ellauri001.html on line 733: Paratiisiin pääsee paholainen sininen.

ellauri003.html on line 354:

Paratiisi


ellauri004.html on line 984: 25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.
ellauri004.html on line 1178: Paratiisin puista ei kajota saa yhteen. Se on ainut merkki alamaisuutemme. Kiittäkäämme hänen hyvyyttään kun puuhailemme toimin mieluisin...
ellauri004.html on line 1215: Tästä sekoilusta on meidän syytä olla kiitolliset hänelle (tai heille, aargh). Paratiisi odottaa taas nöyrää uskojaa. Voidaan iloisina oottaa kuolemaa. Vaikkei elämämme jatkuis lapsissa, nou hätä: se jatkuu yhteisessä seurakunnassa, täällä sekä sitten yläkerrassa.
ellauri004.html on line 1334: Keventyneenä luen Paratiisin takakantta:

ellauri004.html on line 1335: Paratiisi on ikuista liikettä. Tuo liike ei koskaan lakkaa. Kaikki pyrkii laajenemaan, kaikki tietävät, että onni joskus on oleva vielä tätäkin suurempi.
ellauri004.html on line 1337: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Näin siis Olof Lagercrantz Leinon Paratiisin kannessa. Kuka vitun Uulof? Kuka välittää. (PST: Wikipedian mukaan Olkkarin, kaimansa ikäinen ruotsalainen toimittaja, aatelispoika, kyldyyrijäbä, talvisodan Suomi-fani, kait koska naimisisissa proffa Ruinin tytön kaa. Sopi hyvin laakeroimaan sodan jälkeen Danten suomennoksen takakantta.)
ellauri004.html on line 1347: Oli mikä oli, Uulof tulee sanoneeksi fataalisen pointin, jonka merkille on panneet fyysikot, ja joka on oleva maailmanlopun syy. Se on just tämä: onni ei ole onnea, jollei se kohta ole tätäkin, siis tätä nykyistäkin suurempi. Fyysikoiden kielellä: onni on differentiaali, erotus kahden onnentilan välillä. Niinkauan kuin se on positiivinen, ollaan onnellisia; jos se on negatiivinen, onnettomia; jos vakio, blääh, TYYLSÄÄÄ. Tän huomaa myös Dantesta, se koittaa paisutella autuuksia koko aika yhä enemmän, mut Paratiisissa on silti vitun ikävää.
ellauri005.html on line 851: sille atriaa. Ah Paratiisia!

ellauri005.html on line 1492: Paratiisin luvussa yhdeksän (kai)

ellauri005.html on line 1565: Paratiisissa ei uhkaa Eevaa väkivalta,

ellauri005.html on line 1946: Jos nyt Paratiisi Miltonin on hartautta,

ellauri006.html on line 156: Paratiisiomena

ellauri014.html on line 1011: Laura on oppivainen, lukee loordin suosittamat kirjat ja opettelee tältä bbc-englantia. Pygmalion-tarina, Rex Harrison ja my fair lady Bumston, toinen tuttu setämiesten meemi. Loordi aikoo Lauran kanssa naimisiin. Paratiisilaiset on levottomia, Claire varsinkin: eihän tää nyt sovi, että leidillä in spe on mallin töistä rautaista ammattitaitoa, ja mikä pahinta: se on rotinkaisia. Ja se on vielä lutukka, vaikka kovin nuori. Eihän paratiisin leiditkään ole mitään rusinoita vielä, mutta sentään kokeneita viinirypäleitä.
ellauri018.html on line 853: Suositeltava: tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri028.html on line 935: Raamatussa jumala asuu uskovassa kuin lapamato toivossa ja uskova voi olla päivittäin yhteydessä häneen, on-line, perätorven kautta. Islamin oppinut Isma'il Al-Faruqi sanoo: "Allah ei ilmaise itseään kenellekään millään tavalla. Hän ilmaisee vain tahtonsa." Ei ihme, että Allah jää etäiseksi. Paratiisiin on pitkä matka, it's a long way to Tipperary, ellei ota oikotietä pyhässä sodassa.
ellauri053.html on line 1034: Sarvipalli koitti parhansa mukaan selittää, ja noopelien juontajakin perustella, et tää on vaan ei silti ole mystiikkaa. Vähän kuin Danten Paratiisi, joka on just yhtä karamellia. Lähinnä tulee mieleen Paolo Coelho. Ei ihme et kani kuvittelee vielä saavansa noopelin. Kun Rampekin.


ellauri088.html on line 81: CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke.
ellauri151.html on line 308:

Paratiisiomenia ja jotain voidetta


ellauri159.html on line 528: Opetti, milloin missäkin, jopa Paratiisissa, Olette varmaan lukeneet
ellauri162.html on line 549: Sitten toinen Antikristus, mies Persiasta, tulee idästä, valloittaa Neron, polttaa Rooman, vakiinnuttaa asemansa Juudeassa ja tekee ihmeitä. Mutta Jumala, siunatun armeijan kanssa. etenee Persian ulkopuolelta voittomarssilla; Antikristus on voitettu, ja Kristus ja Hänen pyhänsä asettuvat Jerusalemiin. Saadaksesi tietää, mitä seuraa, meidän on tutustuttava "Ohjeisiin" (II, 1-4). Ensinnäkin valitut nousevat kuolleista ja elävät 1000 vuoden ajan nautinnon ja onnen elämää. Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai kipuihin.
ellauri162.html on line 551: Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai helvetillisiiin kipuihin.
ellauri162.html on line 573: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä.
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri183.html on line 364: Täällä sää on kiinnostavampi kuin Paratiisissa koska se vaihtee kun vuodenajat vaihtuivat. Tai esittääkseni asian käytännöllisemmin: kun ihminen on kuollut, viikuna tai auringonkukansiemen ei kutita hänen makunystyröitään eikä mikään lämmin käsi enää ruokkoa häntä. Mutta toisaalta ei selkäkään ole kipeä.
ellauri217.html on line 177: Ibn Hisham kertoo Muhametin taivasmatkasta useita muunnelmia. Tarinan mukaan Gabriel toi Muhammedille ihmiskasvoisen hevosen nimeltään Buraq, joka oli kantanut muitakin profeettoja. Muhammed päätyy Gabrielin kanssa Jerusalemiin, missä hän tapaa Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja joukon muita profeettoja, jotka olivat kokoontuneet rukoilemaan yhdessä. Muhammedille tuodaan tikapuut, joita pitkin hän nousee taivaan portille. Sitä vartioi 144 miljoonaa enkeliä. Muhammed nousee kaikkien seitsemän taivaan läpi ja sen jälkeen Paratiisiin. Mooseksen neuvosta Muhammed tinkii Jumalan kanssa päivittäisten rukousten määrästä, jonka saa vähennettyä viidestäkymmenestä viiteen. Mooses kehottaa jatkamaan tinkimistä, mutta Muhammed ei kehtaa. (Tää pätkä on selkeästi coveria Abrahamilta Sodoman ja Gomorran kaupankäynnistä.)
ellauri217.html on line 189: Jumalan lähettiläs kuoli Medinassa vuonna 632 lempivaimonsa A’išan syliin podettuaan hammassärkyä. Heidän viimeinen keskustelunsa oli seuraava: "Minä kysyin: Jumalan lähettiläs, tahdotko, että annan sinulle tuon hammastikun? Kyllä, hän vastasi. Profeetta käytti pontevasti hammastikkua ja pani sen sitten syrjään. Hän katsoi kiinteästi johonkin ja sanoi: Ei, vaan Ylhäisin Toveri Paratiisissa. Panssarirykmentti!"
ellauri313.html on line 157: Ei nytpä ryhdyn vekkulimaiseen vertailutehtävään eli luen rinnan Toni Morrisonin ja Liza Marklundin paratiiseja. Päältä kazoen ne ovat samanlaisia kuin 2 marjaa, kirjat siis, ei kynäilijät - runsaat 400 sivua täyttä tarinaa on kumpikin. Tomin teos on vlta 1998, jolloin hällä oli jo Noobel käsilaukussa, Lizan 2v nuorempi. Lie hänkin jo siihen mennessä ansainnut ensmäset miljoonansa, kruunuissa laskettuna ainakin. Paratiisi on kirjallisuudessa tärkeä tapahtumapaikka, varsinkin naisten kannalta, joiden tunaroinnin ansiosta tämä hieno puutarhatontti meni Aatamilta alta.
ellauri313.html on line 159: Paratiisissa oli paratiisimaiset oltavat, kunnes vällykäärme johti Eevan hakoteille ja alkuihmiset puraisivat heiltä kiellettyä hyvän ja pahan tiedon omenaa ja huomasivat olevansa ilman housuja ( ja tiesivät mixi tämä oli tästä lähin paha asia). Pahoja asioita tapahtuu maailmassa, sanoi Sirkkakin ajatellessaan ahnasta Viljo Immosta.
ellauri324.html on line 136: Varmaan tunnet Raamattua niin hyvin, että muistat ensimmäisten ihmisten kapinoinnin Luojaansa vastaan ja siitä seuranneen koko ihmiskuntaa koskevan rangaistuksen. Ihminen ajettiin pois Paratiisista, jolloin me kaikki ihmiset synnymme syntisinä ja perusolemukseltamme pahoina. Jumala antaa nyt meidän ihmisten kokea sitä mitä me Paratiisissa Eevan ja Aadamin pystypanon kautta tilasimme. Kyse on siis yxinkertaisesti verikostosta.
ellauri324.html on line 142: Ihme pelleilyä kieltämättä, mutta mitäs me ollaan sitä neuvomaan, se tekee mitä lystää. Ylösnousemuksensa jälkeen hän (siis poika) lähetti opetuslapsensa kertomaan meille syntisille ihmisille, että meille on tarjolla pelastus Paratiisin kaltaiseen iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen Golgatan uhrikuoleman kautta. Siellä Jeesus Kristus lunasti meidät sävellahjaan munkkipossun hinnalla. Meidän ihmisten tulee vain sydämen uskolla ottaa vastaan meille tarjolla oleva Jumalan armolahja, että Jeesus Kristus kantoi meidän kunkin synnit Golgatan uhrikuolemassa. 1 kuolema kuittaa 10 giga-apinan syntikuorman kerralla. Ei siihen muuta tarvita, sitten voit vaikka jatkaa ryyppäystä tai mennä takas pukille. Tämän armolahjan vastaanotto sydämen uskolla antaa meille Jeesuksen lahjavanhurskauden, jolloin Jumala näkee meidät synnittömänä ja valmiina iankaikkiseen elämään, jonne siirrymme tuota pikaa kuolemamme jälkeen. Tai ehkä vasta viimeisellä tuomiolla, tää kohta on kieltämättä vähän hämärä.
ellauri341.html on line 44: Paratiisi on maxumuurin takana. Vika ei ole liikkuvien ihmisten, vaan maiden jotka päästävät ne piikkilanka-aidan läpitte. Ääliöliberaalit lait ja lölleröinen homohaavisto.
ellauri351.html on line 175: Ei ole yllättävää, että aiempien kirjojensa perusteella Britton ajattelee, että kirjallisuus ja teologia ovat rikkaita mielenelämän mallien lähteitä. Tämä teos sisältää mielenkiintoista uutta materiaalia myytistä mielenelämän mallina sekä Blaken, Miltonin ja Mary Shelleyn kirjoittamisesta. Britton näkee Miltonia itseään vastaan jakautuneena miehenä. De Doctrina Christianin teologin kirjoittajan piti turvautua epäilyltä, että Jumala voisi olla sadisti (tutkimuslinja, jonka Stanley Fish väittää, kulkee Paradise Lostin kautta). Mutta kadonneen Paratiisin runoilija tekee Saatanan runonsa sankariksi ja kuvaa hänet "kokona ihmisenä, joka kokee konfliktia, katumusta ja pelkoa". Saatana (erillään Miltonista) on tuhoava narsisti Herbert Rosenfeldin termein ja olemalla hänen kanssaan mielikuvituksellisesti tekemisissä Milton puolustaa itseään masentavaa melankoliaa vastaan, jonka Britton uskoo olevan hänen teologiansa ytimessä. Brittonilla on elävä käsitys siitä, mikä saavutus on elää konfliktejaan tällä tavalla. Samaan tapaan Britton lukee Blaken taivaan ja helvetin avioliittoa tutkivana sitä, mitä superminän korvaaminen omalla ihanneitsellään sisältää. Vaikuttavin kaikista on luku Mary Shelleyn Frankensteinista ("Mikä teki Frankensteinin olennosta hirviön?"). jonka Britton lukee vertauksena perinataalisen hylkäämisen ehdottomasta kauhusta sekä äidille että lapselle”.
ellauri390.html on line 356:
Rauha Rentola and Rauli Tuomi, filmi Naiskohtaloita. Rauha vasemmalla. Näyttelijätär Rauha Rentola on kuollut 2005 86-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen. Ei sitten nuorena nukkunut, tämä viinaanmenevä Paratiisi-seurakuntalainen Komisario Palmusta.

ellauri391.html on line 40:
Uusi Sysmä, suunnitteli Sakari. Vuonna 1976 Paratiisisaarella asui viholaisia.

xxx/ellauri127.html on line 602: And drunk the milk of Paradise. Paratiisimaidolla voi kehua.
xxx/ellauri128.html on line 265: Paratiisissa apinat rakastaa toisiaan kuin koiriaan.James DouglasMFUCK!
xxx/ellauri176.html on line 506: Aika hyvinhän tää nazaa Freudin juutalaisen raamatun syntiinlankeemuxen kertomuxeen. Paratiisissa ensin puuhastellaan synnittöminä (Miltonin mielestä harrastetaan jo siellä turvasexiä, mutta tämä lienee homopetterin omaa satuilua). Sitten käärme eli phallos puuttuu asiaan, kuiskutellen sylkisesti Eevan korvaan. Eeva, kaiken synnin alkusyy alkaa houkutella Aatamia sexikokeiluun, ja aika pian Aatamille selviää mistä reiästä kana kusee, ja mihkä tää jäykistynyt vällykäärme on survastava. Seurauxet on luettavissa hyvän kirjan muilta sivuilta. Siitä lähtien aapan sexitouhuja kyylää kiivas ja mustasukkainen supermies, eli jehova.
xxx/ellauri177.html on line 271: -- Olemme liian isoja. On typerää pelata aina. Etkö pidä siitä enemmän, kävellä näin, vierelläni, hyvin hiljaa? Hiän käveli itse asiassa niin miellyttävällä tavalla, että hän sai maailman suurimman ilon kuullessaan hiänen saappaidensa napsautuksen polun kovassa maassa. Hän ei ollut muka koskaan kiinnittänyt huomiota hiänen vyötärön heilumiseen, hiänen hameensa elävään jälkiin, joka seurasi hiäntä käärmeen kahinalla. (Dodi! Paratiisin käärme nostaa päätä jo!) Oli ilo, ettei hän väsynyt, nähdä hiänen näin menevän rauhallisesti vieressä, niin paljon hän löysi uusia viehätyksiä hänen raajojensa pienimmässäkin notkeudessa. Sergen vällykäärme sitävastoin alkaa vähin erin menettää notkeuttaan.
xxx/ellauri177.html on line 313: Paratiisin muurissa oli iso reikä siellä, mutta Albiino oli sen onnexi tukkinut. Ei siitä mahdu munkkikaan. Saati pastori.
xxx/ellauri200.html on line 724: In Paradise perchance the eye may stray Paratiisissa saa kenties silmä exyä
xxx/ellauri200.html on line 739: In Paradise they look no more awry; Paratiisissa ne näyttää ihan aidoilta;
xxx/ellauri237.html on line 223: Quedlinburgista Arndt siirtyi Braunschweigiin, missä hän toimi kirkkoherrana vuosina 1599–1605. Tänä aikana hän julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksen ensimmäisen osan. Teoksen loppuosa ilmestyi Arndtin ollessa Braunschweigin jälkeen kaksi vuotta Eislebenissä. Elämänsä viimeiset vuodet Arndt oli Cellessä Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä eli johtavana kirkollisena henkilönä. Tänä aikana hän julkaisi muun muassa hartauskirjan Paratiisin yrttitarha, kaksi saarnakirjaa sekä psalmien selitysteoksen. Kirjallisen toiminnan lisäksi Arndt suoritti 1615 laajan tarkastusmatkan ja uudisti ruhtinaskunnan kirkkojärjestystä.
xxx/ellauri280.html on line 61: "Paratiisi kääntää ylösalaisin vallalla olevan mustavalkoisen käsityxen kolonialismista ja tekee siitä vastamulkoista." Quantara.de
xxx/ellauri280.html on line 435: Abdulrazak Gurnaun romaani Paratiisi vaikuttaa aika hupaisalta. Mukavimpia oli elämäkerjuri Muhammedin kuvauxet Witun eteläpuolelta. Walla walla, tämä ei ole valhetta, minua pidettiin hulluna kuin Carmen Sylvaa. Suuhuni tungettiin suolakiteitä. Mohammed mainizi kerran Witussa tuntemansa naisen. Vai oliko se kääntäen? Hopearupia oli suuri raha. Jusuf varasti sen isän haisevasta taskusta. Hyvänhajuinen Aziz-setä antoi aina lähtiessä 10 annaa.
xxx/ellauri295.html on line 560: Aramea (syyr. ܐܪܡܝܐ arāmāyā hepr. ‏ארמיא‎ arāmît) on Lähi-idässä käytetty, länsiseemiläisestä kantakielestä kehittynyt seemiläinen kieli. Vanhimmat arameankieliset kirjoitukset ovat 900-luvulta eaa. Aramean kieltä käytettiin myös roomalaisessa Juudeassa, ja yleisesti uskotaan sen olleen Jeesuksen äidinkieli. Eräät osat Vanhaa testamenttia on kirjoitettu alun perin arameaksi, samoin suurin osa juutalaista Talmudia. Huumorintajuiset orientalistit Alphonse Mingana ja Christoph Luxenberg katsovat, että myös Koraani on ainakin osittain kirjoitettu arameaksi, syyro-arameaksi, tai niiden ja arabian sekakielellä. Kirjoituksen tarkkeet on kuitenkin myöhemmin lisätty olettaen, että kieli olisi ollut puhdasta arabiaa. Tämä olisi johtanut lukuisiin Koraanin tekstiä koskeviin väärinkäsityksiin, esimerkiksi viinirypäleiden tulkitsemiseen Paratiisin neidoiksi.
xxx/ellauri303.html on line 506: Kabbala (mystinen perinne juutalaisuudessa) sisältää lisäselvityksiä, vaikka jotkut juutalaiset eivät pidä niitä arvovaltaisina . Se esimerkiksi myöntää reinkarnaation mahdollisuuden , jonka ei-mystiset juutalaiset teologit ja filosofit yleensä hylkäävät. Se uskoo myös kolminkertaiseen sieluun, jonka alin taso ( nefesh tai eläinelämä) liukenee elementtiin, keskikerros ( ruach tai äly) menee Gan Edeniin (Paratiisi), kun taas korkein taso ( neshamah tai henki) etsii yhteyttä Jumalan kanssa.
xxx/ellauri361.html on line 149: Siitä lähtien, kun Aatami ja Eeva rikkoivat Paratiisissa Jumalan käskyt syömällä kielletyn puun hedelmää, ihmisen suku on ollut syntiin sidottuna. Eivät edes hurskaimmatkaan kilvoittelijat tai erämaan luoliin synnin houkutuksia paenneet pyhimykset ole päässeet siitä siteestä vapaaksi. Eivät edes kunnolla yrittäneet, koska synninteko kapulalla ja killuttimilla on MUKAVAA!
50