ellauri216.html on line 253: Tero saa potkut keijasta ja rientää vielä kerran runoilijan (se on Saarikosken Pena) haudalle. Milka ja Juri alkaa kiristää sitä. Ei ois kannattanut tungexia kolmantena luukulle. Tero parka on totaalisesti pikkuveljen ohjissa. Tero murskaa Jurin kallon Leninin nupilla. Kazoi Leninin pään yli ulos. Penalla oli poika Juri. Penan pojilla oli ihan isän kiusaxi venäläiset nimet. Lahjakahvikupinkin pohjassa luki CCCP. Meilläkin on niitä kuppeja. Milka karjuu kunnes Tero sai senkin vaiennettua. Ei vinde, nyt on Terolla piru merrassa. Kaxi nuorta ruumista keijassa ja ziljoonanide sylissä. Ehtisköhän se bylsiä niitä ennen lähtöä? Georgilla on iso patti ozassa.
ellauri216.html on line 860: Heinäveden Papinniemi kuului Saastamoisen yhtiölle. Sattuvaa., Muistan kuinka tunkkaista oli munkkilassa pienenä, savun hajua ja pesemättömiä äijiä. Siellä ne nyt on pesineet yhtä kauan kuin Rauhixen päärakennus. Haritonin ikkunasta näkyy hautausmaalle jossa Tero kävi kykkimässä Penan haudalla.
ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
ellauri238.html on line 33:
ellauri238.html on line 77: Pena Saarikoski on kiven alla Uudessa Valamossa, sitä se yxikin obskyyri kynäilijäbändäri kävi öisin pussaamassa. Hizi kun en muista nimeä. Pena">Tero Liukkonen. On se kumma minkäläinen idoli tehtiin tästäkin juoppolallista. Mutta juoppolallejahan on monissa maissa olleet parhaat runoilijat: Li Bai, Du Fu, Anakreon, Omar Khaijam, Baudelaire, Hart Crane, Eikka Leikka, Ismo Alanko, vaikka kuinka monta muuta. Joutilaisuus tekee mestarin myös pullonkallistelussa. Pullot kalisevat, kallot pulisevat. Kaarlo Kramsu ei ollut ainoastaan juoppo, vaan myös kuppanen ja hullu. Non solum sed etiam. Hullujakin runoilijoita ym. kynäilijöitä lienee kokonainen leegio, viinahuuruisia tai muuten vaan hourulaisia. Alexis Kivi, siinä kanssa 1. Hänen loppunsa oli hyvin surkea, kuten varotteli Simo Saarikoski Pentille.
ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.
ellauri238.html on line 183: Oiva Paloheimon kanssa 1960 Loimaan matineassa Pena luki runojaan paatoxella jylhästi kengännauha kaulassa.
ellauri238.html on line 184: Vaakku Koskenniemen vanhapiika sisar möi Penan ja Oivan kirjoja omistuxilla. Loimaalla ei Penalle tarjoiltu alkoholia. Oivalla oli salapullo mutta se ei tarjonnut siitä Penalle.
ellauri238.html on line 188: Mä Raunon kanssa istun nyt, se tietää vaikkei kysellyt, kun eka kerran täyteen join pään. Siitä tulikin Penan puolisoita yhdistävä harrastus. Ei sitä olis selvin päin kestänyt. Rauskin ja Tuula-Liinan avioliitto karahti nolosti ja näkyvästi Rauskin kivexiin alle vuoden kestettyään. Rauno hosmii litramäärin olutta ja paisuu kuin pullataikina, pikku tytönsuu tyytymättömässä mutrussa kun Tuula-Liina ei osaa tehdä kastiketta, ei imuroi itäsaxalaisella imurilla eikä pese pyykkiä. Mutta Saarikoskilla on vielä ryöttäsempää kuin niillä. Avioero tulee 2v kuluttua.
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 192: Pari päivää seminaarin jälkeen Hormia oli pannut Leenan ja Penan poliisilta turvaan Kupittaan hourulaan, Pentin suljetulle osastolle. Pentti oli ammuskellut Seurahuoneella Leenan kotoa pihistämällä aseella. Pentti ei syönyt lääkkeitään, koska niistä tuli tokkuraan (LOL, entä viinasta?), vaan jakeli niitä muille potilaille. Hän muisti potilaan, joka paskansi hihitellen Penan huoneen nurkkaan, osoitteli läjää sormellaan ja hipsi hihitellen ulos. Kyllä minä ymmärsin, että se oli kommentti mun tuotannosta, Pentti veisteli. Pentti oli leuhka ja Marjukka koppava. Pentillä oli lähes olematon perse. Kai sixi että se oli perse koko mies.
ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
ellauri238.html on line 205: Leena Larjanko (ei avioliitossa), poika Saska s. 1963. Oli arvostetusta ylemmän keskiluokan perheestä, läpikotaisin hesalainen hepsankeikka, hullu ja rämäpäinen ja auttoi Penaa irtautumaan Tuula I:n esiliinannauhoista.
ellauri238.html on line 207: Marjukka Saarikoski (o.s. Mela), 1964–1966, tytär Hertta Saarikoski s. 1964. Maalaiskirkonkylän kermaa, kaunis izetietoinen ja teräväkielinen eikä antautunut muiden melalle kuin Penalle. Kirje vaimolleni -vaimo.
ellauri238.html on line 209: Tuula-Liina Varis (o.s. Puuppa), 1967–1975, tytär Anna Saarikoski-Tähtelä s. 1969. Oli arkinen ja tavallinen kuin harmaa viltti. Välttämätön kuin lapsen uniriepu. Pesi ja raakkasi vitun pahanhajuisen Penan juoppoputkien välissä. En soisi sen päättyvän -kirjan vanha kunnon Pat. Harvahampainen kuin Penan sisko Sirkka Garam.
ellauri238.html on line 216: Penan kirjailijanimi oli Nenä. Naurun piti Nenän mielestä olla rankaisevaa. Sen ei tarvinnut olla parantavaa eikä rakentavaa, kuha sattuu. Hän oli myös aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi. Prahassa hän ylläpiti suhdetta syyskuussa 1966 tapaamaansa itäsaksalaiseen runoilija Sarah Kirschiin, jonka oli vaikea saada viisumia länteen. Praha on loppu, lähettäkää tshekki.
ellauri238.html on line 223: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Saarikoski oli asiantuntijaraadin valitsemalla ennakkolistalla, mutta karsiutui yleisöäänestyksen tuloksena muodostuneelta lopulliselta sadan kaikkien aikojen suurimman suomalaisen juopon listalta. Penan pahin harhalaukaus lienee kuitenkin ollut Saska Saarikoski.
ellauri238.html on line 225: Penan Mitä tapahtuu todella-kirjaa, jonka Tuomas Anhava kokosi sen huoneen lattialla lojuneista zetteleistä, myytiin siihen aikaan uskomattomat 10K kpl, melkein yhtä paljon kuin Aili Konttisen lempparia Totisesta kristillisyydestä. Jälkeenpäin Pena vielä julkesi naureskella kaikelle, entisille puolisoillekin.
ellauri238.html on line 227: Pena kyllä saattoi ymmärtää Eika Leikan jumalkeinua, samanlaisia juoppoja narsisteja molemmat. Mutta miten saattoi Tuula-Liina sietää tota Sarah Kirschiä? Ja maxaa vielä Penan ja Saran puhelinlaskuja? Ainakin pari Penan kirjaa syntyi Saran haarukassa ollessa (tietysti vanhojen kunnon Pattien venatessa Suomessa).
ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.
ellauri238.html on line 233: Pena tapasi Saran Romaniassa George Coșbucin kunniaxi pidetyssä seminaarissa. (n. 20 septembrie 1866, Hordou, Imperiul Austriac – d. 9 mai 1918, București, România) a fost un poet, critic literar, scriitor, publicist și traducător român din Transilvania, membru titular al Academiei Române din anul 1916.
ellauri238.html on line 269: Pena ei tajunnut romaniankielisistä esitelmistä sanaakaan, ja sen vuoxi luikki mielellään Saran kanssa nussimaan. Vaimoilta ei kande tulla kyselemään runoilijan säkeiden merkitystä, ne tietää hämärien kielikuvien likaisen konkreettiset taustat. Tämä mun pitäisi ehkä kirjoittaa ylös, kuten Enola Holmes sanoisi. Hyvin päätelty Robin, ei ne ole symboliikkaa, ne on muistikuvia. Tuula-Liina ja Sarah ei päässeet jälkeenpäin vaihtamaan kokemuxia Pena-vainajasta, koska toinen ei osannut saxaa eikä toinen englantia.
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri238.html on line 273: Pentin takana ei pysy mikään, eikä paljon edessäkään. Pentti ihmettelee mixeivät naiset anna kaikille. Pentti antaa, ja antaa kaikkensa. Ilmiselvä narsisti. Mutta hän jännitti ihmisiä aivan kuollaxeen, ja oli pirun tylsä selvänä. Paavolaiselle ja Saarikoskelle oli yhteistä alkoholismi ja bisexuaalisuus, vaikka Pentti (oman kertomansa mukaan) ei pannut sitä sinne kuin vaan kokeexi. Yrjö Jyrinkoski (lausuntataiteilija) kyllä koitti parhaansa, mutta Pentin perse oli ehkä liian pieni maali. Pena meni Tabe Slioorin kanssa Lauri Viitaa kazomaan Kellokosken sairaalaan. Viita ei ollut huomaavinan Tabea. Kyllä sen hullu täytyy olla, Pena lohkaisi.
ellauri238.html on line 275: Mut hetkinen! Perhetaustaltaan molemmat oli jonkinlaisia laskukkaita persuja, ryssävihaisia oikeistohörhöjä, mites sitten Pena päätyi kommunistiseen puolueeseen? Ihan kiusallako? Niimpä kai, kun on pohjalla kaikki tiet on ylöspäin. Juu Pertti ja Tuula-Liina on ihan kuin Marquetta ja Paula, molempien kotona oli luuranko kaapissa: Tuula2n isän suikki ja Simon viinapää.
ellauri238.html on line 277: Pena Saarikoski, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama, näiden Hansa-jengin hampparien avainromaanit on vielä lukematta, täytyypä lainata kirjaston porno-osastosta. Jompan Amok ja Salaman Tapausten kulku molemmat vittulevat Penalle, mutta vain Amokista Pena repi pelihousunsa. Jompan piti olla Penan nöyrä haba. Jomppa ja Pena lahjoittivat mainostemppuna Penan pesemättömiä rytkyjä rantojen miehille. Siitä teki laulun Juha "Watt" Vainio.
ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri238.html on line 314: Saarikoski oli naisten mies merkityxessä mammanpoika. Miehiä se ihaili, vihaili tai pelkäsi. Yllättävää sikäli että sitä peukuttavat kriitikot on järkiään olleet miehiä. Ehkä ne on kaikki mammanpoikia. Miehiin, ystäviinsäkin hän suhtautui kylmästi ja varautuneesti, takanapäin ylikriittisesti ja pilkallisesti. Tietysti hänkin kilpaili ja halusi päteä. Hänen piti olla Suomen paras runoilija, sitten Euroopan, sitten maailman ja koko avaruuden. Eikä sekään riittäisi. Sori vaan Pena, ei noilla sepustuxilla vielä kuuhun mennä. Pentti Pentti, työnnä vielä sentti.
ellauri238.html on line 339: Punoittava mies, sorsa vedettynä korville, sorsan alta sojotti joka suuntaan rasvaisia jäykkiä hiustupsuja. Paidan rinnuxilla oli lampareina epämääräistä töhkää. Hän kazoi oikean korvani oh ja sanoi "mpmhh" tai jotain sen tapaista. Lasse on Penan 1 runon se "1 Lasse". Lassea joko inhosi tai hänestä piti hurjasti. Tai sitten häntä inhosi hurjasti. Lasse kesti viinaa 10v pitempään kuin Pena. Selvänä hän ei sanonut mitään muuta kuin "mhöh" tai "mpmhh" tai "pöh" tai "Mitä mänttipää?", ryiskeli, urahteli ja kynsi muniaan tai takapuoltaan, usein molempia yhtäaikaa. Kun hän oli juovuxissa, hänen suutaan ei saanut millään tukituxi. Lassesta sanottiin, ettei hän koskaan pese hampaitaan, koska linnutkaan eivät pese. Lasse vaikutti paljon Penan runouteen. Helppo uskoa. Lassesta ei ole kuvaa netissä, menköön sitten tämä. →
ellauri238.html on line 385: Yxiltä jatkoilta lähdettäessä Pena ja Anneli Sauli kourivat kovasti tampuurissa. Seuraavana iltana menin sovitusti hakemaan Penttiä Hansasta. Hän ei ollut siellä. Portsarilla oli viesti, että odottaisin. Odotin eteisessä. Lopulta hän tuli. Menimme saliin ja istuimme tutun porukan pöytään. Yhtäkkiä Pentti työnsi sormensa nenäni alle ja kysyi kovalla äänellä: - Haiseeks vitulle?
ellauri238.html on line 387: Seurue vaikeni ja rupesi uteliaana tuijottamaan. Olin niin nolo, etten saanut sanaa suustani. Niin hänen piti oma-aloitteisesti kertoa, missä oli ollut (Annelilla) ja mitä tehnyt (nainut Hilja maitotyttöä kuin Tauno Palo, tosin vain 1 1/2 kertaa). Pena näki mielellään että naiset tappelivat hänestä. Sellainen ihmissuhdepeluri hän oli. Kaikexi onnexi se on jo vainaja. Anneli muutti myöhemmin naapuriin Kulosaareen. Meistä tuli ystävät. Haukuimme Penaa yhdessä.
ellauri238.html on line 539: Tuula-Liinan Pena-muistelmat ovat erinomaiset. Alkaa vaikuttaa, että Penan runot on juurikin sen paasauxia: Penttibelfieitä ne on kaikki, kaikissa on enemmän kuin totta toinen puoli. Mixi ne on muita porukoita sitten kiinnostaneet? Koska ne on olleet lukevinaan niistä jotain ikuisia totuuxia, tuntematta Loimaan tytön tietämiä taustoja. Ja sevverran salaviisaasti on Pena kynäillytkin ne, ettei tyhmempi arvaisikaan.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 557: Pentin isoveli Ismo toimi merimiespappina Gdanskissa ja Argentiinassa. Argentiinassa oli mukavampaa, ei lihajonoja. Riitahan siitä tuli. Pentti huusi kälylle vielä ovenraosta: Haista sinä Eila Jeesuxen Kristuxen perse! Penan äiti Elli oli harras uskovainen, itki ajatellessaan että siinä oli Penan kuuluisat viimeiset sanat. Se oli hiiri kuten Siiri-täti ja Paulan äiti.
ellauri238.html on line 559: Kun Puuppa lukee Penalle ääneen Penan Aikaa Prahassa, Pena pillahtaa itkuun vähän väliä: niin kaunista, niin kaunista! Yeats ja Kipling oli samanlaisia. Kotimaassa Pena tahtoo olla kaikkien tuntema naama, ei ole elossa ellei lue sitä lööpeistä. Ulkomailla se sai lomaa mannekeerauxesta ja porvarin säikytyxestä.
ellauri238.html on line 561: Puovo Huovikko antaa Penan ostaa kalliin pyörivän nahkanojatuolin förskottina. Siinä on hyvä pyöriä kun ei tule valmista. Pena kazoo kun Tuula-Liina ahertaa ja kynäilee En soisi sen päättyvän -nidettä. Vaan päättyihän se.
ellauri238.html on line 563: Penan suhde lapsiin tuo mieleen Jönsyn. Vakavaa ja vastuutonta. Lapsenruokkomaxuista huolehtivat Haavikko ja Puuppo. Kenties suotta suomin genrejä. Kyllä apinoiden habituxet oikeastikin jakaantuvat yllättävän pieneen lukumäärään klisheisiä rooleja.
ellauri238.html on line 570: Pena ryyppää kossua pullon päivässä kuin metronomi, puolet aamulla ja puolet illalla. Rehvasteltuaan päivän Hansassa ginin ääressä se on iltasella tyyntynyt ja hiljainen.
ellauri238.html on line 578: Marjukka oli parempi rapsuttaja kuin Tuula-Liina, mutta Tuula-Liina kylvettää ja ajaa parran paremmin. Otavan rahahanat tiukkenevat. Mistä rahaa? Armo Hormia lainaa tonnin, esiintyy koppavasti ja riehuu kännissä kuin hunni. Penan mielestä Armo saa puristella lupaa pyytämättä Puupan tissejä, koska hän on poikkeuksellisen älykäs. Armo Hormia oli hullu kuin pullosta tullut ja vähintään yhtä paha densa kuin Pena. Ja pihi, karhusi pummisedän ottamaa vippiä oikeusteize Tuula2lta. Armo veti naisilta tamponeja pillusta ja työnsi sormen tilalle. Saako tehdä mitä tahansa jos on poikkeuksellisen älykäs? Pena: kyllä saa. Hän ajattelee izeään. Yliopiston älykkäimpiä miehiä.
ellauri238.html on line 581: Tarkkojen luona juhannuxena. Pena on unohtanut viinakassin taxiin. Yöllä se särkee tuoleja makuuhuoneessa raivona siitä, ettei voi panna kassin unohtumista Tuula-Liinan syyxi, kassi oli ollut Penan jaloissa taxin etupenkillä. (Tässä on kyllä jotain hämärästi tuttua.)
ellauri238.html on line 583: Pena suomensi Bellowilta pari nidettä, Tuula2n aikana Herzogin. Aihe sopi sille hyvin, vaikkei se osannutkaan englantia kunnolla. Siinä ylpistynyt juho suomensi toista samanlaista. Varmaan se lunttasi jostain ruozinnoxesta. Ei se ollut oikein hyvä oikein missään.
ellauri238.html on line 592: Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät.
ellauri238.html on line 598: Kirje vaimolleni oli Penan rivoin kirja, kirjoitettu puutteenalaisena Dublinista Tuula2lle. Se pitäisi kenties lukea. Ei ole täällä yhtään ystävää, vain sinä Herra luoxein jää. Jippi jaa. Kirja sai kriitikoilta nuivan vastaanoton, mutta Erik Tavaststjernaan se kolahti:
ellauri238.html on line 602: Juu ei helkkari, kylnoi Penan runot on vaan sen paasauxia, paizi että se latoo niitä harvaxeen, saa sillä hintaa nostettua sanalta.
ellauri238.html on line 604: Ja samanlainen nenäpäiväpelle Pena oli kuin Esa Saarinen. Lauloi Dipolissa M.A. Nummisen Uuno Kailaan runoon säveltämän tangon Olen verkon silmässä kala, vaikkei osannut laulaa sen vertaakaan kuin Esa, yhtä vähän ize asiassa kuin minä. Täys puukorva siis. Dipolin humalainen nuori yleisö tietysti hurrasi tangokuningas Saarikoskelle, joka suosiosta intoutuneena vetäisi kappaleensa toisen kerran ja keikkui lavalla raakkumassa, kunnes yleisökin kyllästyi. Mixnää pöllöydet on niin samanlaisia joka jonnella? Penakin kerskui että puolisnellmannina se on mukana bokenissa jossain alanootissa. Kai tää on taas sitä genreä. Erilaisia tarinoita on vain muutama.
ellauri238.html on line 633: Penaa kärrätään pimahtaneena Lontoosta merimiespappiveljen Ismon hoteista Hesperiaan. Tuula2n apulaisina ovat ketkäs muut kuin Matt ja Pat, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama. Jomppa on selvä, Hannu on vetänyt aimo lärvit. Penalla on tuomisina Gordon´s gin pullo. Hesperian odotushuoneessa Pena on rauhallisin koko joukosta. Hannu läträä tuliaispullon kanssa penkillä. Pöpitohtorin oli paha sanoa ketä ollaan hoitoon tuomassa ja ketkä saattajia. Sama ongelma kuin ambulanssimiehillä Hangon Söderissä.
ellauri238.html on line 635: Hesperian keikasta Pena pelästyy, jättää kossun pois, panee Tuula2n paxuxi (Prahassa vai Lontoossa?) ja lihoo izekin naamasta. Leukavasta miehestä tulee kaxoisleukainen. Penalle taisi noita hassulalomia kertyä useampia.
ellauri238.html on line 667: Kirje vaimolleni kirjassa, jonka Pena kirjoitti Tuula2lle Dublinista, se jaanaa ikävystyttävästi Leena Larjangosta, Tuula1stä ja Marjukasta, onnistuen yxin teoin solvaamaan ex-hoitojaan samalla kun loukkaa verisesti nykyistä. Ei helvetti, Pena oli vakavasti luonnevammanen. Se oli aivan helvetin izekeskeinen paska. Minä olen kaunis ja hymyilen sinulle. Varsinainen narsissi, turrnipsipää letkuvassa varressa.
ellauri238.html on line 671: Jompan lisänimi oli Kutuharju. Se oli (on?) sukeltajanyrkkeilijä, jonkinlainen Suomen Irving, vaikka sivistymättömämpi. Muistelen joskus poikasena selanneeni tätä opusta ymmärtämättä mikä siinä oikein on jujuna. Eipä mikään, suoltoa joka kiinnostaa jos on kiinnostunut Pena Saarikoskesta joka puhuu jännästi vähän rivoja. Kyllä se nyt kiinnostaa kun tietää jo ketä nää Tuulat Leenat ja Marjukat oikein on.
ellauri238.html on line 673: Pena koittaa väen vängällä tunkea mukaan kirjallisia arvoja, koska ne antavat sille oikeutuxen puhua niitä näitä paskoja. Esim:
ellauri238.html on line 678: Tuula2 puserteli Penan lisäkivexiä saadaxeen sen seisomaan. Pena tuli mehukkaasti tyttöön takaapäin hyvin nopeasti. Tuula2 jäi kontilleen turhaan odottelemaan lisää samanlaista.
ellauri238.html on line 692: Pena Saarikoski oli turrnipsipää. Sen poika Saskakin on turrnipsipää, vielä syyläisempi. Pitäis lainata Onnen Pekka Tarkan bio jotta näkisi onko turrnipsipää peräisin Snellmaneilta vai Saarikoskilta. Sakari Pylkkänen sanoi Hanomagin (tai Sitikan) takapenkiltä: Se on turrnipsipelto.
ellauri238.html on line 712: Muutama onnen kesä jaetussa mummon mökissä Palojoella Puovo Huovikon premissien lähellä. Tietysti siellä meni valkoviiniä, Pentti joi työputken aikana pullon päivässä. En minä sitä ryyppäämisexi kuzuisi, pikemminkin tissutteluxi. Vasta viimeisenä kesänä Pena rupesi ryyppäämään. Pentti oli mökkitöissä mitätön ja Lasse aivan mitääntekemätön. Kirveenvarsi katkesi ja paskamakki kaatui saunan viemäriin, joka ei johtanut minnekään. Naiset siivosivat. Voi helevetin helevetti, saako runollis-västäräkkitieteellinen poikkeuslahjakkuus olla poikkeuxellisen paska kaikessa? Kyllä saa, naiset tuumivat. Pentti huusi yläkerran ikkunasta kipa päässä: Nyt akat hiljaa! Eihän tässä kuule edes omia ajatuxiaan! Lasse lojui hikisenä lepolassessa ja talsi kauppaan kaljaa ostamaan. Rakastettava paskiainen kerta kaikkiaan. Ero Penaan oli että Pena ei ollut rakastettava.
ellauri238.html on line 714: Pentin suomentamaa Rothin Portnoyn tautia odotin sivu sivulta, se on niin mielipuolisen hauska ja traaginen. Kyllä oli Pepullakin naisistansa ties mitä harmia. Hänen mielestään minun työni oli täysin tyhjänpäiväistä ja yhdentekevä. Etkö sinä ymmärrä että sinun tärkein tehtäväsi on olla minun vaimoni ja hoitaa minua? En ehdi lasta hakemaan kun pitää ryypätä! Sitäpaizi lapsi vie liikaa sinun aikaasi! Minuunhan sinun pitää keskittyä. Tarpeisiini kuuluu täydellinen vapaus ja oikeus tehdä mitä haluan. Muuten ei kirjoittaminen suju. Pena ei käynyt kaupassa, ei laittanut ruokaa, tiskannut, auttanut siivouxessa. Hän ei tyytynyt vain olemaan poissa, hän toi kapakoista iskemiään naisia kotiin ja nai niitä nakkena olohuoneen lattialla, kun tulin kesken töiden lasta hakemasta puistosta. Lopulta Tuula2lta meni pinna ja se heitti Penan pihalle. Pena sanoi meediaan että se oli hän joka vain "jotenkin kyllästyi", vaimo oli tyhjiin juotu pullo. "Jokaisen naisen olen jättänyt ja antanut lahjaxi sen luulon että nainen jätti mut." Hahaa pettyneen miehen puhetta pihalta perse ruvella.
ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
ellauri238.html on line 718: Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin.
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri238.html on line 737: Tuula-Liinan kunniaxi on sanottava, että sen Pena-paljastuskirja on himputin hyvä. Hyviä kirjoja ei kovin usein tule eteen, sixi tämä ansaizee erityisen maininnan.
ellauri238.html on line 740: Pena Lerppuposki Dublinissa
ellauri238.html on line 742: Lerppuposki Pena uskoo kuolemattomuuteen, ajattelee että juuri kuoleminen on merkki kuolemattomuudesta. Vizi mikä ääliö. Mutnää kynäilijänarsistit on tässä suhteessa kaikki samanlaisia. "Laskin rahat:120, pärjään hyvin jos lähetät tonnin." Vizi mikä sika. "Join giniä punnalla, nyt olen pienessä nousuhumalassa. Tilasin pekonia ja maxaa. Ruoka oli pahaa. Ostaisinko kirjan jota en kuitenkaan sitten lue." Tyypillistä että Tavaststjerna oli innoissaan just tästä marinasta. Se oli varmasti just samanlainen hemmoteltu narsisti. Minussa on se jokin sanoi Sibeliuxen Jannekin. Kukaan ei mahda sille mitään miten korvat kasvaa ulos päästä, sanoi Pentti. En voi mitään sille millainen mä oon, hoki Harri Sirola. Älkää paapoko izeänne! sanoisi Calle suuttuneena. Ottakaa izeänne niskasta kiinni! Ryhdistäytykää! Yrittäkää edes! En osaa yrittää, vinkui pikku Miisu. Opettele! En osaa opetella. Jne, jne.
ellauri238.html on line 748: Lerppu käänti jonkun verran Herberttiä englannista. Ei se muistanut sen etunimestäkään kuin 2 ekaa kirjainta. Tyhmä Pena on maalta kotoisin ja luulee että Zbigniew on Herbertin sukunimi. Sen miällestä Herbertin runot olivat kivoja, salamielisiä, vaikka ne ovat tosiasiassa ääreist puisevia. Penalla on Jeesuxen darratuskat perjantaina kun raflat ovat kiinni 3 päivää pääsiäisenä. Puolalaista poliittista satiiria, haha. Puolalainen käänsi paperia. Toisellakin puolella luki: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä. Puolalainen käänsi paperia.
ellauri238.html on line 750: Mitä pahaa oli apinat tehneet kun niitä piti silleen rankaista ja sitten oma poika siitä hyvästä izellensä uhrata? Sitä mitä ne eniten halusivat: käärme oli kyrpä ja vittu omena. Eeva antoi minä söin. 2 pitkätukkaista tyttöä, himottaa niin saatanasti. Jos Pena olis ollut Jumala ja maailman omistaja, se ei olis antanut Pontius Pilatuxen nirhata Juria tai Saskaa. Vaikka Saskan kohdalla se olis ollut armomurha ja säästänyt Herlinin Sanomien lukijat monelta amerikkahenkiseltä diatribiltä. Vain Pena jaxaa antaa nimexi tyttärelle Dublinin vagina. Nää pellet kynäilijät puhuvat koko ajan hyvistä ja huonoista lauseista. Täytistäkö sitä tarvii lillukanvarsia niin kammata. Tämän päivän lauseet alkavat olla kasassa. Kävin välillä lavuaarilla kusella.
ellauri238.html on line 752: Ei se että Pena on niin törkyturpainen vaan että se törkeilee päin naamaa lähimmilleen, ja ne vain myhäilevät. Se on vituttavaa, todella. Se puhuu pahaa Codista ja Cuntista, pakanallisesta jumalattaresta jolla on karvainen naama ja pystysuora suu.
ellauri238.html on line 755: Penan äidinkielen opettaja Nukari sanoi ettei siitä kirjailijaxi ole. Ei arvannut miten laaja maxa sillä oli. Rasvamaxa ja poijupää. Sen terälehdet ovat pehmeät.
ellauri238.html on line 757: Tätä kelpaa lukea, asiaa tai ei. Olenko kertonut Jupesta? Jupesta ei ole mitään kerrottavaa. Otava tais maxaa Penalle taxaa sanalta. Juppe tuli vanhana hyvin lihavaxi ja jaxoi tuskin laahustaa puistoon paskalle. Pena tuli vanhana hyvin laihaxi, muuten sama.
ellauri238.html on line 945: Penan säälittävän läpyskän kuurniminen jatkuu albumissa 252.
ellauri240.html on line 229: Ainoa mistä tukkijätkät puhuvat on viina, naiminen ja ruoka. Tässä järjestyxessä. E ja F. Aika sama aihelmisto kuin Pentti Saarikoskella, paizi Pentti ei juuri piittaa ruuasta. Viina, naiminen ja paasaus, se oli Penan kolmisointu.
ellauri240.html on line 377: Uutinen tulee sopivasti samana päivänä kuin sain lukea suomalaisten poikien jatkuvasta oppimistulosten heikentymisestä. Voisko suomessa pikku hiljaa alkaa kinnittämään huomiota myös poikien ja miesten oikeuksiin? Pena
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri317.html on line 371: Eric Robert Russell Linklater (8. maaliskuuta 1899 Penarth, Wales – 7. marraskuuta 1974 Orkneysaaret) oli brittiläinen kirjailija. Vaikka hän syntyikin Walesissa, hän asui suuren osan lapsuudestaan Skotlannin Orkneysaarilla ja kouluttautui Aberdeenin yliopistossa. Sukunimi Linklater on vanhaa orkneylaista perua. Hänen äitinsä isä oli ruotsalaissyntyinen merikapteeni.
ellauri343.html on line 231: Olin koulupojasta saakka kasvanut lahtarihenkeen. Ilmari Jäämaa oli Nuoren Voiman voimakassanainen radioamatööri. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Näistä Kati oli punikki, Pena anarkisti, Olkkari lipilaari, Kärpäs-Topi ex-työläinen. Loput enemp vähemp patavanhoillisia.
ellauri371.html on line 636: 4. heinäkuuta 1776 Pena Franklin, Juha Adams ja Tomi Jefferson nimettiin komiteaksi ehdottamaan hyljettä. Jokainen mies ehdotti malleja, Jeffersonin muistutti suuresti Franklinin mallia. Lisäksi konsultiksi kutsuttu taidemaalari Pierre Du Simitière teki oman versionsa. Juha Adamsin kirje 14. elokuuta kuvaili erilaisia ehdotuksia, joten Franklinin oli toimitettu siihen mennessä. Valiokunta esitti mietintönsä 20. päivänä; sinetin toinen puoli, jonka tunnuslause oli E Pluribus Unum, oli pääosin sitä, mitä Du Simitière oli ehdottanut, ja toinen puoli, sitä josta Franklin ja Jefferson olivat sopineet. Kongressi esitti raportin, ja vasta vuonna 1782 nykyinen sinetti hyväksyttiin. Ensimmäisen komitean käsityöstä se säilytti vain latinalaisen moton. (Juhan ehdotus oli mennyt rodeen muitta mutkitta; siinä oli munapäinen mursu ja vähäpukeisia naisia.)
xxx/ellauri225.html on line 168: Kahdesti haarautunut salamipuu (se jonka korva lerpatti) on pantu päreixi. Stasin ilmiantajat on iskeneet. Vahinko että Smutty osaa vain enkkua ja mandariiniakaa. Hiän luulee siniruiskeiden seuraavan hiäntä koko ajan (niinkuin seuraavatkin). Kin isä oli ollut komea ja uljas kuin Penan Tero. Nyt tää alkaa olla tismalleen kuin Tintti Tiibetissä sherpaoppaineen.
xxx/ellauri225.html on line 170: Akaan talous perustui käteiseen, ei luottoon. In Cod we trust, all others pay cash. Tää lukee taalan setelissä. Akaan porukat on ilmeisesti ketkuja. Raakoja, primitiivisiä ja tyhmiä. Epäluuloisia, eivät hellitä papusäkistä. Penan Tero ja Teron Pena oli homoja, niinkuin Enkidu ja Gilgamesh. Tero kuoli käsikähmässä ja sen kunniaxi Pena hyppäsi yli reelingin huutaen: Goodbye everybody!
xxx/ellauri237.html on line 467: kun nuolin sua -kuin salama- mälli kiveksistä linkosi. (Kiitti Pena!) Markiisi äyskäröi viimeöiset kirkkoveneet.
xxx/ellauri252.html on line 46: Pena Saarikoski oikein innostui Mondo Canesta. Filmistä ei ole suomalaista wikisivua, mikä on hyvä asia. Inhottava eläinrääkkäysdokumentti, justiinsa mätäpäisen Penan makuun
xxx/ellauri252.html on line 56: Kun pikkuvihkoja oli luonteva määrä täynnä, kirjoitin tekstin koneella puhtaaksi, sitä sen kummemmin korjailematta tai toimittamatta, toimitti Pena. Mitenkö kirjani syntyivät? No kirjoittamalla, viisasteli Hande.
xxx/ellauri252.html on line 58: Kaiken kaikkiaan Pena ja Hande oli kuin kakkiaiset kaxoset. Hande oli Penaa vuoden vanhempi. Kyllä Pena niitä suolloxiaan jonkun verran sievisteli, Reenpään käskystä. Reenpää sievisti Penan kyrvän kaluksi, perseen pyllyksi, munat paikoiksi ja kullin siittimexi. Suuhun myös peräpäähän teitä pökkään. Sanasta ”Öin” on tullut aivan suuhun sopimaton hevosenkenkä.
xxx/ellauri252.html on line 65: Penan yhteen pötköön ladotuista Dublin-marinoista "välittyy" kuva hyvin hyvin ikävästä ihmisestä, täynnä izeään olleesta joutavasta narsistiperäreiästä, rapajuoposta vätyxestä ja runkkuvompatista. Miten se Tuula-Liina sitä siesi? Sixkoska se oli 1968 joku paikallinen kuuluisuus.
xxx/ellauri252.html on line 100: Pena on sevverran humanisti eze ei syö matoja ja luulee että eläimet ei osaa hymyillä. Aina paremmin kuin Pena. On kaloilla kieli sitäpaizi.
xxx/ellauri252.html on line 160: Penan vanhemmat olivat viraton aunuxen retkeilijä ja toimeton uskovainen nainen. Siltä pohjalta ei tule kunnon kommunistia eikä ateistia. Enintäänkin retiisi.
xxx/ellauri252.html on line 189: Kirjeessä vaimolleni Pena ei näytä izestään muita puolia kuin juopon märisijän. Handesta se oli hyvä, koitan samaa kotona. Tulos oli Tapausten kulku.
xxx/ellauri252.html on line 200: Hande katuu että meni väliin Penan näyttäessä penisselfieitä kiimaiselle Eija vaimolle. Olis antanut Eijan vaan horoilla niin voisi hyvällä omixella ize homoilla ja painaa lolitoja.
xxx/ellauri252.html on line 209: Pena kuzuu toimittajat paikalle kun lahjoittaa muodista menneen maiharinsa pularille (anonyymille tietysti, eihän ne ole yxilöitä enää tässä vaiheessa). Tsäriti on hyvää mainosta. Tästä sen näkee taas millainen retiisi on kysymyksessä. Size usutti Jomppa Ojaharjua Vietnamiin, sanoi naisia pesänrakentajixi, keskittyi mainospuolelle kun ei muna eikä kynä enää luistanut. Mainos on valttia, naiset nussittavia. Läpimätä kaveri.
xxx/ellauri252.html on line 211: Hande arvelee että Penalla oli joku kristuskomplexi, se oli haaveillut papin urasta pienenä. IKHTHYS kiinnosti sitä myöhemminkin. "Olen verkon silmässä kala" alkuperäisesitystä Dipolissa, san. Kailas säv. MA Numminen ei löydy juutuupista. Se kuten talviverkkokalastus lie ollut ilmeistä eläinrääkkäystä. Penasta tuli nilviäisten kalastaja.
xxx/ellauri252.html on line 213: Hannu Salaman uusi kirja Joulukuun kuudes ei ole siinä määrin omaelämäkerrallinen teos kuin oli ’Minä, Olli ja Orvokki’. 6/12 on kaihtelematon kuvaus kolmen ihmisen vaiheista ja keskinäisistä suhteista, taitekohtana yhden päivän ratkaisevat tapahtumat. Taustana on kaupunki, Helsinki tällä kertaa, ja merkitsevä on myös ajankohta. On joulukuun kuudes; Ristosen, Sutisen ja Railin suhteiden ratketessa juhlii Pena päivää iltapuvussa, joku taas tekee kuolemaa siltojen alla.
xxx/ellauri252.html on line 215: Ize asiassa Hande oli vaan vitun kade siitä että muut retiisikirjailijat saavat pääsylipun Urkin bileisiin vaan ei se. Eijan kanssa äyskivät pojalle ja vahtaavat sitten töllöstä Penan frakkia, Tuula2n peruukkia, kammattua Arvo Turilasta ja minihameista Brita Polttilaa. Järjestäytynyt työväenliike näki syystä von Blitzin negatiivisexi navaxi. Sen asenteet on täysporvarillisia. Kirjassa 6/12 runoilija sammuu linnaan matkaavan autoletkan eteen. Hande nostaa tukirahoja muka vastentahtoisesti eikä palkinnotkaan jää postiin seisomaan. Eijan kanssa meni kuralle heti pikku Markun synnyttyä. Ei olis pitänyt hankkia perheeseen toista lasta.
xxx/ellauri252.html on line 217: Joku Toiste ampui kuulan päähänsä 1968 keväällä. Tää oli siis se Harri Kaasalainen joka lainasi Paavo Haavikon tuliluikkua. Hoku Toisteen eka vaimo oli vetänyt tyhjää, kaatanut säkin, paskantanut lattialle. Pena sanoi aivan oikein että Kaasalainen oli huono runoilija. Harri kosti syylliselle käsiaseella.
xxx/ellauri252.html on line 219: Ja mä olen kii-tol-linen ton Penan kyrvästä, sanoo Anita. Anitaa täytyi nussia 5x yössä, Ilmaria alkoi väsyttää. Anita venytteli muhkeahkoja utareita, levitteli reisiä ja ravisteli vaaleaa pitkää tukkaa. (Tästäkin saattoi Tuula2 ottaa nokkiinsa.)
xxx/ellauri252.html on line 236: Tshekkipanssarit saivat Handen tuntemaan hetkellistä ryssänvihaa ja individualistisia kapitalistisia ajatuxia Tappitien rivitalossa. Kaipasin vaimoa joka olisi pitänyt minusta huolta, keittänyt aamuvelliä kuin Anita, ja jota olisin rakastanut, en tollasta lakifeministiä. Jonkin vähemmän älyperäisyyttä korostavan naisen. Ollsin tarvinnut uuden kiltimmän vaimon enkä enää sen kanssa mitään vitun lasta, niinkö Pena.
xxx/ellauri252.html on line 250: Thomas Painea Peppu on jo palvonut aiemmissa kirjoissa, kz. albumia 146. Paine oli Pena- ja Hande luokan spuge, se oli Pepusta hienoa, niinkuin sekin että 2 isoa lihaxikasta komeaa paidatonta Tom of Israelia miehekkäästi puhuu kirjoista samasta suupielestä kuin Amerikan kansallispeleistä. Nehän on kuin Cary Grant ja sen poikaystävä. Sopimaton on rohkeaa.
xxx/ellauri252.html on line 441: Ruoka on valmista, Rhea huusi keittiöstä. Haluatko viiniä vai olutta? Olutta kiitos, Beck vastasi. Onnexi hänellä (kuten Penalla ja toisin kuin Handella) on hellä vaimo joka huolehtii ja keittää velliä.
xxx/ellauri252.html on line 468: Mutta toinen vielä parempi on Etelä-Afrikan valkoiset, ne ovat kamalan pahoja eivätkä yhtä ilmiselvästi CIAn asialla. (Vaikka ovathan ne.) ULAG on niinkö GULAG ilman sitä geetä. Glavnoye Upravleniye Ispravitelno-Trudovykh Lagerey, paizi ei glavnoje. Sissejä on noin komppanian verran, mukana kuriositeettina 2 neekeriä, 1 jutku ja 1 ruåzalainen. Myös ruåzinlautalla seilaavat lautakätiset japsut ovat hyvin, hyvin pahoja. Ja tylsiä kun pelaavat koko ajan keskenään go-peliä. Heinrich Heydrichillä oli juutalainen isoäitipuoli mutta isot Ht antoivat sen anteexi koska Heydrichissä ei ollut yhtään mummipuolen verta. Ruth Solomonsson kuulostaa kyllä juutalaiselta, mutta ei välttämättä ole. Kurt Salomonson oli Perssonin kaveri, kiirunalainen työläiskirjailija joka reeasi työväen asiaa kapitalisteille. Onkohan Ruthilla Heydrichiä nussiessa päässä blondi peruukki niinkuin sillä yhdellä brittinaziryhmään soluttautuneella Rahitilla? Tai Pena Saarikosken Tuula2 vaimolla Urkin juhlissa? Vaikka se oli blondi ilmankin.
xxx/ellauri255.html on line 494: Amok eli Jomppa ja Pena harjanvarressa
xxx/ellauri255.html on line 501: Marjukka ja vaateharja. Ei, vaan Tuula2 ja vaateharja. Jossain hillittömän juopottelun vaiheessa Pena heivasi Marjukan, toisen laillisesti vihityn vaimonsa ja löysi pitkän vaalean hyvännäköisen vaikka harvahampaisen tytön tilalle, Tuula2n. Olenhan minä sen tavannut. Kaaripää asui jonkin aikaa sen luona Wallininkujalla, taisin minä käydäkin siellä, ja kävinkin. Niin se taisi olla, vahvisti Pena, ei seissyt millään. Työntelin vaateharjalla sille neljä orgasmia, ja sitä katsellessa alkoi vihdoin jököttää. Aamuun saakka hakkasin kuin korppi kalasäkkiä. Montaako naista olet vetässyt? En muista. Naiset tarvizevat näitä häiskiä kuin kala polkupyörää. Ei ihme jos naisista tulee misandreja tätä lyytä.
xxx/ellauri255.html on line 505: Kaaripään ja Tuula2n suhde oli järkipohjalla, se ei ollut pelkkä panoa. Vaikka sitähän se enimmäkseen on. Anneli Savolainen oli puolixi mustalainen, se pitää Penan korkata.
xxx/ellauri255.html on line 517: Pena saapuu naama loistaen maitotytön pukilta: jumalauta se on hyvä!
xxx/ellauri255.html on line 519: Jomppa ei ole sosialisti, se ei uhraa nykyisyyttään tulevaisuudelle. Haistakoon pitkän vitun, ja se on pelkästään positiivinen toivotus. Penasta näkee ettei se ole tehnyt koskaan ruumiillista työtä, toisin kuin Jomppa Ojaharju ja Mauno Koivisto. Kopu kazoi Albertin ja Pikku-Roban kulmassa sekatavarakaupan ikkunaa. Niitäkään ei enää ole, ei ikkunoita eikä kauppoja. Mukavuusmyymälöiden ikkunat on peitetty muovilla ettei havenoteille tule kiusausta niitä rikkoa. Sukupolven päästä tästä Hyvinkään kultahatun pikku pipulla oli erektio ihan kulman takana Albertinkadulla. Siitä piti sitten vallan kirja kirjoittaa.
xxx/ellauri255.html on line 527: Jompan karhukoiran nimi on Eri Kiipperi. Vaimoillakin on nyt tippurit, vai oisko Tuula2lla sentään kuppa. Pena pikku marakatti tappaa kyyn ja kerskuu sillä miten monet kuulut miehet ovat tuikanneet sitä perseeseen.
xxx/ellauri255.html on line 529: Elias Lönnrotin isä oli nimeltään Mustapää-Matti. Siitä se saatanan Haavio sen nimimerkin otti. Villon oli Espanjan hovin lautastennuolija, Jomppa oli Penan perseennuolija, vaikka kieltää sen. Joku raja täytyy olla vaikka epäselväkin, sanoo liimapaperista kärpänen. Pena puhuu Penasta, suurmiehestä, nerosta, jumalasta. Jomppa laittaa Penaa kelvottomaxi prosaistixi. Pena pahastuu ja heittää Jompan koiran jorpakkoon. Saatanan ketunsyötti, sietäisi lentää perästä. Vaan eipä Jomppa hirviä, vaikka on leveä kuin ladonovi ja Pena pelkkä poijupää.
xxx/ellauri255.html on line 531: Minä en suostu enää sekuntiakaan kuuntelemaan tuota moukkaa, osoitan Penaa sormella. - Mies muuta kuin puhuu rakastuneesti itsestään, sen aikaansaamia paskakikkaroita täytyy jokaisen eteläsuomalaisen käydä ihastelemassa, loukkaantuu perkele kun minä en suostu kehumaan sen säälittäviä proosatekeleitä. Kuinka helvetissä mä olen kestänyt katsella tuollaista? Sinä olet todellinen Turhan bey. Mun puolestani voit vetäa kuppaisen vitun päähäsi, ottaa ne runokirjat mukaasi, ja jäädä sinne loppuiäksesi. Minä lähden. No Jomppa leppyy saatuaan koskenkorvalestin Penalta. Viina maistuu sikamaisen hyvältä. On riemullista olla juoppo.
xxx/ellauri259.html on line 457: Eino Leino (1878–1926) oli boheemi, valloittava seuramies, mielipidevaikuttaja – ja lähes yhtä suuri runoilija kuin Pena Saarikoski. Hänkin oli alkoholin suurkuluttaja, jolla naiset ja kodit vaihtuivat. Aika samanikäisinä tekivät kusilakon. Penan maxa sanoi pox, Eikan tappoi kuppa. Marja Pylkkänen kävi Eikan pumpussa 20-vuotiaana 1965. Turvo Artiainen pahoitteli että Leinon pazas asetettiin selin Topeliuxen tyttöihin.
xxx/ellauri273.html on line 123: #31 Homer Simpson #32 Joe Vitale #33 Dan Pena
xxx/ellauri307.html on line 136: Neljän kuukauden aikana hän oli päätynyt sairaalan päivystykseen kahdeksan kertaa, lääkkeiden ja alkoholin vuoksi. Päihteidenkäytön hän kertoi kasvaneen ongelmaksi lukioikäisenä, kirjoittaessaan öisin runoja punaviinin voimin. Sekakäyttäjänä Miki paini melkein Pena Saarikosken sarjassa.
121