ellauri118.html on line 450: Pasternakin perhe oli juutalainen. Isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori, ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti. Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri118.html on line 460: Vähän lueskelin Pasternakin runoja enkuxi käännettynä, musta ne oli aika hyviä. Sanon kuin maistellessani salmiakkisia viinikumeja. Sammakonmuotoiset on erityisen hyviä. Ei kyllä mikään jäänyt erityisesti mieleen. Tai ehkä tää:
ellauri246.html on line 366: David Leanin ohjaama elokuva Tohtori Živago valmistui 1965. Sen käsikirjoituksen laati Pasternakin romaanin pohjalta Robert Bolt. Robert Frost jäi nuolemaan näppejään. Samaan aikaan Joseph alkaa opiskella englantia ja puolaa itsenäisesti.
ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
ellauri288.html on line 283: Suositellaan klassisten venäläisten kirjailijoiden, kuten Doston ja Pasternakin, ystäville sekä niille, jotka nauttivat nykyajan klisheisistä tarinoista himosta ja petoksesta. Library Journal Review, Yhdysvallat
ellauri317.html on line 767: Aivan kuten Nicholas koki sotilaallisia takaiskuja itärintamalla, hänen vaimonsa Alexandra joutui kotirintaman haasteisiin. Rautateiden merkitys sotatarvikkeiden kuljettamisessa rintamalle häiritsi ruuan kuljetusta kaupunkeihin, ja sokerin lisäksi mikään muu tavara ei ollut hallitun säännöstelyjärjestelmän alainen. Alexandra ja hänen kaksi vanhinta tytärtään, Olga ja Tatiana, kouluttautuivat sairaanhoitajiksi, antoivat sairaalajunat ja perustivat komiteoita vastaamaan sotaleskien ja orpojen sekä pakolaisten sokeritarpeisiin. (Boris Pasternakin eeppisessä tohtori Zhivago-sarjassa, Lara matkustaa etupuolelle etsimään miestään sairaanhoitajana Tatiana-sairaalajunassa). Keisarillisten naisten hyväntekeväisyys ei kuitenkaan voinut täysin kompensoida sitä, ettei hallitus vastannut koordinoidusti tuhansien haavoittuneiden sotilaiden, sotilasperheiden ja siirtymään joutuneiden tarpeisiin.
xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
xxx/ellauri127.html on line 693: Kyllä Vladimirtä harmitti kun jutku Pasternakin paxu kirja (ja leffa!) möi paremmin. Ja se sai vielä poliittisen noobelin. Tshort vazmi!
xxx/ellauri356.html on line 436: Toukokuussa 1926 Tsvetaeva aloitti Boris Pasternakin aloitteesta kirjeenvaihdon itävaltalaisen runoilijan Rainer Maria Rilken kanssa, joka silloin asui Sveitsissä. Tämä kirjeenvaihto päättyi saman vuoden lopussa Rilken kuolemaan. 1930-luvulta lähtien Tsvetaeva ja hänen perheensä olivat eläneet lähes köyhyydessä. Salome Andronikova auttoi häntä hieman taloudellisesti.
xxx/ellauri388.html on line 52: Tuolta tuli ryssän poika suu leveässä hymyssä, hampaat välkkyen ruskeissa kasvoissa, haastoi murteellista suomea molottaen kanssaan leikkimään kuin olisi tuntenut vieraan koko ikänsä, varasteli kapineita, suuttui ja väänsi itkua, jos häneltä otti takaisin jotakin, taas nauraen teki sovintoa ja oli valmis heti sen jälkeen paiskaamaan viuhuvan kiven nurkan takaa, jos saattoi olla varma siitä, että ehtisi livistää pakoon. Ryssien kanssa tuli kuitenkin toimeen, jos osasi alinomaa olla varuillaan ja estää heidän kavaluutensa. Lähettää heti koko laivaston eli Suomen Jouzenen ja tykkiveneen tutkija Charly Salonius-Pasternakin johdolla turvaamaan uhattua Jähin luotoa. Eihän niitä viitsinyt aina piestäkään, ellei ollut varmaa syytä, sillä ne olivat aina valmiit itkemään ja volisemaan eikä Toivon ja Samuelin luonto kestänyt katsella sellaista.
12