ellauri074.html on line 332: Mit vit, Nietsche nyt ei ollut kovinkaan syvällinen, mursuviixinen kuppainen pelle. Kun on lusikalla annettu, vaikea kai kauhalla on pyytää. Dostojevskista puhumattakaan. Pascal, Dostoïevski, Nietzsche, Baudelaire oli kaikki sairaita, ja niistä Cioran tykkäs eniten. Aika sairasta.
ellauri077.html on line 407: “Tietoisuus”, se summaa, “ on tauti.” Luku 1 päättyy listaan luisevia ja lihavia miehiä joilla on tää tauti tosi pahana, tää traaginen elämässä roikkuminen. “Marcus Aurelius, St. Augustine, Pascal, Rousseau, Rene, Obermann, Thomson, Leopardi, Vigny, Lenau, Kleist, Amiel, Quental, Kierkegaard—miehiä joita rasittaa liika viisaus ilman asiatietoja.” Tietämättömiä tahtouskovaisia. Vakavia narsistikeissejä.
ellauri082.html on line 359: ALGOL on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1950-luvulla. Kielen kehitystä johti Carnegie Mellon -yliopiston Alan J. Perlis. Se oli jutku tietysti. ALGOL oli aikoinaan ensimmäinen niin sanottu toisen sukupolven ohjelmointikieli. Paskat Alan siinä mitään teki muuta kun komenteli, likasen työn tekijät oli sakuja. Algolista tuli sit Pascal jolla ohjelmoizi Kimmo Koskenniemi oza rypyssä. Pascal-kirjan kannessa on tölkki Campbellin tomaattikeittoa.
ellauri090.html on line 323: Há críticos que também se focam nos temas e elementos de existencialismo, reflexão e afins que essas obras possuem. De fato, a trilogia foi muito influenciada por filósofos como Blaise Pascal, Montaigne e Schopenhauer.
ellauri096.html on line 122: Despite the early start of the qualitative theory of probability, the quantitative theory did not develop until Blaise Pascal’s study of gambling in the seventeenth century (Hacking 1975). Only in the eighteenth century did it penetrate the insurance industry (even though insurers realized that a fortune could be made by accurately calculating risk). Only in the nineteenth century did probability make a mark in physics. And only in the twentieth century do probabilists make important advances over Arcesilaus.
ellauri096.html on line 795: BerlusconiFrancesca Pascale
ellauri111.html on line 766: Samanlaista Pascalin vetoa ne on molemmat. Jospa vaikka tällä kertaa onnistaisi. Here goes nothing! Ilmaisen ollaan lounaan toivossa.
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri151.html on line 1174: Parempi antaa vaikka köyhille. Huudan samalla enkelien yli-inhimillisellä äänellä... Kaikki rukoukseni on hyvin valitettavia. Rakastaako Jérôme minua vähän vähemmän?… Valitettavasti! En ole koskaan rakastanut häntä tämän enempää. Puhuimme Pascalista, on siinäkin varsinainen måtäblaise. Mitä häpeällisiä, absurdeja huomautuksia! Otin käteeni raskaan Penseet-kirjan, joka itsestään avautui tämän kohdan kohdalta kuin Syvännön peukkuvärssy: Näkemiin / nyt oikein paljon... Jumalauta, anna minun nähdä se uudelleen. Dojonggg-jonggg se sanoi ja putkahti ulos Jeromen sepaluxesta. Piuu! piuu! piuu! sanoivat napit. Jumalani, sori mutta en voi poistaa sitä huuliltani enkä unohtaa sen aiheuttamaa kutinaa emättimessäni. Kuinka monta kertaa olen huutanut nimeäsi pyökkimetsässä!...
ellauri151.html on line 1180: Anorektinen Alissa joutuu sairaalaan. Mikähän leikkaus tuohon auttaisi? Kohdunpoistoon tukka putkella. Minun täytyy nyt olla tyytyväinen Jumalaan, hänen rakkautensa on hienoa. Pascalin järkyttynyt nyyhkytys resonoi minussa. Siististi taitettuna sängyn viereen vaatteet pois... ”Ei ole suurien arvoista levittää labioita." Uskoakseni nämä kauniit sanat ovat Clotilde de Vaux'lta.
ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way.
ellauri159.html on line 1382: Hypotheses and options, 1. Pascal's wager, 5. Clifford's veto, 8. Psychological causes of belief, 9. Thesis of the Essay, 11. Empiricism and absolutism, 12. Objective certitude and its unattainability, 13. Two different sorts of risks in believing, 17. Some risk unavoidable, 19. Faith may bring forth its own verification, 22. Logical conditions of religious belief, 25.
ellauri159.html on line 1385: Pascalin veto on yhtä pätevä kuin ontologinen todistus. Samalla lailla se todistaisi liikaa tai liian vähän jos se todistaisi mitään. Pitkävedon pääpalkinto olis vielä messevämpi jos sillä pääsiskin jumalaxi jumalan paikalle pyörittämään koko tombolaa. Subj. tod.näk. sillekin on se sama eli 0. Vähintään siis yhtä hyvä vedonlyöntisuhde kuin Pascalin, 0*∞ = 0. Uskotaan siis niin! sanoi Seija uhkaavasti. Olemassaolotodistuxissa on sama vika: loppu tarinasta jäisi kuitenkin kexittäväxi ize, ja tarinoita on yhtä monta kuin on turinoizijoita.
ellauri161.html on line 185: The heart has its reasons of which reason knows nothing, sanoi Blaise Pascalkin. Kuten toisaalla on jo todettu heart tässä yhteydessä tarkoittaa matelijanaivoja.
ellauri161.html on line 976: Leon Bloyn mielestä Hello oli runoilija: Je ne vois guère d’analogue à cet écrivain désorbité que le solitaire Pascal. Ils sont, en effet, tous deux, surtout des poètes et l’étonnement du lecteur est infiniment plus déterminé par leur accent que par leurs pensées. »
ellauri183.html on line 531: Islam kieltää koronkiskonnan ja juutalaisuus uhkapelit. Molemmat kapitalismin perusluonteeseen kuuluvat harrastuxet saavat Kristuxelta peukkuja. Talentumin maahan kaivanut palvelija saa pyyhkeitä. Pascal ehdottaa uhkapeliä mahdottomalta kertoimella.
ellauri203.html on line 435: Pascal sanoi apinaa ajattelevaxi ruovoxi, joka on hienompi kuin universumi joka murskaa sen koska ruovo tietää sen mutta universumipa ei. Siinäpä jälleen ajatustorttu, varsinainen turaus. A sorry consolation! A poor dignity!
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri266.html on line 495: Selon le paléoanthropologue Pascal Picq, le discours que prononce Ulysse devant l´assemblée des singes est directement inspiré d´un texte de Franz Kafka, Rapport pour une académie (1917).
ellauri309.html on line 934: tee cost-benefit kalkyyliä. Mikin kaa muhinointi on kuin Blaise Pascalin veto
ellauri349.html on line 97: Meister Eckhart, Pascal, Emerson vielä keskiöön. Vielleicht auch Eckehart Tolle kehiin.
ellauri349.html on line 492: Cette fortune familiale disparue avait permis aux trois enfants Aron de mener une vie aisée et de faire de bonnes études. Le frère aîné de Raymond, Adrien Aron (1902-1969), a étudié au lycée Hoche et poursuit par une classe de mathématiques supérieures et une licence en droit[7], mais il était plus attiré par une vie facile et devint un grand joueur de tennis et de bridge et mena une vie de « flambeur », à l'opposé de Raymond et au grand dam de leur père. Avant la naissance d'Adrien, la mère avait accouché d'un enfant mort-né. Après Raymond vint un troisième garçon, Robert Aron, qui obtint une licence en droit et en philosophie, publia une étude sur Descartes et Pascal[Laquelle ?] et après son service militaire entra dans l'administration de la Banque de Paris et des Pays-Bas (devenue en 1982 Paribas, qui fut ensuite rachetée en 2000 par la BNP pour former BNP Paribas), selon certains grâce à Raymond, qui jouait régulièrement au tennis avec son directeur.
ellauri396.html on line 332: Ja sit tää massiivinen typeryys että Aatamilla oli muka vapaa valinta ja sixi koko sekoilu oli ihan sen omaa syytä. Je n'y étais pour rien, j'étais seulement là pour le cinéma, puskarunkusta kiinni jäänyt namusetä Jahve mankuu kaltereiden takana. Tää vapaus ei ole muuta kuin iänikuinen cost/benefit kalkyyli mikä on kapitalismin ykköspremissi. Vaan tyhjää puhettahan se on kun benefit ja cost on asetettu at infinity kuten Pascalin vedossa. Koko kuvio on aivan päin vittua.
ellauri409.html on line 109: Pascal on kuin Paavali, jonka paskamaisuudet pikku ihmisten on opittava uudelleen joka sukupolvessa. Hän ei muutu, eikä muutu ipanat joista tulee isona paskiaisia. Pascalin ja hänen kokoistensa ihmisten mielipiteet ovat ihmiskunnan pysyviä ikäviä piirteitä. Siinä on hänen pysyvä merkityksensä.
ellauri409.html on line 111: Tosiasiat Pascalin elämästä, sikäli kuin ne kiinnostavat tätä Pensées-peukuttajaaa, ovat seuraavat. Hänen perheensä oli ylempään keskiluokkaan kuuluvia parempia ihmisiä kutn minä. Hänen isänsä oli valtion virkamies, mutta pystyi silti kuollessaan jättämään riittävän perinnön yhdelle pojalle ja kahdelle tyttärelle.
ellauri409.html on line 113: Pascal vanhempi näyttää sekaantuneen parhaisiin yhteiskunnan edustajiin sekä tieteen ja taiteen huippumiehiin. Pascal Sr koulutti Blaisen kotona. Blaise oli äärimmäisen varhainen, todellakin aivan liian varhainen, sillä hänen hakeutumisensa opiskeluun lapsuudessa ja nuoruudessa heikensi hänen terveyttään, ja isää on syytä pitää vastuussa hänen kuolemastaan 39-vuotiaana. Upeita, uskomattomia tarinoita on säilytetty hänen varhaisvaiheestaan erit. matematiikan alalla, esim. Pascalin kolmio ja paineen yxikkö.
ellauri409.html on line 115: Vanha Pascal, Étienne, oli vilpitön kristitty. Noin 1646 hän yhtyi joihinkin kirkon uskonnollisen herätyksen edustajiin, jotka tunnetaan jansenisteina Ypresin piispan Janseniusin mukaan. Ne olivat pahoja vääräoppisia. Tätä ajanjaksoa kutsutaan yleensä Pascalin "ensimmäisen käännöksen" hetkeksi. Mutta tää on puppua, Blaise oli aina ollut harras, ei näytä koskaan kärsineen uskomattomuudesta.
ellauri409.html on line 117: Pascal ei sunkaan ollut halukas luopumaan mammonasta. Isän kuoleman jälkeen vuonna 1650 sisko Jacqueline (upean näkönen muuton) halusi ruveta Port-Royalin nunnaxi, mutta Blaise vastusti. Jacquelinen rahat mahdollistivat Blaisen asumisen enemmän hänen makuun sopivalla kustannuksella. Hän ei halunnut vain seurustella parhaiden seurassa, vaan pitää henkkoht. valmentajaa ja hevosia – kuusi hevosvoimaa oli hänen vaunujensa teho. Port Royalin äiti Superior, Mère Angélique tyytyi lopulta ottamaan Jackquelinen ilman rahoja, mutta Jacqueline oli niin ahdistunut tästä tilanteesta, että hänen veljensä lopulta oli myönnyttävä.
ellauri409.html on line 119: Sikäli kuin tiedetään, Pascalin nautiskelevaa maallista elämää tämän ajanjakson aikana voidaan tuskin pitää "hävyttömänä" eikä todellakaan "irstailuna". Jopa rahapelit saattoivat houkutella häntä pääasiassa matemaattisten todennäköisyyksien tutkimisen mahdollisuutena. Hän näyttää eläneen sellaista elämää, jota kuka tahansa hyvässä asemassa oleva ja itsenäisesti omaava sivistynyt älyllinen mies, esim. minä, voisi elää ja pitää itseään rehellisyyden ja hyveen mallina. Hänen ovensa eteen ei tuotu edes rakkauden hedelmää, vaan hänen sanotaan jopa harkinneen avioliittoa. Jansenismi, jota Port-Royalin uskonnollinen yhteiskunta edusti, oli moraalisesti puritaaninen liike kirkon sisällä, lähes yhtä ankara kuin puritanismi Englannissa tai Amerikassa. Muodikkaan yhteiskunnan aika Pascalin elämässä oli kuitenkin suuri kikyloikka hänen kehityksessään. Se laajensi hänen tietämystään ihmisistä ja jalosti hänen makunsa; hänestä tuli maailman mies, eikä hän koskaan menettänyt oppimaansa; ja kun hän käänsi ajatuksensa kokonaan uskonnon puolelle, hänen maailmallinen tietonsa oli osa hänen sävellystään, mikä on olennaista hänen työnsä arvostuxen kannalta. Hei täähän on ihan kuin muuan Mr. Eliot!
ellauri409.html on line 121: Pascalin rellestäminen ei häirinnyt häntä tieteellisessä tutkimuksessa; tämä aika ei myöskään vienyt paljon tilaa hyvin lyhyessä ja ruuhkaisessa elämässä, mutta terveys siinä kyllä meni. Pascalilla oli näet keliakia. Aivot oli kanssa aika paskana. Ja vuonna 1654 tapahtuu hänen "toinen käännöxensä", jota voitaisiin kutsua yksinkertaisesti ensimmäisexi.
ellauri409.html on line 123: Hän teki muistiin mystisen kokemuksensa, jonka hän piti aina ympärillään ja joka löydettiin hänen kuolemansa jälkeen ommeltuna hänen yllään olevaan takkiin. Ihme sekopää. Kokemus tapahtui 23. marraskuuta 1654, eikä ole mitään syytä epäillä sen aitoutta, ellemme päätä kieltää kaikkea mystistä kokemusta. Pascal ei ollut mikään mystikko, eikä hänen teoksiaan voida luokitella mystisten kirjoitusten joukkoon; mutta se, mitä voidaan kutsua vain mystiseksi kokemukseksi, tapahtuu monille miehille, joista ei tule mystikoita, esim. mulle.
ellauri409.html on line 129: Tuosta ajasta kuolemaansa asti Pascal oli läheisessä yhteydessä Port-Royal-seuraan, johon hänen sisarensa Jacqueline toimi uskonnonopettajana; yhdyskunta taisteli silloin henkensä edestä jesuiittoja vastaan. Viisi säädytöntä ehdotusta, jotka Rooman kardinaalien ja teologien komitea piti harhaoppisina, löytyi Janseniusin työstä; ja Port-Royalin, yhdyskunta kärsi iskun, josta se ei koskaan elpynyt.
ellauri409.html on line 131: Tää ei ole oikea paikka tarkastella katkeraa kiistaa ja konfliktia. Paras selostus nerouden kriitikon näkökulmasta, joka ei ottanut kantaa, joka ei ollut jansenisti eikä jesuiitta, kristitty eikä uskoton, on Sainte-Beuven suuri kirja Port-Royal. Ja tässä kirjassa Pascalille omistetut osat ovat Sainte-Beuven kaikkien aikojen kirkkaimpia kritiikkisivuja. Riittää, kun huomataan, että Pascalin seuraava ammatti hänen kääntymyksensä jälkeen oli noiden kahdeksantoista "kirjeen" kirjoittaminen, jotka proosana ovat erittäin tärkeitä ranskalaisen klassisen tyylin perustamisessa ja joita ei siinä päihitä yksikään, ei Demosthenes, Cicero tai Swift. Ensinnäkään he eivät ole ranskalaisia, ja toisexi heillä on kaikilla polemian ja oikeuslääketieteen paperit: he suostuttelevat, viettelevät, he ovat epäreiluja.
ellauri409.html on line 133: Mutta on myös epäreilua väittää, että Pascal hyökkäsi näissä Kirjeissä maalaisille Jeesuksen Seuraa vastaan itsessään. Sehän on ihan kiva organisaatio. Hän oli hyökkäämässä pikemminkin erästä muuta kasuistiikkakoulua vastaan, joka lievensi tunnustuksen vaatimuksia; koulu, joka tuolloin varmasti kukoisti Jeesuksen Seurassa ja jonka merkittävimpiä auktoriteetteja ovat espanjalaiset Escobar ja Molina, siis
ellauri409.html on line 136: Pascal epäilemättä käytti väärinlainaustaitoa, kuten poleeminen kirjoittaja tuskin voi muuta kuin tehdä; mutta teki työnsä perusteellisesti. Hänen kirjeitään ei saa kutsua teologiaksi. Akateeminen teologia ei ollut ala, johon Pascal oli perehtynyt; tarvittaessa Port-Royalin isät toimivat takapiruina. Kirjeet ovat yhden kaikkien aikojen hienoimpien matemaattisten mielien ja maailmanmiehen työtä, joka ei suinkaan rusikoinut teologeja, vaan maailmaa yleensä – kaikkia ranskalaisten maallikoiden viljelemiä ja monia vähemmän sivistyneitä mielipiteitä; ja tässä yleisössä hän saavutti hämmästyttävän menestyksen.
ellauri409.html on line 138: Tänä aikana Pascal ei koskaan hylännyt tieteellisiä kiinnostuksen kohteitaan. Uskonnollisia kirjoituksiaan hän sävelsi hitaasti ja tuskallisesti ja tarkisti usein isillä, matematiikan asioissa hänen mielensä näytti liikkuvan täydellisellä luonnollisella helppoudella ja armolla. Löydöt ja keksinnöt syntyivät hänen aivoistaan ilman vaivaa. Tämän myöhemmän ajanjakson pienimuotoisten laitteiden joukossa Pariisin ensimmäisen uber-palvelun sanotaan syntyneen hänen kekseliäisyydestään. Mutta nopeasti heikentynyt terveys ja valmistautuminen suureen työhön, jota hän aikoi tehdä muttei ehtinyt, jätti hänelle vain vähän aikaa ja energiaa hänen viimeisten kahden vuoden aikana.
ellauri409.html on line 140: Suunnitelma siitä, mitä me kutsumme Penséesiksi, muodostui noin 1660. Valmistetun kirjan piti olla huolellisesti rakennettu puolustus kristinuskoa vastaan, todellinen anteeksipyyntö ja eräänlainen hyväksynnän kielioppi, jossa esitetään syyt, jotka vakuuttavat älyn. Kuten olen osoittanut (no, väittänyt), Pascal ei ollut teologi, ja dogmaattisen teologian suhteen hän turvautui hengellisiin neuvonantajiinsa. Hän ei myöskään ollut järjestelmällinen filosofi. Hän oli valtava tieteen nero, ja samalla aikamoinen psykologi ja moralisti. Maailmanmies kuten allekirjoittanut.
ellauri409.html on line 144: Ymmärtääkseen Pascalin käyttämän menetelmän lukijan on oltava valmis seuraamaan tälläisen älykkään uskovan mielen prosessia. Kristillinen ajattelija – ja tarkoitan miestä, joka yrittää tietoisesti ja tunnollisesti selittää itselleen sekvenssin, joka huipentuu uskoon julkisen anteeksipyynnön sijaan – etenee hylkäämällä ja eliminoimalla. Hän huomaa maailman olevan niin ja niin; hän pitää sen luonnetta selittämättömänä millään ei-uskonnollisella teorialla; uskontojen joukossa hän havaitsee kristinuskon ja katolisen kristinuskon olevan tyydyttävin selitys maailmalle ja erityisesti omalle sisäiselle moraalimaailmalle; ja sitten, mitä Newman kutsuu "voimakkaiksi ja samanaikaisiksi" syiksi, hän huomaa olevansa vääjäämättä sitoutunut inkarnaation dogmiin. Epäuskoiselle tämä menetelmä vaikuttaa epäuskoiselta ja perverssiltä; sillä epäuskoinen ei yleensä ole kovin vaivautunut selittämään maailmaa vain itselleen, eikä myöskään niin suuresti ahdistunut sen epäjärjestyxestä; Hän ei myöskään yleensä ole kiinnostunut (nykyisin termein) "arvojen säilyttämisestä". Hän ei katso, kuten hurahtanut, että jos tietyt tunnetilat, tietyt luonteenkehitykset ja se, mitä ylimmässä mielessä voidaan kutsua "pyhitykseksi" ovat luonnostaan ja tarkastelun perusteella tiedetään olevan hyviä, niin tyydyttävän maailman selityksen on oltava selitys, joka tunnustaa näiden arvojen "todellisuuden".
ellauri409.html on line 146: Hän ei myöskään pidä tällaista päättelyä hyväksyttävänä; sehän on kuin niin sanotusti leikkaisi vaatteet kankaan mukaan, eikäpä sellaisilla arvoilla ei ole hänelle suurta arvoa. Epäuskoinen aloittaa toisesta päästä ja yhtä todennäköisesti kuin ei kysymyksellä: Onko väite ihmisen partenogeneesistä edes uskottava? ja tätä hän kutsuisi menemisexi suoraan asian ytimeen. Nyt Pascalin menetelmä on kaiken kaikkiaan kristitylle luonnollinen ja oikea menetelmä; ja päinvastainen menetelmä on Voltairen käyttämä tieteen menetelmä. Se kannattaa unohtaa samalla kun on dementoitava, että Voltaire, yrittäessään kumota Pascalin, on kerta kaikkiaan onnistunut antamaan tällaisen kumoamisen; ja että myöhemmät Pascalin kristillisen uskon anteeksipyynnön kannattajat ovat vaikuttaneet vain vähän psykologisten epäolennaisuuxien lisäksi. Sillä Voltaire on esittänyt paremmin kuin kukaan sen jälkeen, mikä on epäuskoisen näkökulma; ja lopulta meidän kaikkien on valittava itse yhden ja toisen näkökulman välillä, tieteen tai tän izekeskeis-taantumuxellisen uskontohölmöilyn.
ellauri409.html on line 148: Olen sanonut edellä, että Pascalin menetelmä on "lähes kokonaisuudessaan" tyypillisen kristityn apologetin menetelmä; ja tämä varauma kohdistui Pascalin uskoon ihmeisiin, jolla on suurempi osa hänen rakentamisessaan kuin se olisi ainakin tälläsen nykyaikaisen liberaalin katolilaisen käännynnäisen uskossa. Tuntuisi fantastiselta hyväksyä kristinusko, koska uskomme ensin evankeliumin ihmeiden olevan totta, ja tuntuisi jumalattomalta hyväksyä se ensisijaisesti siksi, että uskomme uusimpien ihmeiden olevan totta; hyväksymme ihmeet tai jotkut ihmeet todeksi, koska uskomme Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin: löysimme siitä uskomme evankeliumin ihmeisiin, emme uskomme evankeliumiin ihmeistä. Liz liz läz läz, missä ihmeessä olet tupexinut, tuo jo se vesisankko. Mutta on muistettava, että Pascaliin oli tehnyt syvän vaikutuksen nykyaikainen ihme, joka tunnetaan Pyhän orjantappuran ihmeenä: orjantappura, jonka sanottiin säilyneen Herramme kruunusta, puristui erääseen haavaumaan, joka parani nopeasti. Sainte-Beuve, joka lääketieteen miehenä tunsi olevansa vakaalla pohjalla, pohtii täysin aiheellisesti tämän näennäisen ihmeen mahdollista selitystä. Epäilyttävintä on, että ihme tapahtui Port-Royalissa ja että se saapui sopivasti elvyttääkseen yhteisön masentuneita henkiä sen poliittisissa koettelemuksissa; ja on todennäköistä, että Pascal oli sixikin taipuvainen uskomaan ihmeeseen, koska se tehtiin hänen rakkaalle sisarelleen. Pidän tappuroista, ne hankaavat haavaa paremmin. Joka tapauksessa se luultavasti johti hänet uskontutkimuksessaan osoittamaan paikan ihmeille, mikä ei ole aivan sitä, mitä meidän pitäisi niille itse antaa.
ellauri409.html on line 150: Nyt suuri vastustaja, jota vastaan Pascal asettui, ensimmäisistä keskusteluistaan herra de Sacin kanssa Port-Royalissa, oli Montaigne. Pascalia ei tietenkään voi tuhota; mutta kaikista kirjailijoista Montaigne on yksi vähiten tuhoutuvista. Voit yhtä hyvin hälventää sumun heittämällä siihen käsikranaatteja. Montaigne on sumu, kaasu, nestemäinen, salakavala elementti. Hän ei järkeile, hän vihjailee, hurmaa ja vaikuttaa; tai jos hän perustelee, sinun on oltava valmis siihen, että hänellä on jokin muu tarkoitus kuin saada sinut vakuuttuneeksi hänen argumentistaan. Ei hän siihen paskanna mihin kyykistyy. On tuskin liikaa sanoa, että Montaigne on oleellisin kirjailija, joka tulee tietää, jotta ymmärtäisimme ranskalaisen ajattelun kulkua viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Montaignen vaikutus oli kaikin tavoin vastenmielistä Port-Royalin miehille.
ellauri409.html on line 152: Pascal tutki häntä aikomuksenaan purkaa hänet. Silti Penséesissä, aivan hänen elämänsä lopussa, löydämme ajatuskulkuja kulku toisensa jälkeen, ja mitä vähäisempiä ne ovat, sitä merkityksellisempiä, jotka on melkein "nyysittyjä" Montaignesta, siirtokuvia tai sanoja. Rinnakkaiset ovat useimmiten Montaignen pitkässä esseessä nimeltä Apologie de Raymond Sébond – hämmästyttävä kirjoitus, johon Shakespeare myös todennäköisesti nojasi Hamletissa. Itse asiassa, kun mies tunsi Montaignen riittävän hyvin hyökätäkseen hänen kimppuunsa, hän oli jo saanut tartunnan.
ellauri409.html on line 154: Olisi kuitenkin törkeän epäreilua Pascalia, Montaignea ja jopa ranskalaista kirjallisuutta kohtaan jättää asia tähän. Se ei ole Pascalin vähennys, vaan pikemminkin Montaignen lisäys. Jos Montaigne olisi ollut tavallinen elämänkokoinen skeptikko, pieni pukinpartainen mies kuten Anatole Ranska, tai jopa "ihmisenä kasvanut" porsas pyllerö kuten Renan, tai jopa niinkin kuin suurin repolainen Voltaire, tämä "vaikutus" olisi Pascalin häpeäksi; sillä jos Montaigne olisi ollut vain Voltaire, hän ei olisi voinut vaikuttaa Pascaliin ollenkaan. Kuva Montaignesta, joka avautuu ensimmäisenä silmiemme, alkuperäisen ja itsenäisen yksinäisen "persoonallisuuden" kuva, joka on imeytynyt huvittuneeseen itsensä analysointiin, on petollinen. Montaigne ei ole rajoitettu pyrrhonisti, kuten Voltaire, Renan tai Ranska. Hän on niin sanotusti olemassa lukuisten samankeskisten ympyröiden suunnitelman keskellä, joista ilmeisin on pieni sisin ympyrä, henkilökohtainen röyhkeä skeptisyys, jota voidaan helposti apinoida, ellei sitä jäljitetä.
ellauri409.html on line 156: Mutta mikä tekee Montaignesta erittäin suuren hahmon, on se, että hän onnistui, Jumala tietää kuinka – sillä Montaigne ei todennäköisesti tiennyt tehneensä sen – se ei ole sellainen asia, jota ihmiset voivat havaita itsestään, sillä se on olennaisesti suurempi kuin yksilön tietoisuus – hän onnistui antamaan ilmi jokaisen ihmisen skeptisyyden. Sillä jokaisella ihmisellä, joka ajattelee ja elää ajatusten mukaan, täytyy olla oma skeptisisyytensä, joko se, joka pysähtyy kysymykseen, se, joka päättyy kieltämiseen tai se, joka johtaa uskoon ja joka jollakin tavalla integroituu sen ylittävään uskoon. Ja Pascal, eräänlaisena uskonnollisen uskovan tyyppinä, joka on erittäin intohimoinen ja kiihkeä, mutta intohimoinen vain voimakkaan ja säädellyn älyn kautta, on keskeneräisen kristinuskon anteeksipyyntönsä ensimmäisissä osissa kohtaamassa järkkymättä epäilyksen demonia, joka on erottamaton uskon hengestä. Paholainen vaanii aina yxityiskohdissa.
ellauri409.html on line 161: Ne ei ole osoitus henkilökohtaisesta heikkoudesta; ne ovat täysin objektiivisia, koska ne ovat olennaisia hetkiä älyllisen sielun kehityksessä; ja Pascal-tyypille ne ovat analogia kuivuudesta, pimeästä yöstä, joka on olennainen vaihe kristillisen mystiikan kehityksessä. Sairas hahmo tai epäpuhdas sielu joutuu samanlaiseen epätoivoon, ja sillä voi olla tuhoisimmat seuraukset, vaikkakin mitä mahtavimmilla ilmenemismuodoilla; ja siitä alkaa Gulliverin matkat terävä- ja tylsäpäisten munien parissa; mutta Pascalissa emme löydä sellaista vääristymää; hänen epätoivonsa on sinänsä kauheampi kuin Swiftin, koska sydämemme kertoo meille, että se vastaa täsmälleen tosiseikkoja, eikä sitä voida pitää mielisairautena; mutta se oli myös epätoivoa, joka oli välttämätön alkusoitto ja osa uskon iloa. Pascal ei ollut järin huumorimiehiä, eikä ole kukaan joka tuntee näitä tuskia.
ellauri409.html on line 182: Pascal hyökkäsi väkivaltaisesti jesuiittojen kimppuun, jota syytettiin moraalisen löysyyden puolustamisesta. Nämä kirjeet, joita rouva Sévigné kuvaili "jumalillisiksi" , olivat kampanja yleisen mielipiteen muuttamiseksi, mikä käänsi yleisön pois teologisista kysymyksistä jesuiittojen oletetun moraalisen löyhyyden halveksumiseen. Tietyt jansenistit eivät ottaneet tätä hyvin vastaan, koska he näkivät kirjeissä olevissa hyökkäyksissä kristillisen rakkauden puutetta. Se tuntuu olevan TS Eliotinkin helmasyntinä.
ellauri409.html on line 186: Pascalin veljentytär, Marguerite Périer, joka on Port-Royalissa asunut, parantui kyynelfistelistä , joka vääristi hänet sen jälkeen, kun hän oli ollut vuorovaikutuksessa Saint-Épinen jäännöksen kanssa. Jansenistit pitivät tätä jumalallisena hyväksynnänä, ja kun roomalaiskatolinen kirkko tunnusti parantumisen virallisesti ihmeeksi, he saivat olla vähän aikaa rauhassa.
ellauri409.html on line 192: Mutta Pascal-tyyppisessä miehessä – ja tämä tyyppi on aina olemassa – on mielestäni ainesta temperamentin jansenismiksi, ilman että se tunnistaa sitä Janseniusin ja muiden hartaiden ja vilpittömien, mutta ei äärettömän lahjakkaita lääkäreitä. Sen vuoksi on tarpeen ilmaista lyhyesti, mikä oli vaarallinen Jansenius-oppi, menemättä liian pitkälle teologisiin tarkennuksiin. Kristillisessä teologiassa tunnustetaan – ja alemmalla tasolla sen tunnustavat kaikki ihmiset jokapäiväisessä elämässä –, että vapaa tahto tai yksittäisen ihmisen luonnollinen ponnistus ja kyky sekä myös yliluonnollinen armo , lahja, jota emme täysin tunne. kuinka, molempia tarvitaan yhdessä pelastukseen. Vaikka lukuisat teologit ovat omaksuneet ongelman, se päättyy mysteeriin, jonka voimme havaita, mutta emme lopullisesti tulkita. Ainakin on selvää, että kuten mikä tahansa oppi, pieni ylilyönti tai poikkeaminen jollekin puolelle saa aikaan harhaopin. Pelagilaiset, jotka Pyhä Augustinus kiisti, korostivat ihmisen ponnistuksen tehokkuutta ja vähättelivät yliluonnollisen armon merkitystä. Kalvinistit korostivat ihmisen alentamista perisynnillä ja pitivät ihmiskuntaa niin turmeltuneena, että tahdosta ei ollut hyötyä; ja joutui siten ennaltamääräämisoppiin. Jansenistit luottivat Pyhän Augustinuksen mukaiseen armonoppiin; ja Augustinus of Jansenius esiteltiin hyvänä näyttelynä Augustinuksen näkemyksistä.
ellauri409.html on line 196: On todennäköistä, että Pascalia houkuttelivat yhtä paljon jansenistien viitoista vilkahdellleet karvaiset hedelmät Port-Royalin elämässä kuin itse oppi. Tämä harras, askeettinen, perusteellinen yhteiskunta, joka pyrkii sankarillisesti keskellä rentoa ja leppoisaa kristinuskoa, muodostettiin houkuttelemaan luonnetta, joka on niin keskittynyt, niin intohimoinen ja niin perusteellinen kuin Pascalin.
ellauri409.html on line 198: Mutta ihmisen huonontuneen ja avuttoman tilan vaatiminen jansenismissa on myös jotain, josta meidän täytyy olla kiitollisia, sillä olemme sen velkaa inhimillisten motiivien ja ammatin suurenmoisen analyysin, jonka oli määrä muodostaa hänen kirjansa alkuosa. Ja lukuun ottamatta jansenismia, joka on erään ei kovin merkittävän piispan työ, joka kirjoitti latinalaisen tutkielman, joka on nyt lukematon, on myös niin sanotusti yksilöllisen elämäkerran jansenismi. Jansenismin hetki voi luonnollisesti tapahtua ja tapahtua oikein yksilössä; varsinkin sellaisen miehen elämässä, jolla on suuret ja intensiiviset älylliset voimat ja joka ei voi välttää näkemästä ihmisten läpi ja tarkkailemasta heidän ajatustensa ja harrastustensa turhuutta, heidän epärehellisyyttään ja itsepetoksiaan, heidän tunteidensa epärehellisyyttä, pelkuruutta, todellisten tavoitteitten vähäpätöisyyttä. Itse asiassa, kun otetaan huomioon, että Pascal kuoli 39-vuotiaana, täytyy olla hämmästynyt hänen havaintojensa tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta; Nämä ominaisuudet vaativat paljon suurempaa kypsyyttä kuin mikään matemaattinen tai tieteellinen suure. Kuinka helposti hänen pohdiskelunsa ihmisen kurjuudesta ilman Jumalaa olisikaan voinut rohkaista hänessä hengellisen ylpeyden syntiä, concupiscence de l´esprit -halua ja kuinka nopeasti hänellä on nöyryyden ote!
ellauri409.html on line 203: Ja vaikka Pascal tuo työhönsä samat voimat, joita hän käytti tieteessä, hän ei ole tiedemies joka esittelee itsensä. Hän ei näytä sanovan lukijalle: Olen yksi tämän päivän arvostetuimmista tiedemiehistä; Ymmärrän monia asioita, jotka ovat sinulle aina mysteereitä, ja tieteen kautta olen tullut uskoon; sen tähden teidän, jotka eivät ole tieteeseen vihittyjä, tulee uskoa, jos minulla on se. Hän on täysin tietoinen aiheen erosta; ja hänen kuuluisa eronsa esprit de géométrien ja esprit de finesse välillä on pohdittavaa. Juuri oikea yhdistelmä tiedemiehestä, honnête hommesta, uskonnollisesta luonnosta ja intohimoisesta Jumalan kaipuusta, tekee Pascalista ainutlaatuisen. Hän menestyy siellä, missä Descartes epäonnistuu; sillä Descartesissa esprit de géométrie -elementti on liiallista. Ja muutamassa lauseessa Descartesista tässä kirjassa Pascal laski sormensa heikkouden paikalle.
ellauri409.html on line 205: Hän, joka lukee tämän kirjan, huomaa heti sen hajanaisuuden; mutta vasta jonkin tutkimuksen jälkeen huomaa, että fragmentaarisuus piilee ilmaisussa enemmän kuin ajatuksessa. "Ajatuksia" ei voi irrottaa toisistaan ja lainata ikään kuin jokainen olisi täydellinen sinänsä. Le cœur a ses raisons que la raison ne connaît point : kuinka usein onkaan kuullut tuon lainatun ja usein lainatun väärään tarkoitukseen! Sillä tämä ei suinkaan ole "sydämen" korottamista "pään" yläpuolelle, järjettömyyden puolustamista. Sydän on Pascalin terminologian mukaan todella rationaalinen, jos se todella on sydän. Hänelle teologisissa asioissa, jotka tuntuivat paljon suuremmilta, vaikeammilta ja tärkeämmiltä kuin tieteelliset asiat, on mukana koko persoonallisuus.
ellauri409.html on line 207: Emme voi täysin ymmärtää mitään osia, niin hajanaisia kuin ne ovatkin, ilman jonkinlaista ymmärrystä kokonaisuudesta. Esimerkiksi pääoma on hänen analyysinsä kolmesta järjestyksestä : luonnon järjestyksestä, mielen järjestyksestä ja rakkauden järjestyksestä. Nämä kolme ovat epäjatkuvia ; korkeampi ei ole implisiittisesti alemmassa, kuten evoluutio-opissa se olisi. Tässä erottelussa Pascal tarjoaa paljon sellaista, mitä nykymaailman olisi hyvä pohtia. Ja todellakin, hänen ainutlaatuisen yhdistelmänsä ja ominaisuuksiensa tasapainon vuoksi, en tiedä yhtään uskonnollista kirjailijaa, joka olisi osuvampi aikamme.
ellauri409.html on line 209: Suuret mystikot pitävät Pyhä Johannes Rististä, mikä on ensisijaisesti lukijoille, joilla on erityinen päämäärä; hartauskirjailijat, kuten St. François de Sales, ovat ensisijaisesti niille, jotka jo tuntevat tietoisesti haluavansa Jumalan rakkautta; suuret teologit ovat teologiasta kiinnostuneille. Mutta en voi ajatella ketään kristittyä kirjailijaa, en edes Newmania, enemmän kiitettävää kuin Pascalia niille, jotka epäilevät, mutta joilla on järkeä ajatella ja herkkyyttä tuntea, epäjärjestystä, turhaa, merkityksettömyyttä, mysteeriä. elämä ja kärsimys, ja jotka voivat löytää rauhan vain tyydyttämällä koko olemusta. Eipä tässä muuta. Terveisin, TS Eliot.
ellauri409.html on line 524: Montaigne päinvastoin puolustaa tiukkaa fideismia ja pyrronismia, joka alentaa ihmisen erityisesti muiden "elukoiden" tasolle. Todellisuudessa se on munkkikahvin hinta haasteeseen, jonka Luther asetti kirkolle poistamalla sen lääkäreiltä, sen neuvostoilta ja paaveilta kaiken auktoriteetin. Uskonpuhdistajalle vain ”pelkästään usko” ja ”pelkästään Raamattu” ovat arvokkaita. Tämä kesämökkimurto aiheutti suuren poliittisen ja uskonnollisen kriisin, joka puhkesi kiusallisesti sillä hetkellä, kun maailmankaikkeuden äärettömyyden löytäminen, uusi maanjäristys ja kulttuurien moninaisuus muutenkin kyseenalaistivat katolisen maailman järjestyksen. Tästä syystä Montaigne avasi tällä esseellä "pyrrhonilaisen tuokion", jonka vasta Pascal ja Descartes sulkivat lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, ja keksi eräänlaisen skeptismin, joka poisti kaiken mahdollisen ehdottoman perustan, jonka perillisiä olemme.
xxx/ellauri075.html on line 62: Lopulta Sestofilt kuitenkin muutti Ranskaan vuonna 1921. Ranskassa hän luennoi Sorbonnen yliopistossa, ja tutki muun muassa Blaise Pascalin ja Plotinoksen ajattelua. Vuonna 1926 hän tutustui Edmund Husserliin, ja 1929 hän tapasi Martin Heideggerin. Tuolloin hän sai yllykkeen tutustua Kierkegaardin ajatteluun.
xxx/ellauri075.html on line 157: In the interwar years, Shestov continued to develop into a thinker of great prominence. During this time he had become totally immersed in the study of such "great theologians" as Blaise Pascal and Plotinus, whilst at the same time lecturing at the Sorbonne in 1925. In 1926 he was introduced to Edmund Husserl, with whom he maintained a cordial relationship despite radical differences in their philosophical outlook. In 1929, during a return to Freiburg he met with Nazi Heidegger, and was urged to study Danish philosopher Søren Kierkegaard.
xxx/ellauri130.html on line 228: Rakasta vain Jehovaa ja vihaa vain Blaisea.Blaise PascalMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 229: S... kokee J:n ei järki.Blaise PascalMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 266: Entäs Turmiolan Tommi? Sillä nää uskonkymysyxet nousee tosiaan vasta kuopan reunalla. Uskonto ja kuolema on tietysti alun alkaen jo vanhat kamut. Eka töräys on referaatti Pascalin vedosta, eli et jumalan turvalle vedon lyönyt voi hävitä vain panoxen, voittokertoimella ääretön. Kiitos osanotosta mutta tämä arpa ei voita. On tässä kyllä eräitä ongelmia siltikin. Jos todennäköisyys on nolla, odotusarvo ei ole ääretön vaan nolla. Sitäpaizi mitä jos ravit voittaa Allahin razukko? Pitäis sijoittaa kaikille yhtä epätodennäköisille kontendereille jotka lupaa ikuista osinkoa, mistä ne eivät enää yhtään tykkääkään. Saattaa tulla näpeille joka iikalta. Ei hemmetti, ei tää kyllä pelitä.
xxx/ellauri130.html on line 461: Ei ole tässä elämässä muuta hyvää kuin jatko-osan toivo.Pascal, PenseitäMKILL!0
xxx/ellauri130.html on line 631: Mitä enemmän tyypillä on penseitä kuolemasta, sitä kuolemanpelkoisempi persoona. Listaykkösiä ovat Montaigne, Francis Bacon, Marcus Aurelius, Blaise Pascal, Arthur Schopenhauer, Seneca, ilmeisesti myös Jean Paul. Mitä kuolemanpelkoisempi, sitä todennäköisempi narsisti. Narsisti on filosoofisessti idealisti ja solipsisti, kun se kuolee sen koko maailma romahtaa, koska maailma on kokonaan sen mahassa perseessä tai päässä, no jossain päässä kumminkin.
xxx/ellauri173.html on line 850: "Mutta toinen ajatus? Taka-ajatus pään takana? (Pascal)
xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou.
xxx/ellauri176.html on line 188: Et le Docteur Pascal, me demanderez-vous? Ben le Docteur Pascal, il a bien chié dans la colle avec son idée extravagante. Il le sait, il le reconnait. J’espère qu’il reviendra sur cet épisode dans le tome qui lui est consacré et qui s’intitule sobrement Le Docteur Pascal (Tohtori paskantaa liisteriin).
xxx/ellauri176.html on line 443: Ah! hän jatkoi, mutta se vain, ettei tämä ole pahaa unta! Se vain, että minä joudun pian takaisin tämän vuosisadan iljettävään ja alentavaan hullunmyllyyn! Han haki apua Schopenhauerin lohduttavista viisauxista, vritti lääkitä niillä haavansa, toisteli mielessään Pascalin murheellista väittämää: "Sielu huomaa vain ne asiat, joiden ajatteleminen tuottaa sille tuskaa." Mutta ei. Ei se mitään auta. Se vaan on nyt näin.
xxx/ellauri177.html on line 475: Mutta nyt varmaan lentää papille paska tuulettimeen: Jeanbernaisin piippusetä tulee kertomaan, että Albine on pieniin päin! No ei, ei vielä, mutta eiköhän sekin vielä nähdä. No seuraava sanansaattaja on Pascal-setä: "Tulen Paradousta", hän sanoi äkillisesti. Jeanbernat tuli hakemaan minua eilen illalla... Näin Albinen. Hän huolestuttaa minua. Hän tarvitsee paljon hoitoa. Hän tutki edelleen pappia puhuessaan. Hän ei nähnyt edes silmäluomiensa heiluvan.
xxx/ellauri177.html on line 477: "Loppujen lopuksi hän piti sinusta huolta", hän lisäsi ankarammin. Ilman häntä, poikani, olisit ehkä tänä hetkenä mökissä Tulettessa, pakkopaita olkapäilläsi... No! Lupasin mennä tapaamaan häntä. Otan sinut mukaani. Se on jäähyväiset. Hän haluaa lähteä. "Voin vain rukoilla sen henkilön puolesta, josta puhutte", sanoi Abbe Mouret lempeästi. Ja kun lääkäri menetti malttinsa ja ojensi keppiään kovaa sohvalla: "Olen pappi, minulla ei ole muuta kuin rukouksia", hän lopetti yksinkertaisesti, erittäin lujalla äänellä. -- Vai niin! hei, olet oikeassa! huusi Pascal-setä pudotessaan nojatuoliin jalat rikki. Minä olen hullu vanha mies. Kyllä, itkin avoautossani tullessani tänne, aivan yksin, kuin lapsi... Sellaista on elää kirjojen keskellä. Miehellä on hienoja kokemuksia mutta käyttäytyy kuin epärehellinen sika... Olitko koskaan epäillyt, että kaikki käy niin huonosti? Vitun paskiainen miehexeen!
xxx/ellauri177.html on line 483: -- Käske häntä polvistumaan ja rukoilemaan Jumalaa... Jumala kuulee häntä kuten hän kuuli minut; hän helpottaa häntä, kuten hän helpotti minua. Muuta pelastusta ei ole. Jumala voi hoitaa myös pennun jonka ruikkasin. "Hyvästi paskiainen", sanoi Pascal-setä Sinulla menee hyvin. Et tarvitse minua enää. Tarvizisit manaajaa.
xxx/ellauri177.html on line 681: Sinä iltana isä Mouret tunsi kuitenkin olevansa liian väsynyt. Hän lykkäsi lähtöään seuraavaan päivään. Seuraavana päivänä hän antoi itselleen uuden tekosyyn: hän ei voinut jättää sisartaan yksin La Teusen kanssa; hän jätti kirjeen vietäväksi Pascal-setälle. Kolmen päivän ajan hän lupasi itselleen kirjoittaa tämän kirjeen; paperiarkki, kynä ja muste olivat valmiina pöydällä hänen huoneessaan. Ja kolmantena päivänä hän lähti pois kirjoittamatta kirjettä. Yhtäkkiä hän oli noussut hattuaan, hän oli lähtenyt Paradouhun, tyhmyydestä, pakkomielle, luopumassa, meno s§inne oli kuin urakkatyötä, jota hän ei tiennyt välttää. Albinen kuva oli taas haalistunut; hän ei enää nähnyt häntä, hän totteli vanhoja tahtoa, kuolleena hänessä sillä hetkellä, mutta jonka työntövoima säilyi hänen olemuksensa suuressa hiljaisuudessa.
xxx/ellauri200.html on line 416: Joo tää on tuttu juttu, sen toinen nimi on Pascal's wager. Jos et pysty lyömään jumalasta Blaisen kertoimilla vetoa, tuntemaan taivastoivoa, häivy. Mene. Sale Belov pystyi siihen, mitä vanhempi siitä tuli sitä paremmin. Kun ikä karttuu ja kuolema lähenee, vedonlyöntisuhde paranee. Ei ole enää mitään menetettävää ja niin paljon voitettavaa. Vanhuxet tekee jonon taivaan portille.
xxx/ellauri202.html on line 210: Il découvra sa vocation d'écrivain en se liant à un jeune garçon de deux ans son aîné, Jean Werhlé, pendant l'été qu'il passe à Maisons-Laffitte en 1891. Il obtient en 1898 son baccalauréat, dans la série Philosophie, avec mention passable, comme Max Roth. Sankarihahmo kääntyy takaisin kadotuxen tieltä fideismiin: älä järkeile, seuraa sydäntäsi vaan. Historiquement, les philosophes associés au fidéisme sont Søren Kierkegaard, Blaise Pascal, William James et Ludwig Wittgenstein.
xxx/ellauri208.html on line 453: Koko liuta keropäitä tulee luetelluxi: Molli-Jori, fig Newton, Imi Cunt, pelokas Petilt Pascalle, pyssy-Peggy ja luihu Claudel. Eipä huisin vakuuttavaa sori vaan. Mumslimistuneiden opiskelijattarien hunnuista tulee Michelille mieleen Nouvelle Heloise ja sen munaton Abelard. Polygynismi ei ole vahinko vaan Allahin ja hänen profeettansa Darwinin nimtuten tarkoitus, että vain parhaat koiraat pääsee levittämään siementä. Kuten esim ja erit humanistiproffat. Jepu jee! Muhammed ei liioin sunkaan ize kexinyt kivitystä, se vain sofistikoizi sitä. Sekin on osa Allahin suurta suunnitelmaa. Mut on parempi ettei lue Koraania ize, on se sen verran paxua pahansuopaa jollotusta. Parhaiten Mikin vakuutti Ernst Rüdigerin 4 vaimoa, eri tarkoituxiin soveltuvina.
xxx/ellauri239.html on line 348: Mihinkään tälläseen pelurointiin mulla ei ole vähäisintäkään taipumusta, vaikka tein gradun peliteoreettisesta semantiikasta. Emmä edes sillonkaan tykännyt peliteoriasta enkä peleistä. Mulla ei ole uskoa, luottoa eikä toivoa. Ne on kaikki aivan syvältä. Tässä yhteydessä kanzis ehkä lukaista toi Doston Pelurit. Tai mixei Pascalin veto tai 419 scam, ne on vielä kreisimpiä. Mixhän Nääsböön ällö Harrykin oli pelimiehiä? Jotain romanttista siinäkin on olevinaan kaiketi.
xxx/ellauri320.html on line 285: Fantasy, horror, mystery… books of all genres read by millions and written by some of the most creative among us. Och när Kvartal lägger in böcker av deckarförfattaren Pascal Engman, som varit redaktör för några av Camilla Läckbergs böcker, visar systemet att det är mer sannolikt att Pascal Engman ligger bakom ”Kvinnor utan nåd”. Det blev bättre så än om rundögda Camilla Läckberg själv hade skrivit det.
xxx/ellauri356.html on line 404: Jos Amerikka on länsimaisen valkoisen sivilisaation huipentuma, kuten kaikki vasemmistosta oikeistoon julistavat, niin länsimaisessa valkoisessa sivilisaatiossa täytyy olla jotain pahasti vialla. Tämä on tuskallinen totuus; harvat meistä haluavat mennä niin pitkälle... Totuus on, että Mozart, Pascal, Boolen algebra, Shakespeare, parlamentaarinen hallitus, barokkikirkot, Newton, naisten vapautuminen, Kant, Marx, Balanchine-baletit jne. eivät lunasta sitä, mitä tämä tietty sivilisaatio on saanut aikaan maailmalle. Valkoinen rotu on ihmiskunnan historian syöpä; se on valkoinen rotu ja se yksin - sen ideologiat ja keksinnöt - joka hävittää autonomiset sivilisaatiot kaikkialla, missä ne leviävät, mikä on horjuttanut planeetan ekologista tasapainoa, mikä nyt uhkaa itse elämän olemassaoloa.
115