Paremmin asioista perilläolevat tahot kuten luokallejääneet yläluokkien kokeneemmat jätkät ei napiaisille detaljeineen selitä syntyjä syviä,

ellauri009.html on line 795: Paremmin menis kun pysähtyis vähän miettimään

ellauri014.html on line 544: Ted haukuskelee pariisilaisten naisten ulkonäköä, varmaan ollakseen mustasukkaiselle Juulialle mieliksi. Paheksuu poskipunaa ja aatelisten decolteeta, johon se on pudottaa näkimensä. Vaunuaateli erottautuu etuhalkiolla rikkaasta porvaristosta, joka ei tohdi käyskellä niin avorinnoin rotinkaisten keskellä. Rupusakki pitää näin tahtomattaan yllä porvarisnaisten siveyttä. Se on periaatteessa hieno juttu kotiopen mielestä. Ja sit Pariisin naiset puhuu liian kovaa ja käskevästi eikä ole nöyriä. Se taas on huono juttu Tedin mielestä. Varsinkin rumien olis syytä olla hiljempaa. Ansaitsis litsarit. Perusvirhe Tedin mielestä on se et Pariisissa naiset ja miehet seurustelee yhdessä. Paremmin on Sveitsissä, missä naiset saa kuuristella keskenään.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)
ellauri050.html on line 656: Paremmin kyllä olohuoneesta. Saima Harmajan isän nimi oli

ellauri055.html on line 1005: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri133.html on line 175: Paremmin: Tom istui 10 min ja mietti pomon naamaa. Se huokaisi ja starttas auton.
ellauri325.html on line 750: Paremmin kävi Hannes Sihvolle (16. tammikuuta 1942 Kuopio – 20. tammikuuta 2003 Vantaa) jonka isä Hannes Sihvo kaatui jo ovella Iilammmen sidontapaikalla 1941. Hannes vanhempi oli rykmenttimme Sven Tuuva, tai Wilhelm von Schwerin. Tein siitä runon, aivan mahtavan.
ellauri335.html on line 244: Paremmin nyt lähtiessämme aamupiikille Koskelan vanhusasemalle sopii meille aamuvirsi 538 ja siihen liittyvä kevyt rollaattorishuffle. R-kioskin kohdalla työnsi punaista rollaattoria vanhus jolla oli väriin sointuva punainen pipo ja kassi jossa luki Happy Holidays. Punainen pipo oli myös neljän alakoululaisen tytön remmissä pikku mutiaisella, joka ei päässyt kurkistamaan ryhmän blondin kuningattaren kalliiseen kännykkään. Tulee mieleen Deborah Feldman, unorthodox. Sen luokalla oli 5 Deborahia, koko koulussa niitä oli sata. Kuten muistamme, Debra oli juutalainen tuomari ja esinahka-Joosuan chickenimpi aisapari.
ellauri341.html on line 138: Lontoon ja USAn sähkeet menevät suoraan asiaan. Paremmin ei maailmanpäsmärien ongelmaa voisi lyhyesti ilmaista. Ontää ainakin paljon osuvampi arvio kuin oli Patti Mulkkisen taannoinen pro-Israel mylvintä (albumi 185).
ellauri384.html on line 467: Oiskoon tosiaankin niin että ruumiittoman sielun taivaaseen vilahtamisen ajatus oli vain Johixen platonisteilta kristinuskoon lanseeraamaa gnostilaista hapatusta, josta Nikeassa palattiin juudetyyppiseen kokokehon pelastuxeen? Ilmeisesti sitten mikään pierumainen sielu ei heti kuoltua livahdakaan mihkään maailmansielun yhteyteen vaan kalmo odottelee kärsivällisesti kuopassa että Jeppe kerkiää kiireiltään takaisin kaivamaan luut ylös luutarhasta. Samahan se sille on, ollen sillä aikaa vähintään yhtä tajuton kuin potilas virzakivileikkauxen aikana, eikä tajua ajan kulua. Toisaalta eikös sille sitten ole aika 1 ja sama tuleeko se pelastaja ylipäänsä toista kertaa noutamaan. Paremminhan siltä siellä loppuaika kuluu taju kankaalla kuin jos pitää ikuisuuxiin rämpytellä yläpilvessä harppukuorossa 24/7 tai 9-9-6 perse ummella ilman tupakkataukoja, Rembranttyylin munkkikahveista puhumattakaan.
xxx/ellauri087.html on line 46: Tyyppien poliittisen näkemyxen voi arvioida heti niiden suhtautumisesta kateuteen. Kateus on tyypillinen alhainen vasemmistotunne, siis Aristoteleen taidemääritelmän mielessä, sitä tuntevat ne joille on jäänyt jumalan höyhentenjaossa pisin naama ja rumimmat kuteet käsiin. Ne sanoo haluavansa olla tasa-arvoisia, no oikeasti nekin mielellään olis jotain enemmän. Mutta tasa-arvoisuus on hyvä alku, ja sillä saa joukkovoiman taakse paremmin. Paremmin höyhenpukeutuneet oikeistolaiset ylhäiset ja wannabe-ylhäiset nousukkaat (jopa laskukkaat) sanovat kateellisille tasa-arvon ajajille moittivasti: on rumaa olla kateellinen, iloize vaan kun meillä/noilla kävi hyvin. Naura sinäkin.
xxx/ellauri176.html on line 451: Tyyppi, joka tuntee olevansa säälittävä häviäjä kun ei pysy läjän päällä lähtee fasistien kelkkaan. Paremmin menestyneisiin päin kumartamalla voi sentään joukon jatkona vielä päästä pyllistämään noille rotinkaisille. Onnexi Allahilta sentään onnistui lainatuilla lenkkareilla kaataa ne rangaistusvankilan ammoisen toivon lohdulliset kaxoisloistotornit!
xxx/ellauri218.html on line 437: Klaara Kotko suree 1974 54-vuotiaana (kuten sen ikäisistä naisista useimmat) ettei miehet enää käänny perään kazoaxeen sen persettä. Paremmin on asiat jopa narttukoirilla. Koiraskoirat eivät vähexy vanhan pepun hajua.
xxx/ellauri237.html on line 266: Johann Arndtilla on ollut huomattava vaikutus erityisesti pietismin kehityksessä. Häntä on pidetty jopa pietistisen hurskauden isänä. (Paremminkin isoisänä, isähän on jo toi Spener.) Euroopassa Arndtin Totisesta kristillisyydestä levisi laajalle myös kansan keskuuteen. Ruotsissa se oli talonpoikaisväestön keskuudessa Raamatun ja virsikirjan jälkeen yleisin teos.
16