ellauri012.html on line 549: Nuorna viza väännettävä, penska luokille, siltaan kuin Aale Tynni M. Peepään palvelijanhuoneessa syöpäsen vaimon kuunnellessa yläkerrassa. Tyttöjä ei saa ihailla vaik onkin söpöjä, ei niille liikaa puhua, ettei niistä tule turhamaisia ja suulaita.
ellauri024.html on line 802: Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.
ellauri082.html on line 471: p) Peeping Tom (televisiossa ja videona myös nimellä Pelon kasvot) on Michael Powellin ohjaama brittiläinen psykologinen trilleri- ja kauhuelokuva vuodelta 1960. Se kertoo nuoresta miehestä, joka murhaa naisia ja kuvaa heidän viimeiset hetkensä kaitafilmille.
ellauri082.html on line 473: Arvaa mistä näistä Hikinen Wallu piti niin paljon että piti mainita. Oikein, p). Sillä oli teininä Peeping Tom julisteita seinällä. Figures. k) oli hyvä arvaus, siitä pisteitä. Pam muistuttaa Wallun naisihanteita Joellea ja Hugh (Helen) Steeplyä. Joiden hybridi oli sen äiskäpäiskä Sally Jean Foster Wallace ellei se ollut aprillia.
ellauri131.html on line 59: Oletko kuullut että Peep Koort on kuollut?
ellauri131.html on line 61: prof. Jussi Tenkku vainaa tuli Jakkoh-Hintikan apulaistenhuoneeseen ja kun ei löytänyt sieltä parempaa kuulijaa kertoi tämän minulle. En ollut koskaan kuullut Peep Koortista. Hikisesti tiesin että kertoja oli prof. Jussi Tenkku. Tämän kerrottuaan ja nähtyän tyhjän kazeeni prof. Tenkku vetäytyi takaisin mistä oli tullutkin. Jussi varmaan säikähtyi kun Peep joutui viimeiselle tuomiolle sota-ajan tapahtumista.
ellauri131.html on line 63: Peep Koort (28. toukokuuta 1920 Tartto – 2. kesäkuuta 1977 Tallinna) oli virolaissyntyinen kasvatustieteilijä ja agronomi. Hän toimi Uppsalassa ILU-instituutin johtajana 1961–1970 ja Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorina 1964–1977. Hän julkaisi oppikirjoja muun muassa Kasvatus ja suunnittelu (Gaudeamus, 1973). Hänen isänsä oli taiteilija Jaan Koort.
ellauri131.html on line 187: Kansallisarkistoon sijoitetuista sotapäiväkirjoista löytyy selvitystä inkerinsuomalaisten siirrosta Suomeen ja toilailuista Tallinnassa. Siellä varmaan Jussi Tenkku toilaili yhdessä Peep Koortin kanssa.
ellauri142.html on line 332: He was a member of the Modern Devotion, a spiritual movement during the late medieval period, and a follower of Geert Groote, Peep Koort, and Florens Radewyns, the founders of the Brethren of the Common Life.
ellauri144.html on line 323: His greatest successes were in musical comedy revues, typically featuring actresses in deshabillé, such as As the Girls Go (which also starred Clark) and Michael Todd's Peepshow (Kuoleman tirkistelyesitys, vanhentunut).
ellauri325.html on line 696: Izenäisen nuoren miehen on paha palvella izetuntoista yli-ihmistä, niinkuin Matin M. Peepäätä, Jönsin Mattia ja Laurin Jaakkoa tai Chomskya. Eskiltä se sujui kumman helposti. Maila Talvio oli sentään kaikkien mielestä WSOY:llä röyhkeä paskanaama.
ellauri332.html on line 348: Ohjaaja Michael Powellin väkivaltainen tirkistelijäelokuva vangitsee ikivanhan pelon tulla vieraan katseluun. Mark Lewis, alias "Peeping Tom" saa korjauksensa kuvaamalla ja sitten murhaamalla vaatimattomia naisia heidän omissa kodeissaan. Nykyään, kun kamerat löytyvät jokaisen taskusta aina, tämä elokuva on erityisen ajankohtainen ja koskettava. Se on kuin ruozalainen lastenkirja "Nolla". Vaikka "Peeping Tom" on sittemmin viljellyt kulttiasemaa elokuvafanien keskuudessa, sitä pidettiin erittäin kiistanalaisena, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Tämä johtui elokuvan uudesta seksuaalisten tabujen ja väkivallan kuvauksesta. Huohheli huoh.
xxx/ellauri193.html on line 158: Tarina alkaa vajaa vuosikymmen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Päähenkilö, vähän yli 20-vuotias Hans Castorp, menee davosilaiseen alppiparantolaan tapaamaan siellä tuberkuloosin vuoksi hoidossa olevaa serkkuaan Joachim Ziemßeniä. Castorpin vierailu parantolassa venyy hänen saamiensa yhä pahenevien, osittain näyteltyjen sairauksien vuoksi. Castorp tapaa parantolassa henkilöitä, kuten humanistin ja tietokirjailijan Lodovico Settembrinin, totalitaristisen jesuiitan Leo Naphtan, hedonistin Pieter Peeperkornin ja romanttisesti köyrimänsä rouva Chauchat’n.
13