalle pikkuveljelleen Georgielle paperiveneen. Georgie vie paperiveneen ulos sateeseen kokeillakseen sen kelluvuutta. Hän ei ehdi saamaan venettä kiinni ja se valuu sadevesiviemäriin. Yrittäessään saada venettä takaisin hän tutustuu klovniin nimeltä Pennywise. Pennywise ystävystyy Georgien kanssa ja antaa lopulta hänelle paperiveneen. Georgien kurottautuessa ottamaan sen Pennywise puraisee Georgien oikean käden poikki ja vetää hänet sadevesiviemäriin.
ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.
ellauri133.html on line 263: Bill kohtaa kädettömän Georgien, joka pyytää päästä kotiin. Bill hoksaa Georgien olevan pelkkä harhautus, ja hän ampuu Miken pulttipistoolilla Georgien. Tämä muuttuu Pennywiseksi, joka hyökkää ystävysten kimppuun. He epäonnistuvat puolustamaan itseään, ja Bill joutuu Pennywisen kaappaamaksi. Richie uskottelee Billin olevan syypää kaikkeen, mutta hän käyttää tätä tilaisuutena harhauttaa Pennywisea. Kerho pelottomana hyökkää Sen kimppuun ja he onnistuvat näin päihittämään Sen. Pennywise voimattomana pakenee pimeään kuiluun, nälkäisenä ja nöyryytettynä. Bill löytää Georgien sadetakin ja hyväksyy tämän kohtalon itkien muiden lohduttamana.
ellauri133.html on line 273: Se: Toinen luku (engl. It: Chapter Two) on vuonna 2019 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen kauhuelokuva, jonka on ohjannut Andy Muschietti ja käsikirjoittanut Gary Dauberman. Elokuva on jatko-osa vuoden 2017 elokuvalle Se. Molemmat osat perustuvat Stephen Kingin romaaniin Se vuodelta 1986. Elokuva sijoittuu 27 vuotta edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen vuoteen 2016. Bill Skarsgård palaa Pennywisen rooliin. Elokuvan ensimmäinen traileri julkaistiin 9. toukokuuta 2019.
ellauri133.html on line 289: Kaksikymmentäseitsemän vuotta sen jälkeen, kun luusereiden klubi päihitti Pennywisen (Bill Skarsgård), luuserit ovat kukin omilla teillään. Mutta kun Derryssä alkaa jälleen kadota ihmisiä, Mike Hanlon (Isaiah Mustafa) kutsuu muut takaisin kotiin. Kovia kokeneen joukon on voitettava syvimmät pelkonsa kukistaakseen Pennywisen. Tosta näyttelijän nimestä voi päätellä et Mike Hanlon on neekeri. Ja onhan se! Onxe mutiainen myös Kurkon kirjassa? Täytyy tschekata.
ellauri133.html on line 293: Alkuun ilmoitettiin, että elokuvassa tultaisiin näkemään kohtaus, joka leikattiin ensimmäisesta osasta elokuvasta pois kammottavuutensa takia. Kohtaus olisi sijoittunut 1600-luvulle ja liittyneen Pennywisen taustoihin ja menneisyyteen. Siinä oli varmaan kanssa kinky sexiä, eihän jenkkiläisiä mikään muu pelota.
ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!
ellauri133.html on line 349: Dodi! Mä arvasin! tää "Se" kirjan nimessä tarkoittaa tosiaankin "sitä"! Tää on luultavasti eka kirja Kurkon kronologisessa sarjassa miss voi osoittaa kynnettömällä sormella ja sanoa: "Tässä kohen toimittajat ei enää uskaltaneet sanoa Kurkolle et jätä hyvä mies noi sairaat jutut pois." Tiiliskivi muotoaan muuttavasta, lapsia jahtaavasta demarista nieltä Penninnussija on melkein 1100 sivua pitkä. Onhan siinä tollasta Enid Blyton meininkiä, lapsitiimejä ja lapsimielikuvituxen kekkeriä. Mut that being said, viemäreihin exyneen pojan voi nähtävästi pelastaa vaan niin että 6 11-vuotiastapoikaa gängfäkkää 11-vuotiasta tyttöä... sen "pyynnöstä", hehe. Voi HEMMETTI mikä parannettu painos Nabokovista!
ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
ellauri133.html on line 400:

8. Pennywise takes on a clown form because Stephen King thinks clowns are what scare children the most.

ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.
ellauri160.html on line 132: In 1901 Pound was admitted, aged 15, to the University of Pennsylvania's College of Liberal Arts. Years later he said his aim was to avoid drill at the military academy. His one distinction in first year was in geometry, but otherwise his grades were mostly poor, including in Latin, his major; he achieved a B in English composition and a pass in English literature. In his second year he switched from the degree course to "non-degree special student status", he said "to avoid irrelevant subjects". He was not elected to a fraternity at Penn, but it seemed not to bother him.
ellauri183.html on line 117: Pennanen Eila">Eila Pennanen suomensi Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri183.html on line 119: Rakas päiväkirja. Sunnuntain lehdissä kerrottiin paljon muun ohella Eila Pennasesta ja siitä, miten Brasiliassa yritetään estää vapaampia tuulia mm. syyttämällä vapaata kasvatusta kaikesta pahasta, esimerkixi Sharon Taten murhasta. Näiden erilaisten aiheiden yhdistelmä palautti mieleeni Eila Pennasen kirjoituxen "Miten jaxan elää" Suomen Kuvalehdessä viime syxynä.
ellauri183.html on line 121: Eila Pennanen aloitti ilmoittamalla, että hän on monien muiden tavoin luopunut. "Me tiedämme liikaa siitä mitä maailmassa tapahtuu ja me tiedämme siitä liian vähän."
ellauri183.html on line 125: "Jo alkaa Himmunkin usko kaikkinaiseen hyvyyteen horjua. Ruusuköynnös jatkaa jo romaaneista Himmun rakkaudet ja Koreuden tähden tuttua, eloisaa ja inhimillistä linjaa. Sosiaalinen ja psykologinen realismi lyövät kättä, pieni sekoittuu suureen, ... Eila Pennanen."
ellauri194.html on line 99: William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun.
ellauri198.html on line 120: Ohjaaja Pizzalatte esittelee Nigerian skotin Amelian opettajahahmon kesken koulutunnin, jossa käsitellään Robert Penn Warrenin runoa nimeltään Tell Me a Story, joka aukeaa ”The name of the story will be Time / But You must not pronounce its name” -säkeen kautta. Ei vittu aukea, se tulee vasta B-puolella. Ei sillä kait ole juuri mitään tekemistä juanen kanssa. Haetaan vaan tollasia laatusarjan kannuxia. Vai oisko sittenkin jotain yhteistä:
ellauri198.html on line 123: Robert Penn Warren (1905-1989) oli yhdysvaltalainen prosaisti, runoilija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut muun muassa suomennetun romaanin Kaikki kuninkaan miehet. Kriitikkona hän edusti uuskritiikkiä. Warren and Brooks helped to establish the New Criticism as “an orthodoxy so powerful that contemporary American fiction and poetry are most easily defined by their rebellion against it.” Hän kirjoitti selkä kaarella eri kirjallisuudenlajien teoksia.
ellauri198.html on line 154: by Robert Penn Warren
ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations.
ellauri198.html on line 269: Carmen Ejogo’s Amelia Reardon is an English teacher (and, later, a renowned author) which gives True Detective an excuse to drop some lovely poetic voice-over to the first episode, when she reads out two Robert Penn Warren poems. The first is titled “Tell Me a Story” (already read).
ellauri207.html on line 310: Peppi on ikävä ihminen. Luihu kylmiö. Kun se konnailee, se voi olla juridisesti epäilyttävää muttei rikos jumalan säätämiä lakeja vastaan, kuten älä tapa, älä varasta, älä valehtele älä tee huorin, kunnioita vanhempia ym ym. Sillä niihinhän on ne tutut jumalan suomat poikkeuxet: pahixia saa tappaa, konnilta varastaa, valehdella viranomaisille, huorata ketä huvittaa, kusettaa mielin määrin vanhempia jos ne ovat tiellä. Rakkauden käskyt hoituu hyvin rahalla ja sexillä ja syöttämällä halvatulle varaisälle sunnuntaisin makaronilaatikkoa ja antamalla sille valkoiset siltä varastetut shakkinappulat. Skizoidin narsistin pienestäkin hyväntahdon eleestä on syytä ilostua pikkulapsen lailla. Raha ei ehkä tuo onnea mutta auttaa kestämään elon kolhuja. Sen tiesi jo Cato vanhempi, Roope Ankka, ja Kroisos Pennonen. Caton tapaisia konnankoukkuja järjestelee Peppi Pitkätussukin, rahanpesua ja veronkiertoa. Pecunia non olet. Onko järjestelyssä jotain epäeettistä? Ei toki, menettely on talousliberaalin sääntökirjan mukaista, mikäs siinä. Kyynärpäily toisten lurjusten kustannuxella ei ole vain luvallista, vaan suotavaa.
ellauri214.html on line 230: Matthew R. Meier of West Chester University of Pennsylvania and Christopher A. Medjesky of the University of Findlay have argued that such off-hand, common remarks such as 'that's what she said' jokes are deeply entrenched in modern society, and contribute to humorizing and legitimizing sexual misconduct.
ellauri220.html on line 135: Jayne Mansfield (synt. Vera Jayne Palmer, 19. huhtikuuta 1933 Bryn Mawr, Pennsylvania – 29. kesäkuuta 1967 Slidell, Louisiana) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja, joka työskenteli sekä Broadwaylla että Hollywoodissa. Hän oli myös yksi 1950- ja 1960-lukujen johtavista seksisymboleista ja julkisuuden henkilöistä. Pelkästään syyskuun 1956 ja toukokuun 1957 välisenä aikana Mansfield esiintyi noin 2 500 uutiskuvassa ja niillä runkattiin kuivixi noin 122 000 000 kullia ympäri maailmaa.
ellauri220.html on line 137: Mansfield syntyi Bryn Mawrissa Pennsylvaniassa, mutta vietti varhaislapsuutensa Phillipsburgissa New Jerseyssä. Hänen juristi-isänsä Herbert William Palmerin kuoltua sydänkohtaukseen Mansfieldin äiti Vera Palmer (o.s. Jeffrey) palasi työelämään opettajaksi. Vuonna 1939 Mansfield muutti äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Dallasiin Texasiin.
ellauri220.html on line 306:
(U.S.) a white person. It originated in the coal regions of Pennsylvania and West Virginia, where Poles and other immigrants from Central Europe (Hungarians [Magyar], Rusyns, Slovaks) came to perform hard manual labor on the mines.
ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted. "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi.
ellauri222.html on line 904: Pythian ennustus Kroisos Pennoselle: jos lähdet sotaan tuhoat suuren valtakunnan.
ellauri238.html on line 117: En ollut löytää koko miestä. Lainasin taksirahan kirjailija Jarno Pennaselta ja maksoin kyydin. Jarno ja kirjailija Anja Vammelvuo, hänen vaimonsa, olivat Kiilan kantavia voimia ja siten illan isäntäväkeä. He arvelivat että Saarikoski voisi olla alakerran ravintolassa.
ellauri238.html on line 121: Jarno Pennanen ja Anja Vammelvuo tulivat siihen ehdottamaan että lähden heidän kanssaan pois. En halunnut lähteä heidän kanssaan enkä minnekään, mutta tajusin, että tilanne oli aivan mahdoton ja päätin suostua. Jarno pyysi Penttiä antamaan minun avaimeni ja kukkaroni, ja Pentti kaivoi ne heti taskustaan Jarnolle. Lähtisin heidän kanssaan, suunnittelin että päästäisin kohteliaasti heidät kapealla kadulla taksiin edelläni jolloin en jäisi takorautaiseen katuaitaan nojaavan oven viereen vaan kadunpuoleiselle ovelle, ja sitten kun taksi lähtisi liikkeelle, hitaasti ahtaassa tilassa, voisin hypätä ulos ja mennä uimaan.
ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual!
ellauri243.html on line 563: Kroisos Pennonen rahoitti Irakin sodassa ropotteja tappamaan kasapäin rättipäitä. Niistä olisi nyt hyötyä Homeland Securityn ja FBI:n apuna. Suostuisikohan Kroisos tekemään taas donaation? Vizikästä miten sodankäynti privatisoitui entisvanham tyyppisexi palkkasoturoinnixi jenkeissä Irakin ryöstöretken aikana. Sen jäljet näkyy hyvin selvästi Time for Patriots niteessä. Villi länsi on totaalisen klaanittunut, piikkilankoja on preerialla, sama meininki kuin etelä-Sudanissa tai Somaleissa.
ellauri243.html on line 598: Kroisos Pennosen kättely on kalamainen kuin Jaakko Hintikalla. We could still use you in Vegas, my friend, ill use you like Austin's and Bronte's heroines. For something called money. The old gang is together again in the armpit of the world, the good old USA. Kaikki luonnevammasia narsisteja ja/tai psygopaatteja, etenkin FBI:n agentti Jerry Cotton.
ellauri243.html on line 755: Onxtää lainaus Patrikilta vai Juudas "Kroisos" Pennoselta? Vaikeahko sanoa. Ja kumpikohan Uikipedian tuntemasta 2 Jemmystä on siitä vastuussa?
ellauri276.html on line 881: Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971.
ellauri276.html on line 898: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen olla äidin puolelta Penn Dutch.
ellauri276.html on line 921: Charles Wharton Stork [1881-1971] syntyi Philadelphiassa, Pa., 12. helmikuuta 1881. Suoritti AB-tutkinnon Haverford Collegessa 1902; AM Harvardissa, 1903, ja Ph.D. Pennsylvanian yliopistossa erään Schellingin neuvosta 1905. "Kaikki on himon menettämä (Lust on menettänyt kaiken), William Rowleyn tragedia, 1633" All´s Lost by Lust on William Rowleyn jakobinen tragedia, takakannen mukaan "Herkittävän rehellisen ja tehokkaan tragedia", "raaka ja raju", se kirjoitettiin vuosina 1618-1620.
ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
ellauri277.html on line 432: Pimahtanut Dent pitää Gordonia ja tämän perhettä panttivankina rakennuksessa, jossa Rachel kuoli. Batman käskee Dentiä vapauttamaan Gordonin lapset ja syyttää oikeita syyllisiä, nim. Jokeria. Dent ampuu Batmania ja uhkaa Gordonin poikaa. Luotiliiveillä varustautunut Batman tokenee ja ryntää Dentin kimppuun, jolloin molemmat putoavat alas rakennuksesta. Dent kuolee, mistä Batman loukkaantuu. Gordon toteaa Jokerin voittaneen tämän onnistuttua käännyttämään Dentin mielipuoleksi. Batman ei anna Jokerin voittaa vaan haluaa pelastaa Dentin maineen sankarina ja toivon symbolina. (No vittu tietyst! Että väsyttää...) Hän käskee Gordonin etsintäkuuluttaa Batmanin ja julistaa tämän syylliseksi Dentin suorittamiin murhiin. Poliisin aloitettua Batmanin ajojahdin, Gordon tuhoaa kirveellä Lepakkosignaalin, Fox tuhoaa jäljintälaitteen, ja Alfred Pennyworth polttaa Brucelle tarkoitetun Rachelin kirjatun kirjeen, jossa tämä kertoo suostuvansa Dentin kosintaan. Mitäpä sillä enää Waynen päätä vaivaamaan.
ellauri277.html on line 450: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet.
ellauri282.html on line 515: Keating oli Centering Prayerin, nykyaikaisen mietiskelevän rukousmenetelmän yksi kolmesta pääkehittäjästä, joka syntyi St. Joseph's Abbeysta vuonna 1975. William Meninger ja Basil Pennington, myös trappistimunkkeja, olivat menetelmän muita pääkehittäjiä. Kun Keating ehdotti konseptia ensimmäisen kerran, Meninger alkoi opettaa menetelmää, joka perustuu 1300-luvun henkiseen klassikkoon The Cloud of Unknowing (Tietämättömyyden pilvi, tästä on jo paasattu de Löllön yhteydessä albumissa 219). Meninger kutsui tätä "pilven rukoukseksi" ja opetti sitä papeille retriittitalossa. Pennington piti ensimmäisen retriitin maallikkoyleisölle Connecticutissa, jossa osallistujat ehdottivat termiä "Centering Prayer". Thomas Mertonista lähtien oli tiedetty porukoiden käyttäneen termiä ennen tätä, on epäilty, että lause olisi peräisin häneltä.
ellauri282.html on line 658: Lampaat vuotivat Pennyn tarhasta.
ellauri285.html on line 654: After making these visits, Schoenman argued in a hearing of the tribunal that the U.S. had committed genocide in Vietnam. He argued, "It is not possible to drop four million pounds of bombs every day on a country the size of New York and Pennsylvania without exterminating the civilian population".
ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.
ellauri294.html on line 698: Kristillinen opetus, saarnaaminen ja palvonta olivat suuri osa Chautauqua-kokemusta. Vaikka liikkeen perustivat metodistit , uskonnottomuus oli Chautauqua-periaate alusta alkaen, ja jopa huomattavat katolilaiset, kuten Catherine Doherty, osallistuivat siihen. Vuonna 1892 luterilainen teologi Theodore Emanuel Schmauk oli yksi Pennsylvania Chautauquan järjestäjistä.
ellauri302.html on line 718: Lisäxi on Singer yhtä silmitön antikommunisti kuin se on semitisti. Aivan pidäkkeetöntä ryssävihaa vaahtoaa sen suupielistä kuin vesikauhuiselta koiralta. Tämmönen kohtuutun vihanpito on juutalaisilla ihan verissä, kulttuurissa ainaskin. Samahan se oli Kivipukin Tanelillakin. Julmat kulmahampaat irvessä ja karvakädet nyrkissä. Ei rottamainen Ben Zyskovizkaan jää paljon hännille. Vanhoista jenkkijutku kirjailijaukoista tulee yllättävän samanlaisia Kroisos Pennosia ja Kulta-Into Piitä: Singer, Belov, Roth, jopa Malamud. Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet odottaa vielä vuoroaan.
ellauri309.html on line 531: kolmannen maailman maissa. Pennsylvania State Universityn Philip Jenkinsin
ellauri310.html on line 616: Thomas Wolfe syntyi vuoristokylässä Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa, viimeisenä suuresta keskiluokkaisesta perheestä. Hänen äitinsä, Julia E. Wolfe, oli menestyvä kiinteistösekuttelija, ja hänen isänsä William Oliver Wolfe oli hautakivien toimitusmies. Hänen esi-isänsä isänsä puolella olivat saksalais-hollantilais-englannin maanviljelijöitä, jotka olivat asettuneet Pennsylvaniaan, ja hänen äitinsä oli kolmannen polven pohjoiskarolinalainen skotlantilais-irlantilais-englantilainen. Hänen vanhempansa menivät naimisiin vuonna 1885 ja synnyttivät kahdeksan lasta, joista vain kuusi selvisi aikuisikään. Mr. Wolfen alkoholismi jakoi parin lopulta vuonna 1906, ja nuori Thomas oli epäonnexeen ainoa lapsi, joka joutui äitinsä huostaan. Lapsuudessaan perheenjäsen, jota hän tunsi lähimpänä, oli hänen veljensä Benjamin.
ellauri315.html on line 280: Kerensky ja sen entinen Olga erosivat vuonna 1939 pian sen jälkeen, kun hän asettui Pariisiin, ja vieraillessaan Yhdysvalloissa vuonna 1939 hän tapasi Lydia Ellen "Nell" Trittonin (1899–1946), australialaisen entisen toimittajan, josta oli tullut hänen lehdistösihteerinsä, ja avioitui hänen kanssaan. Avioliitto solmittiin Martins Creekissä, Pennsylvaniassa.
ellauri316.html on line 32: Minkä nimisellä siirrolla Kroisos Pennonen hävisi Roope Ankalle sisso-ottelunsa ja miten hän sai houkuteltua venäläisen sissomestarin tukijoukkoihinsa?
ellauri318.html on line 323: Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ilmoitti torstaina, että presidentti Joe Biden nimittää Penny Pritzkerin, miljardööriperillisen ja entisen kauppaministerin, hoitamaan Ukrainan talouden toipumista käynnissä olevasta sodasta.
ellauri318.html on line 325: Sullivan, presidentti Donald Trumpin vastaisen "Venäjän salaliiton" huijauksen tärkein kannattaja, kertoi toimittajille, että Biden tapaa Ukrainan presidentin Volodymr Zelenskyn Valkoisessa talossa torstaina kuudennen kerran ja "esittelee erityisedustajan Ukrainan talouden elpymiseen, Penny Pritzker, joka keskittyy yksityisen sektorin, kumppanimaiden ja ukrainalaisten kollegoiden sitouttamiseen kansainvälisten investointien luomiseksi Ukrainaan ja työskentelee Ukrainan kanssa tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi Ukrainan liiketoimintaympäristön parantamiseksi."
ellauri318.html on line 328: Nicholas Pritzker (1871–1957), Jewish immigrant from Kyiv, founded Pritzker & Pritzker law firm in Chicago and was a cousin of the existentialist philosopher Lev Shestov (Schwartzman). Penny is the sister of J. B. Pritzker, the current governor of Illinois.
ellauri321.html on line 99: This little volume had made its mark on both sides of the Atlantic not many years before Hazlitt noticed it. It appeared in London in 1782 with this somewhat ponderous title-page: Letters from an American Farmer, Describing Certain Provincial Situations, Manners and Customs, and Conveying Some Idea Of The State Of The People Of North America, Written xi to a Friend in England, By J. Hector St. John, A Farmer In Pennsylvania. Tästä varmaan radikaali Mary otti matkakirjaan mallia.
ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating.
ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely.
ellauri321.html on line 115: This literary movement (known as romanticism), of which the masterpieces are Rousseau's “Confessions,” Ste. Pierre's “Paul et Virginie,” Goethe's “Sorrows of Werther,” and Chateaubriand's “Les Natchez,” has an American representative in these letters of a Pennsylvania farmer.
ellauri321.html on line 189: he is advised and directed, he feels bold, he purchases some land; he gives all the money he has brought over, as well as what he has earned, and trusts to the God of harvests for the discharge of the rest. His good name procures him credit. He is now possessed of the deed, conveying to him and his posterity the fee simple and absolute property of two hundred acres of land, situated on such a shit creek without a paddle. What an epoch in this man's life! He is become a freeholder, from perhaps a Mexican boor—he is now an American, a Pennsylvanian, an English subject.
ellauri322.html on line 65: En récompense de ses services, l’État de New York donna à Thomas Paine un domaine à New Rochelle, New York. Il fut également rétribué par la Pennsylvanie et le Congrès américain.
ellauri322.html on line 452: Todellakin, Tanskan kuninkaan Holsteinin - Saksan omaisuus näytti minusta paljon paremmalta kuin kaikki muut hänen valtakuntansa osat, jotka tulivat näkökenttääni; ja vahvan maalaisväestön täytyi täällä koukuttaa lihaksiaan, eikä niin sanotusti istua alas laardiperseilleen, kuten tanskalaisen talonpoikaisväestön. Saapuessani Schleswickiin, Hessen-Kasselin prinssi Charlesin asuinpaikkaan, sotilaiden näky muistutti taas mieleen kaikki epämiellyttävät ennakkoluulot saksalaisesta protonazismista. Junat kulkivat toisaalta kyllä ajallaan. (Pennsylvanian farmari vahvisti että sakemanneista tuli parhaita äveriäitä amerikkalaisia.)
ellauri323.html on line 196: Äitinsä ja veljensä tavoin Moore pysyi omistautuneena presbyteerinä, johon hänen isoisänsä vaikutti voimakkaasti, ja hän lähestyi kristillistä uskoaan voimanopetuksena, joka on todistettu koettelemusten ja kiusausten kautta; hänen runoissaan käsitellään usein vahvuuden ja vastoinkäymisten teemoja. Hän ajatteli "ei ollut mahdollista elää ilman uskonnollista uskoa". Moore asui St. Louisin alueella kuusivuotiaan asti. Kun hänen isoisänsä kuoli vuonna 1894, he kolme asuivat sukulaisten luona lähellä Pittsburghia 2v, sitten muuttivat Carlisleen, Pennsylvaniaan, missä hänen äitinsä sai työpaikan opettaa englantia yksityisessä tyttökoulussa.
ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
ellauri325.html on line 441: Rouva Kirjailija – Eila Pennanen
ellauri325.html on line 728: Helpommin sanottu kuin tehty. Elokuvateatteri Tenkassa Helsinginkadulla – kuuluisan Ässärykmentin syntysijoilla – hän kannusti yhdessä sosialisti Jarno Pennasen kanssa miehiä rintamalle.
ellauri326.html on line 440: Israel refused to send lethal weapons to Ukraine. In June 2023, Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu said that "We’re concerned also with the possibility that systems that we would give to Ukraine would fall into Iranian hands and could be reverse engineered, and we would find ourselves facing Israeli systems used against Israel. Besides, we need them here to chase out the diaper heads." Penny fuckers!
ellauri341.html on line 545: Pennsylvanian yliopistossa kotvan (2019-present) MBA:ta opiskellut riippumaton kirjailija ja tutkija, joka on erikoistunut uskontojen historiaan, mytologiaan, muinaiseen historiaan ja vertailevaan uskontoon, Catalin näyttää ihmiskunnan matkan ja kuinka ymmärtää mytologiaa esi-isiemme silmin. (Vierailtu 1 005 kertaa, 1 käynti tänään). MYTOLOGINEN SÄÄTIÖ. LinkedIn activity: STOP PUTIN.
ellauri347.html on line 484: Boeree was born in Badhoevedorp, near Amsterdam, in the Netherlands. He moved with his parents and brother to the United States in 1956 and grew up on Long Island, New York. He married Judy Kovarik in 1972 and had three daughters. He received his doctoral degree in 1980 from Oklahoma State University. He died on January 5, 2021, at his home in Shippensburg, Pennsylvania.
ellauri347.html on line 486: Shippensburg University was founded as the Cumberland Valley State Normal School in 1871 and received official recognition and approval by the commonwealth on February 21, 1873. On November 12, 1982, the governor signed Senate Bill 506, establishing the State System of Higher Education. Shippensburg State College was designated as Shippensburg University of Pennsylvania, effective July 1, 1983. But you can call us Ship for short. Our purpose is to help build a better, stronger south-central Pennsylvania - economically and culturally - through people who have the abilities, skills, and values to compete in a technologically evolving world.
ellauri347.html on line 555: Suomexi katvealue, anglosaxixi Bad Spott. Todella säälittävä ranu horrori, jossa pelon aiheena on taaas kerran pieni mezälö, ja se hirvittävä seikka että koko tuppukylä on GSM-verkon katveessa! Ei siis voida heti soittaa poliisia ja ambulanssimiehiä paikalle, eikä kazoa rikostapahtumia joka paikkaa peittävistä CTV-kameroista. Poliiseilla on vain tavallisia pyssyjä ja lääkäreillä sideharsoa, puuttuu Penn State Hospitalin huippuporukat puhumattakaan yxityisillä lahjoitusvaroilla toimivista Smithsonian Institutionin nerokkaista hepuista.
ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla.
ellauri351.html on line 283: Pennsylvanian yliopiston Wharton School (MBA)
ellauri352.html on line 656: James Albert Michener tai yksinkertaisesti James A. Michener, kuten hänet tunnetaan nimellä, on tunnettu kirjailija, filantrooppi ja tarinankirjoittaja Pennsylvaniasta, Yhdysvalloista.
ellauri352.html on line 661: Michener adoptoitiin ja kasvatti toinen nainen, eikä hän tiedä biologisista vanhemmistaan. Mabel Michener kasvatti hänet ja kokonaisen liudan muita löytölapsia poikansa Robertin ohessa Bucks Countyssa, Pennsylvaniassa pikkurahalla. Hän lopetti koulun Pennsylvaniassa vuonna 1925 ja jatkoi opintojaan Swarthmore Collegessa Pennsylvaniassa. Michener oli säännöllinen jäsen yliopiston koripallojoukkueessa.
ellauri352.html on line 668: Pennsylvanian hallitus avasi hänen nimelleen taidemuseon ja pakotti kirjallisuusseuran kunnioittamaan hänen kirjallisia teoksiaan, joihin lukeutuvat seuraavat:
ellauri383.html on line 77: Szürkület perustuu "Friedrich Dürrenmattin teemoihin". Mitä tuo tarkoittaa? Dürrenmattin romaani The Pledge: Requiem for the Detective Novel (Das Versprechen: Requiem auf den Kriminalroman) julkaistiin vuonna 1958, ja sitä on sovitettu televisioon ja elokuviin useita kertoja, tunnetuimmin Sean Pennin elokuvassa The Pledge (2001) Jack Nicholsonin kanssa. Fehérin sopeutus eroaa muista monessa suhteessa. Se ei teknisesti perustu romaaniin, vaan kirjailijan aikaisempaan versioon, It Happened in Broad Daylight ( Es geschah am hellichten Tag), joka oli tarkoitettu elokuvakäsikirjoitukseksi. Se ei kuitenkaan ole ratkaiseva ero tämän mukautuksen ja aiempien välillä.
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
ellauri391.html on line 655: Kveekarit (koko nimi Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit, engl. Quakers, Religious Society of Friends) on Englannissa 1600-luvulla perustettu protestanttinen liike. Sen jäsenet kutsuvat itseään ”totuuden ystäviksi” tai ”ystävien seuraksi”. Yhteisö syntyi vallitsevan poliittisen ja uskonnollisen sorron aikana. George Foxia pidetään kveekariliikkeen perustajana, jonka käsityksen mukaan Jumala läpivalaisee jokaisen sielun erikseen eikä pelastumiseen tarvita pappeja tai muita ulkopuolisia tahoja. Yhteisö pitää itseään suoraan Jumalan alaisena. Kveekareihin kuuluu maailmassa noin 400 000 jäsentä, Ison-Britannian lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Keniassa ja Boliviassa. Suurin yhteisö on Yhdysvalloissa William Pennin vuonna 1682 kveekarien pakopaikaksi perustamassa Pennsylvaniassa. Kveekarit ovat perustaneet useita tunnettuja ja suuria yrityksiä Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Kveekarien uskonnollisuuden ohjaamaa yritystoimintaa kutsutaan kveekarikapitalismiksi.
ellauri391.html on line 658: Penn.png" height="500" />
ellauri391.html on line 659:
Fox ja Penn. Hihhulit on varmaan sixi läskejä että vaikka Jeesus kieltää haarustelun, ylensyöminen on okei, kuha mahtuu läpitte neulansilmästä.

ellauri391.html on line 661: Penn sai potkut briteistä kyseenalaistettuaan protestanttisen kolminaisuusopin. Upporikkaasta Pennistä tuli läntisessä New Jerseyssä suuren maa-alueen omistaneen kveekarin Edward Byllyngen luottomies. Vuonna 1681 Penn ja yksitoista muuta kveekaria ostivat itselleen kurkolta (lenapeilta ei kysytty) koko itäisen New Jerseyn hallintaoikeuden.
ellauri391.html on line 663: Penn toivoi siirtokuntansa tuottavan hänelle myös hyvät tulot ja hän mainostikin sitä laajasti pitkin Eurooppaa. Hän houkutteli sinne paizi kveekareita, myös hugenotteja, mennoniitteja, amisseja ja luterilaisia useista Manner-Euroopan maista, erityisesti Saksasta ja Hollannista.
ellauri391.html on line 665: Penn sai neuvoteltua luottamukselliset suhteet alueen alkuperäisasukkaiden lenni-lenapejen kanssa.
ellauri391.html on line 666: Penn maksoi intiaaneille mielestään kohtuullisen 1 200 punnan kertakorvauksen näiltä förbimistään maista. Voltaire praised this "Great Treaty" as "the only treaty between those people [Indians and Europeans] that was not ratified by an oath, and that was never infringed." Many, including the now near-extinct lenni-lenapes, regard the Great Treaty as a myth that just somehow sprung up around Penn. Penn kept slaves but treated them in a way that he considered fair. Penn ei ize asunut Pennsylvaniassa vaan briteissä.
ellauri391.html on line 668: Bisnisidean epäonnistuttua Penn valmistautui vuonna 1712 luovuttamaan koko Pennsylvanian Englannin kruunulle, mutta paskahalvaus keskeytti neuvottelut asiasta ja soppari jäi tekemättä. Halvauskohtauksensa jälkeen hän kärsi viimeisinä vuosinaan dementiasta. Veikko ehti bylsiä 15 lasta 2 vaimosta.
ellauri391.html on line 682: Lenni Lenaappi porukoineen asui alun perin valtavalla alueella, johon kuuluivat nykyiset New Jersey, Pennsylvania, New York ja Delaware. Lenni Lenapen miehet kalastivat ja metsästivät peuroja, hirviä, karhuja ja majavia. Niin ja oravia. Naiset istuttivat maissia, papuja, kurpitsaa, tupakkaa ja muita kasveja. Naiset tekivät myös vaatteita, koreja ja "ceramics".
ellauri391.html on line 688: Hiljan jotkut lenapit valittivat Pennin petkutuxesta. No case, sanoi New Jerseyn valkonaama tuomari:
ellauri392.html on line 106: Mrs. Barbauld laittoi Vanhan merimiehen joikua siitä että juoni oli epätodennäköinen eikä siinä ollut opetusta. Robert Penn Warren väitti että kyllä siinä on. Toinen uuskriitikko oli Cleanth Roberts. Lisäxi TS Eliot, Allen Tate, John Crowe Ransom ja Kristina-täti. Broox ja Ransomilta on Understanding Poetry.
ellauri392.html on line 687: Harrylle postmodernismikin on yhtäkuin antisemitismi. Mikäpä ei olisi. Se on kuin Kroisos Pennonen tai Kulta-Into Pii. Ällö Richard Rortykin kuuluu filistiineihin, ällö Milosz hyvixiin. Harryn mielestä kaikki muutkin ovat izesäälisiä narsisteja kuin juutalaiset. Niin varmaan ovatkin. Pata soimaa kattilaa ja pane vastapuolen kylkiluut siihen kiehumaan.
xxx/ellauri057.html on line 66: Juhani Siljo oli melko esinahka. Fasisti. Seukkas Eila Pennasen äiskän kaa. Anto kiittävät arvostelut Nestor Kuulapään esikoisesta.
xxx/ellauri057.html on line 1342: Nuorempana Vala luki roskakirjoja kuten Hamsun, Johan Boijer, Viljo Kojo, Aaro Hellaakoski, ja Tagore. Loistava Paavolainen tykkäs siitä aina vaikkei bylsinyt, ja testosteroninen Yrjö Jylhä retkahti siihen täysin -24, muze oli puolen vuoden onni vain. Ilomanzissa Katilla oli ulkoileva ukkomies nimeltä Edvin Stolt, jonka kanssa se meni mezään yllättymään. Vapaa mitta tuli Suomeen Valan mukana. Armaan naituaan Kati käsitteli harvoin sexiä ja yhä useammin kuolemaa. Varsinkin kun vauva kuoli. Kati koitti työntää pään kaasu-uuniin kuin Sylvia Plath. Ne asu siinä isossa vuokrakasarmissa puiston vieressä. Talo helisi kuin soittorasia. Tulee mieleen Simenonin turinat. Naapurina hälisi mm. Jarno Pennanen.
xxx/ellauri086.html on line 738: Poe oli haaveillut vuodesta 1834 alkaen oman kirjallisuuslehden perustamisesta. Lehden nimeksi olisi tullut Penn Magazine, ja se olisi ollut sisällöltään, paperiltaan ja painojäljeltään korkealaatuinen sekä vuositilausmaksultaan suhteellisen kallis. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, kuten ei myöskään vuonna 1843 suunniteltu Stylus. Poesta tuli Broadway Journalin ainoa päätoimittaja ja omistaja syksyllä 1845. Hän ei kuitenkaan kyennyt pitämään lehteä hengissä kahta kuukautta kauempaa.
xxx/ellauri087.html on line 116: Tämä on kognitiotiedettä, joka on sukua positiivisen psykologian teesille siitä, että positiivinen suhtautuminen tekee elämästä parempaa. Saarinen olikin viime joulukuussa positiivisuuden ykkösprofessorin Martin Seligmanin vieraana Pennsylvanian yliopistossa pitämässä “pien-Pafoksen”.
xxx/ellauri087.html on line 454: Many authors have borrowed the phrase "World enough and time" from the poem's opening line to use in their book title or inside. The most famous is Robert Penn Warren's 1950 novel World Enough and Time: A Romantic Novel, about murder in early-19th-century Kentucky. (WTF,? bet Ernest Heminway's booklet Farewell for Arms (p. 129) is famouser.) With variations, it has also been used for books on the philosophy of physics (World Enough and Space-Time: Absolute versus Relational Theories of Space and Time), geopolitics (World Enough and Time: Successful Strategies for Resource Management), a science-fiction collection (Worlds Enough & Time: Five Tales of Speculative Fiction), and a biography of the poet (World Enough and Time: The Life of Andrew Marvell). The phrase is used as a title chapter in Andreas Wagner's pop science book on the origin of variation in organisms, "Arrival of the Fittest". The verse serves as an epigraph to Mimesis, literary critic Erich Auerbach's most famous book. It is also the title of an episode of Big Finnish Productions's The Diary of River Song series 2, and of part 1 of Doctor Who's Series 10 finale. It is the title of a Star Trek New Voyages fan episode where George Takei reprises his role as Sulu after being lost in a rift in time. The title of Robert A. Heinlein's 1973 novel Time Enough for Love also echoes this line.
xxx/ellauri103.html on line 488: Urban Outfitters is a multinational lifestyle retail corporation headquartered in Philadelphia, Pennsylvania. They also own Anthropologie and Free People.
xxx/ellauri123.html on line 788: French (Middle French) French (excuse my French) Suom. (ei sentään Eila Pennanen)
xxx/ellauri123.html on line 818: Pedofiliaa, elitismiä, rasismia, aika kömpelöä vittuilua psykiatreille. Vladilla on jotain niille hampaankolossa. Sigmund Freudille se oli vihainen kuin rakkikoira vaikka piti Kafkasta. Suomentanut Eila Pennanen. Olisikohan Vladi tykännyt, nainen ratissa? Että tämmöstä:
xxx/ellauri123.html on line 1081: born in South Connellsville, Pennsylvania in
xxx/ellauri128.html on line 625: År 1907 gifte Munthe om sig med Hilda Pennington Mellor (1882-1967), en engelsk adelsdam 25 år yngre än han själv. Äktenskapet blev dock inte lyckligt men framgångsrikt. Munthe motsatte sig starkt nazismen, men förhandlade 1937 om att sälja sitt livsverk San Michele till Hermann Göring. Axel Munthes aska är strödd årligen i havet utanför Sveriges västkust. Axel Munthe har bott i Vimmerby som granne till Astrid Lindgren. Alla vi gräddarselbarn i Bullerbyn.
xxx/ellauri136.html on line 108: Sophia is female, about 50, with a cowboy hat, Professional Artist and Author. BA in Ancient Egypt & Geology, University of Pennsylvania, Graduated 1984, 249.6K content views20.1K this month.
xxx/ellauri138.html on line 124: Nojaa, tuo on nyt taas tuota. Ei Roope Ankka kyllä ihaile Kroisos Pennosta tai Kulta-Into Piitä, vaan kadehtii. Kyllähän se varmaan onkin niin, että röyhkeämmät rikastuvat enemmän, koska ne kyynärpäilevät ja vitut välittävät kuinka kaverille käy. Antaa victimien ostaa tontteja jotka on suota tai vuorenseinämää. Taitaa silti olla todennäköisempää, että Kelju Korppikotkaa on onni potkaissut ja siitä ylpistyneenä Juhona se vaan luulee että se on saanut jotain ize aikaan. Tapa se Elmeri, huutavat muut Nakke Nakuttaja muurahaiset maan tasalta Elmerille, joka on lennähtänyt trendielefantin päälle. Kylnää uuden maailman motivoivat mölyapinat on syvältä, kuinka tollasia voi ollakaan. Aika tavallista on, etne ensin tunaroivat bisnexissä ja sit rupeavat pitämään tota älämölöä. Vielä pöntömmät wannabeet potkasee ne vahingossa maailman hölmöimmän kansakunnan kassakaapin päälle.
xxx/ellauri167.html on line 678: Leary meni opiskelemaan Alabaman yliopistoon, mutta hänet erotettiin vuonna 1942 hänen vietettyään yön tyttöjen asuntolassa. Hän täydensi opintojaan 9-kuukautisella psykologian kurssilla Georgetownin yliopistossa ja Ohio State Universityssa. Hän menetti sotilaskoulutuksessa kuulon toisesta korvastaan ja sai hyvityxexi työpaikan kuurojen potilaiden psykometrikkona Butlerissa, Pennsylvaniassa.
xxx/ellauri168.html on line 332: Karkki syntyi Jessica Wilcoxiksi Atlantic Cityssä, New Jerseyssä, 31. joulukuuta 1925. Hänen äitinsä näyttää olleen sekä puritaaninen että kylmä; ei siis ihme että hänen isänsä jätti heidät hänen ollessaan kolmevuotias, minkä jälkeen Jessica ja hänen äitinsä muuttivat Wilkes-Barreen, Pennsylvaniaan, asumaan isoäitinsä luona. Hän alkoi rakastaa isoäitiään enemmän kuin vanhempiaan, mikä tuskin yllätti, koska hän kerran kuvaili isänsä murskaavan sormiaan muskottipähkinän raastimessa. Nuoren tytön äiti ei koskaan antanut hänen seurustella muiden lasten kanssa, ja hänet suljettiin usein yksin pimeisiin huoneisiin, joissa hän loi vahvat suhteet kuvitteellisiin ystäviin.
xxx/ellauri169.html on line 84: 10. marraskuuta 2005 Robertson kertoi Pennsylvanian Doverin asukkaille 700 Clubin lähetyksessä, että he olivat hylänneet Jumalan äänestäessään opetuslautakunnasta ulos kaikki älykkään suunnittelun eli uskonnollisen maailmankatsomuksen kannattajat. Robertson sanoi: "Haluan sanoa kaikille Doverin hyville asukkaille: jos alueellanne tapahtuu katastrofi, älkää pyytäkö Jumalalta apua; heititte hänet juuri ulos kaupungistanne". Myöhemmin hän ehdotti Doverin asukkaille, että he pyytäisivät hädän hetkellä apua Charles Darwinilta.
xxx/ellauri208.html on line 902: Idströmin äiti oli Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja Cay Idström ja sisar käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström. Idström eli avoliitossa Jotaarkka Pennasen kanssa 1968–1975 ja heille syntyi vuonna 1972 tytär, toimittaja Tyyne Pennanen. Papasta ei taaskaan mitään puhetta. Mitä vittua? Kirjan se kynäili kuitenkin nimeltä isäni, rakkaani. Ei kai sillä ole jotain insestitaustoja?
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 983: Ilse Annika Idström S 12.11.1947 Helsinki, K 20.9.2011 Helsinki. V myyntiedustaja Klaus Verner Idström ja radiotoimittaja Karin Naima Linnéa (Cay) Boström. P 1968 - 1975 (ero) ohjaaja Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen S 1946, PV kirjailija Jarno Elisar Pennanen ja kirjailija Anja Leila Hemmikki Vammelvuo. Lapset: Tyyne Natalia (Pennanen) S 1972, toimittaja, editori.
xxx/ellauri212.html on line 303: Tässä syyteröväskästä viimeisin: in February 2022, around a dozen current and former employees of Dr. Phil alleged that they experienced "verbal abuse in a workplace that fosters fear, intimidation, and racism." Seven current employees also claimed that the show's guests are often manipulated and treated unethically. Attorneys for McGraw and his co-producer, Carla Pennington categorically denied every allegation made.
xxx/ellauri215.html on line 237: Kun sosiaaliset paineet heikkenee, porukat pelaa matelijanaivoilla eli palaa Darwinin perusasetuxiin. Ei elukat ensi kädessä hanki lapsia, ennen kaikkea ne vaan tahtoo hässiä. Pennut on vaan sivuvaikutus. Termiittiapina joka osaa niiden tulon tukkia hässii sikana mutta ilman villoja. Sukulaisten sijasta niillon ystäviä.
xxx/ellauri218.html on line 242: The landfill site was finally closed on March 22, 2001, though it was temporarily reopened soon after for the September 11, 2001 attacks on the World Trade Center in Manhattan (see below). The garbage once destined for Fresh Kills was shipped to landfills in other states, primarily in Pennsylvania, but also in Virginia and Ohio. Some garbage was also sent to New Jersey for incineration.
xxx/ellauri218.html on line 254: Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus, joka tapahtui 28. maaliskuuta 1979 Three Mile Islandin ydinvoimalassa ollessani siinä lähimaisemissa, lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa, on historian neljänneksi pahin ydinonnettomuus Tšernobylin, Kyštymin ja Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Onnettomuus on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien IINES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon vuoksi; ydinvoimalan kakkosyksikön (TMI-2) suklaasydän särkyi ja osittain suli onnettomuudessa. Onnettomuusyksikkö ehti olla käytössä alle vuoden.
xxx/ellauri218.html on line 293: Maya Penn (born February 10, 2000) is an American entrepreneur, philanthropist, animator, artist, and the CEO of her eco-friendly fashion company Maya's Ideas. Ympäristöaktivisti ja yrittäjä Stormy Maya Penn.
xxx/ellauri218.html on line 295: Penn was born and raised in Atlanta. She started her company in 2008 at the age of 8. She spoke at the TEDWomen event in San Francisco, which was streamed live on TED.com. She has done 2 official TEDTalks and 1 TEDxxxTalk. Penn is also an animator and artist, drawing cartoon characters from an early age. She is the creator of an animated series called The Pollinators which focuses on the importance of birds and bees and other pollinators like men. She premiered a clip of The Pollinators and another animated series called Malicious Dishes at TEDWomen 2013. What a dish!
xxx/ellauri218.html on line 297: Penn has made herself known as a supporter and member of One Billion Bucks and Rising and Girls Girls Girls, Inc. In 2011, she founded her own nonprofit organization, Maya's Ideas 4 The Planet. Penn was named to Oprah's SuperSoul 100 list of visionaries and influential black leaders in 2016.
xxx/ellauri218.html on line 301: Netistä ei löydy yhtään linkkiä missä Greta Thunberg 18v ja Maya Penn 22v esiintyisivät yhdessä. Kaikki on jotain "kazokaapas näitä Z-sukupolven tyttöjä" sivuja.
xxx/ellauri218.html on line 408: The northeast blackout of 1965 was a significant disruption in the supply of electricity on Tuesday, November 9, 1965, affecting parts of Ontario in Canada and Connecticut, Delaware, Maryland, Massachusetts, New Hampshire, New Jersey, New York, Pennsylvania, Rhode Island, and Vermont in the United States. In contrast to the wave of looting and other incidents that took place during the 1977 New York City blackout, only five reports of looting were made in New York City after the 1965 blackout. It was said to be the lowest amount of crime on any night in the city's history since records were first kept. Perhaps thanks to that more than 800,000 looters got trapped in the subway. The blackout that hit New York on July 13, 1977 was to many a metaphor for the gloom that had already settled on the city. An economic decline, coupled with rising crime rates and the panic-provoking (and paranoia-inducing) Son of Sam murders, had combined to make the late 1970s New York’s Dark Ages.
xxx/ellauri224.html on line 513: Dude, Where's My Car? is a 2000 American boner comedy film directed by Danny Lipsanen. The film stars Jared Kutshner and Sean Penn (just back from Ukraine: Zelensky was not at home) as two best friends who find themselves unable to remember where they parked their vehicle after a night of recklessness. Supporting cast members include some busty chicks as usual. Though the film was banned by most critics, it was a box office success and has managed to achieve a cult status, partially from frequent airings on cable television. The film's title became a minor pop culture saying, and was commonly reworked in various pop cultural contexts during the 2000s. Release date December 15, 2000. Budget $13 million. Box office $73.2 million.
xxx/ellauri235.html on line 500: En debatt om USA:s stöd till Ukraina har flammat upp inför mellanårsvalet om en dryg vecka. – Vi har skickat tillräckligt med pengar till Ukraina. Det måste bli ett stopp nu, säger den amerikanska företagaren Patricia Gleason i Pennsylvania till HBL.
xxx/ellauri250.html on line 243: Idén om effektiv altruism kom den bredare allmänheten för kännedom i mars 2013, då den äcklige filosofiprofessorn Peter Singer gav ett TED-talk. Singer är hårdnackad utilitarist, och argumenterar slagordsmässigt för att eftersträva största möjliga lycka för största möjliga antal. Hans lärjungar, som den brittiske filosofen William MacAskill, tycks förespråka en närmast mekaniskt kalkylerande maximering av "lycka" och minimering av "lidande". Juutalainen Kroisos Pennonen ja skotti Roope Ankka näyttävät efektiivistä altruismin mallia.
xxx/ellauri250.html on line 604: Barfly, released in 1987, is a barfingly semi-autobiographical film written by Bukowski and starring Mickey Rourke as Henry Chinaski, who represents Bukowski, and Faye Dunaway as his lover Wanda Wilcox. Sean Penn offered to play Chinaski for one dollar as long as his friend Dennis Hopper would direct,[53] but the European director Barbet Schroeder had invested many years and thousands of dollars in the project and Bukowski felt Schroeder deserved to make it. Bukowski wrote the screenplay, was given script approval, and appears as a bar patron in a brief cameo.
xxx/ellauri261.html on line 554: Gertrude Stein (3. helmikuuta 1874 Pittsburgh, Pennsylvania – 27. heinäkuuta 1946 Neuilly-sur-Seine, Ranska) oli yhdysvaltalaissyntyinen, pitkään Pariisissa asunut kulttuurihenkilö ja avantgarde-kirjailija. Mitä vetoa että se oli juutalainen? No tietysti: Steinin perhe oli varakasta saksalais-juutalaista sukua. Varhaisen lapsuutensa Stein vietti Euroopassa, ensin Wienissä ja sitten Pariisissa. Nuoruutensa hän vietti Oaklandissa, Kaliforniassa.
xxx/ellauri281.html on line 189: Warner, NR, RB Jackson, TH Darrah, SG Osborn, A. Down, K. Zhao, A. White ja A. Vengosh. 2012. Geokemialliset todisteet Marcellus Formationin suolaveden mahdollisesta luonnollisesta siirtymisestä matalille pohjavesikerroille Pennsylvaniassa. Proceedings of the National Academy of Sciences USA 109, no. 30: 11961–11966.
xxx/ellauri289.html on line 92: Jehovan todistajat aloittivat toimintansa vuonna 1870, kun Charles Taze Russell johti raamatuntutkisteluja Pittsburghissa Pennsylvaniassa. Jehovan todistajien liike syntyi raamatunopiskelijaliikkeestä, jonka myös perusti Russell. Kun hän alkoi kiistää joitain perinteisiä kristillisiä näkemyksiä, syntyivät Jehovan todistajat. 2½ vuoden tauon jälkeen Volusia Jehovan todistajat palaavat koputtamaan oviin.
xxx/ellauri293.html on line 383: How I Met Your Mother (lyhennettynä usein HIMOM ) on yhdysvaltalainen romcom eli FUCK! genren tilannesarja, jonka ovat luoneet Craig Thomas ja Carter Bays CBS:lle. Sarja, jota esitettiin 19.9.2005–31.3.2014, seuraa päähenkilöä Retu Mosbya ja hänen ystävätiimiä New Yorkin Manhattanilla. Kehystysvälineenä Retu kertoo vuonna 2030 pojalleen Lukelle ja tyttärelleen Pennylle tapahtumia syyskuusta 2005 toukokuuhun 2013, jotka johtivat hänet tapaamaan heidän äitinsä.
xxx/ellauri298.html on line 172: Syntynyt vuonna 1946, kasvoin tuolloin kukoistavassa tehdaskaupungissa Länsi-Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa kymmenen mailia länteen Ohio-joen varrella Pittsburghista, jota silloin kutsuttiin "Terässtadixi". Varhaisesta lapsuudestani lähtien äitini oli vakavasti masentunut ja perheeni jatkuvassa konfliktissa. Samaan aikaan isäni, alun perin viulisti, antoi minulle lahjan rakkauden klassiseen musiikkiin. Hän opetti minulle, kuinka kuunnella, ei vain äidin valituxen pääteemoja, vaan myös koko musiikkipartituuria bassoista korkeisiin puupuhaltimiin. Meidän perheemme oli yksi harvoista juutalaisperheistä suurelta osin italialaisessa katolisessa kaupungissa. Suurimman osan ajasta ala-asteella ja lukiossa tunsin olevani ulkopuolinen ja minulla oli heikko yhteenkuuluvuuden tunne. Juutalaisten käyttö ravunsyöttinä oli yleistä, ja yritin epätoivoisesti kompensoida auttamalla opiskelutovereita kotitehtävissä. Silti minua pidettiin enimmäkseen käsivarren päässä, ja leimattuna roolilla "aivot". Kun osallistuin heprealaiseen kouluun useita päiviä viikossa useiden vuosien ajan Pittsburghin juutalaisella alueella, olin sielläkin "ulkopuolinen", koska olin kotoisin pikkukaupungista enkä Pittsburghin kletschmersektiosta. Yhdessä nämä lopulta ovat osittain taustalla kiinnostukseni antropologiaan, etnisiin ja amerikkalaisiin tutkimuksiin, usein tiedostamattoman koetun kokemuksen psykoanalyyttiseen syvyyteen, halukkuuteeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun (yrityxeen yhdistää ne, jotka aluksi vaikuttavat erillisiltä, toisiinsa liittymättömiltä kulttuurin puolilta, perhe ja historia), tarkkaavaisuuteeni itseäni kohtaan tutkimusvälineenä, jota kutsutaan vastasiirroksi), oman runouden käyttämiseen keinona ymmärtää työelämän organisaatioita ja laajempaa kulttuuria) ja pyrkimykseni auttaa muita ihmisiä, järjestöt, jopa kansainvälisiä suhteita kuuntelemalla syvästi ihmisiä ja auttamalla heitä kuuntelemaan toisiaan sielusta sieluun. Tämä oli keskeinen roolini kroonikkona ja noin viisikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoiden, perhelääketieteen harjoittelijoiden ja asukkaiden, PA:iden ja monien muiden terveydenhuollon ammattilaisten opettajana. Syvästä kiinnostuksestani organisaatioelämän tiedostamattomiin juuriin tuli perusta suurelle osalle tutkimuksestani, kirjoittamisestani, opettamisestani ja konsultoinnistani. Opiskelin Pittsburghin yliopistossa ja suoritin historiallisen musiikkitieteen AB:n vuonna 1967 ja psykologisen antropologian tohtorin vuonna 1972. Opetettuani seitsemän vuotta psykiatrian osastolla Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, TN:ssä, vietin loput urani perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen osastolla Oklahoman terveystieteiden yliopistossa. Center, Oklahoma City, OK, sellainen minä olin."
168