ellauri023.html on line 1181: Gunnel Beckmanista (os. Torulf) on aika vähän tietoa. Syntynyt 1910 (niin aikasin?! Se oli vanhempi kuin Olavi!) kirjoitti vielä 1969 tän tuoreen tyttökirjan Juhlaan pääsy. Nimi on sitaatti Karl Vennebergin runosta. Aika täti, melkein 60-vuotiaana. Vasemmistolainen lehtimies ja naisasianainen, sen poika Staffankin on kommari ja ajaa Palestiinan asiaa. (Muttei siedä antisemiittejä, punaisia tahroja synagoogan seinillä.) Täähän on kuin viime vuosisadan alun Kristina. Tyttö kirjassa on Kristinan ikiä. Olikohan Pertti Lassila tollanen Jacob-tyypin besserwisseri?
ellauri112.html on line 754: Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.
ellauri190.html on line 86: Kasaarien yläluokan on katsottu kääntyneen juutalaisuuteen mahdollisesti 800-luvun alkupuolella, vaikka tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Tieto kääntymisestä perustuu pääosin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon, joka koostuu kolmesta legendanomaisesta kuvauksesta. Myös joissakin arabilähteissä mainitaan kasaarien eliitin olleen juutalaisia, kun taas suurin osa valtakunnan asukkaista oli kristittyjä ja muslimeja. Huolimatta läheisistä väleistä kasaareihin bysanttilaislähteissä ei kuitenkaan mainita kasaarien juutalaisuutta. Liioin Palestiinan, Irakin tai Konstantinopolin juutalaiset lähteet eivät sisällä mainintoja kasaarijuutalaisista.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 423: ANO perustettiin vuonna 1974 sen jälkeen kun Abu Nidal ja Jasser Arafatin Palestiinan vapautusjärjestöön kuuluva Fatah-siipi olivat riitaantuneet. PLO erotti Abu Nidalin jäsenistöstään ja tuomitsi tämän poissaolevana kuolemaan. Abu Nidalin alettua toimia freelancerina uskotaan, että hän oli määrännyt 20 eri maassa iskuja, joissa kuoli tai haavoittui yli 900 ihmistä.
ellauri217.html on line 254: Alkaa näyttää selvältä ettää büchlein kertookin Palestiinan kriisistä eikä Ebyktistä. Arafat korvaa cudgelit, noi luolamiesten rakkaat astalot tulivoimaisemmilla aseilla. Saadaan miestappioiden tuottavuus räjähtävään kasvuun ja Suomi - siis luvattu maa nousuun. Mukiloivien pikkucheefien tukkuporras jää tarpeettomaxi, kiitos hehtaaripyssyjen. Suomenkin sisäpolitiikan sanelee pian setä Samuli.
ellauri246.html on line 50: Agnon muutti 1908 sionistisen maahanmuuttoliikkeen yhteydessä Palestiinan Jaffaan, joka oli tällöin ottomaanien valtakunnan satamakaupunki. Hänen ensimmäinen julkaistu kertomuksensa täällä oli Hylätyt vaimot (hepreaksi ”agunot”), jonka hän kirjoitti salanimellä Agnon', kertomuksensa nimen mukaan. Agnonista tuli hänen kirjailijanimensä ja virallinen sukunimensä vuonna 1924.
ellauri263.html on line 543: Kairosta Blavatsky matkusti Palestiinan, Syyrian ja Libanonin kautta Konstantinopoliin, josta laivalla Odessaan, jonne hän saapui vuoden 1872 kesällä. Tämä oli hänen viimeinen käyntinsä Venäjällä (oik. Ukrainassa). Hän viipyi kotimaassaan vajaan vuoden ja matkusti sitten Pariisiin, kuten hän sanoi mestarinsa häntä kehottaneen. Pariisissa hän vietti aikansa maalaten piruja ja kirjoittaen. Pariisista hän matkusti New Yorkiin, jonne hän saapui heinäkuussa 1873.
ellauri285.html on line 570: Olof Palme murhattiin eikä suinkaan salaa. Demjanjuk tuomittiin sotarikoxista muttei Waldheimia. Jörkka sai Finlandian, varmaan taas Eskin toimesta. Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle.
ellauri290.html on line 52:

Entinen Britannian Palestiinan mandaatti, Siinain niemimaa, Etelä-Libanon

ellauri290.html on line 54:

Israelin voitto, Jordanian osittainen voitto. Palestiinan arabien tappio. Egyptin tappio. Arabiliiton strateginen epäonnistuminen. Vuoden 1949 aseleposopimukset.
ellauri290.html on line 61: Vuoden 1948 (tai ensimmäinen) arabien ja Israelin välinen sota oli vuoden 1948 Palestiinan sodan toinen ja viimeinen vaihe. Se alkoi virallisesti Ison-Britannian Palestiina-mandaatin päättymisen jälkeen keskiyöllä 14. toukokuuta 1948; Israelin itsenäisyysjulistus oli annettu aiemmin samana päivänä, ja arabivaltioiden sotilasliitto saapui Britannian Palestiinan alueelle aamulla 15. toukokuuta.
ellauri290.html on line 63: Päivä sen jälkeen, kun 29. marraskuuta 1947 hyväksyttiin YK:n Palestiinan jakosuunnitelma, jonka tarkoituksena oli jakaa Palestiina arabivaltioksi, juutalaisvaltioksi ja Jerusalemin ja Betlehemin kaupungit kattavaan kansainväliseen erityisjärjestelmään, seitsemän juutalaista tapettiin Arabimilitanttien Fajja-bussihyökkäykset sisällissodan ensimmäisenä pidetyssä tapahtumassa. Tämä hyökkäys oli kosto Lehin 19. marraskuuta tekemälle viiden arabiperheen jäsenen murhalle, joiden epäillään olevan brittiläisiä informaattoreita. Arabien, juutalaisten ja brittien välillä on ollut jännitteitä ja konflikteja vuoden 1917 Balfourin julistuksesta ja vuonna 1920 annetusta Palestiinan brittiläisestä mandaatista lähtien. Britannian politiikka oli tyytymätön sekä arabeihin että juutalaisiin. Arabien oppositio kehittyi arabien kapinaksi Palestiinassa vuosina 1936–1939,
ellauri290.html on line 67: Sodan seurauksena Israelin valtio hallitsi aluetta, jota YK oli ehdottanut juutalaiselle valtiolle, sekä lähes 60 % arabivaltiolle ehdotetusta alueesta, mukaan lukien Jaffan, Lyddan ja Ramlen alue, Ylä-Galilean, jotkin osat Negevistä ja leveä kaistale Tel Aviv–Jerusalem -tien varrella. Israel otti haltuunsa myös Länsi-Jerusalemin, jonka oli tarkoitus olla osa kansainvälistä vyöhykettä Jerusalemille ja sen ympäristölle. Transjordan otti haltuunsa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan, liittäen sen seuraavana vuonna, ja Egyptin armeija otti haltuunsa Gazan kaistan. Jerikon konferenssissa 1. joulukuuta 1948 2 000 palestiinalaisvaltuuskuntaa vaati Palestiinan ja Transjordanin yhdistämistä askeleena kohti täyttä arabien yhtenäisyyttä. Konflikti laukaisi merkittävän väestörakenteen muutoksen kaikkialla Lähi-idässä. Noin 700 000 palestiinalaista arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan alueella, josta tuli Israel, ja heistä tuli palestiinalaispakolaisia, joita he kutsuvat Nakbaksi ("katastrofi"). Samanlainen määrä juutalaisia muutti Israeliin kolmen sodan jälkeisen vuoden aikana, mukaan lukien 260 000 ympäröivistä arabivaltioista.
ellauri290.html on line 73: 29. marraskuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa suositeltiin suunnitelman hyväksymistä ja toteuttamista Britannian Palestiinan mandaattien jakamiseksi kahdeksi valtioksi, yhdeksi arabivaltioksi ja yhdeksi juutalaiseksi valtioksi sekä Jerusalemin kaupungiksi.
ellauri290.html on line 81: Tämä tilanne sai Yhdysvallat peruuttamaan tukensa jakosuunnitelmalle, mikä rohkaisi Arabiliittoa uskomaan, että arabien vapautusarmeijan vahvistamat Palestiinan arabit voisivat tehdä lopun suunnitelmasta. Britit sen sijaan päättivät 7. helmikuuta 1948 tukea Palestiinan arabialueen liittämistä Transjordanin toimesta.
ellauri290.html on line 83: Vaikka Yishuv-kannattajien keskuudessa vallitsi tietynlainen epäilys, heidän ilmeiset tappionsa johtuivat enemmän heidän odotus- ja katsomispolitiikastaan kuin heikkoudesta. [Sitanteja tarvitaan] David Ben-Gurion järjesti Haganahin uudelleen ja teki asevelvollisuuden pakolliseksi. Jokaisen maan juutalaisen miehen ja naisen oli saatava sotilaskoulutusta. Golda Meirin yhdysvaltalaisilta kannattajilta keräämien varojen ja Stalinin päätöksen tukea sionistista asiaa Palestiinan juutalaiset edustajat pystyivät allekirjoittamaan erittäin tärkeitä asesopimuksia idässä. Muut Haganahin agentit keräsivät varastoja toisesta maailmansodasta, mikä auttoi parantamaan armeijan varusteita ja logistiikkaa. Operaatio Balak salli aseiden ja muiden varusteiden kuljettamisen ensimmäisen kerran maaliskuun loppuun mennessä.
ellauri290.html on line 85: Plan Daletin suunnitteleman juutalaisen alueellisen jatkuvuuden toteuttamisen puitteissa Haganahin, Palmachin ja Irgunin joukot aikoivat valloittaa seka-alueita. Palestiinan arabiyhteiskunta järkyttyi. Tiberias, Haifa, Safed, Beisan, Jaffa ja Acre putosivat, mikä johti yli 250 000 palestiinalaisen arabien pakenemiseen.
ellauri290.html on line 87: David Ben-Gurion julisti 14. toukokuuta 1948 Israelin valtion perustetuxi ja vuoden 1948 Palestiinan sota eteni toiseen vaiheeseensa arabivaltioiden armeijoiden väliintulon myötä ja vuoden 1948 arabien ja Israelin välisen sodan alkaessa.
ellauri290.html on line 116: Viimeisten neljän vuosikymmenen ajan sionistinen propaganda on antanut vääristyneen kuvan tilanteesta Pyhässä maassa. On esitetty lausuntoja, että Palestiina oli kehittymätön maa. että se oli harvaan asuttujen feodaaliherrojen hallitsemien nomadiheimojen, että siellä oli tilaa juutalaisille maahanmuutolle ja että sionistien saavutukset pystyvät saamaan "aavikon kukoistamaan". Tämän propagandan vaikutus keskivertoihmiseen on ollut se, että monet ovat joutuneet johtamaan uskoa, että Palestiinan maat kuuluvat laillisesti juutalaisille ja että arabit, jotka olivat myyneet maansa kalliilla hinnoilla, yrittivät nyt saada ne takaisin Israelia vastaan hyökkäämällä.
ellauri290.html on line 118: Palestiinan alue eli "pyhä maa" sijaitsee Aasian mantereen länsireunalla, Välimeren itäosassa, leveysasteiden 29°30' ja 33°15' pohjoista leveyttä ja 34° pituusastetta välillä 15' ja 35°40' itäistä pituutta. Se rajoittuu pohjoisessa Libanonin ja Syyrian tasavaltaan, lännessä Välimereen, etelässä Egyptin Siinain maakuntaan ja idässä kuningaskuntaan Jordaniasta.
ellauri290.html on line 128: e) Galilean kukkulat, joka käsittää koko pohjoisen Palestiinan paitsi Acren kapeaa tasankoa ja Jordanin laaksoa;

ellauri290.html on line 130: g) Negeb, valtava kolmio, jonka huippu on Aqabanlahdella Punaisellamerellä ja joka muodostaa lähes puolet Palestiinan maista.
ellauri290.html on line 147: d) Negeb, noin puolet Palestiinan pinta-alasta. Lukuun ottamatta tilkkuviljelyyn soveltuvia pieniä alueita ja vain silloin, kun sademäärä on riittävä, alue koostuu syvästi kuluneista ylänköistä ja rift-laaksoista. Se ei sovellu mihinkään kastelujärjestelmään maaston luonteen ja topografian vuoksi.
ellauri290.html on line 149: Palestiinan maiden luokitus perustui vuonna 1946 angloamerikkalaisen tutkimuskomitean maatalous-, maa-, kastelu- ja tilastoministeriöiden maaperätutkimukseen, joka oli seuraava:
ellauri290.html on line 217: Arvioitu luku 1 380 000, joka edustaa Palestiinan koko arabiväestöä toukokuun puolivälissä 1948, ilman asukkaiden karkottamista, saatiin käyttämällä ohjenuorana vuonna 1948 tapahtunutta arabiväestön kasvua 114 000:lla. vuosien 1945 ja 1946 24 kuukauden jakson ja laskemalla arvioitu lisäys 17,k2 kuukauden ajanjaksolle 1947 toukokuun 1948 puoliväliin. On ymmärrettävä, että tämä ei ehkä ole oikea menetelmä korotuksen laskemiseen väkiluvussa, mutta tuloksena olevan luvun katsotaan olevan tarpeeksi lähellä antaakseen käsityksen siitä, mikä arabiväestö olisi voinut olla 15. toukokuuta 1948, ellei Palestiinaa koskevaa mandaattia olisi päätetty;
ellauri290.html on line 230: Israelin joukkojen sotilasyksiköiden mieletön hyökkäys Siinain niemimaalle viime lokakuussa räjäytti myytin siitä, että Israel oli arabien aggression uhri. Sionistit eivät tyytyneet "pysäyttämään Nasseria" - mitä tahansa tämä kyseenalainen selitys heidän Egyptiin kohdistuneelle hyökkäykselleen tarkoittaisikaan. He olivat päättäneet pitää hallussaan egyptiläisiä alueita, jotka olivat kolme kertaa suurempia kuin nykyinen Israelin miehittämä Palestiinan alue ja joista ei voitu esittää edes "historiallista väitettä".
ellauri290.html on line 232: Yleisesti ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin Israelia itseään on muokattu Palestiinan arabeilta pakkolunastetuista maista ja pidätetty väkivallalla väitteitä vastaan, jotka olisivat kaikkien oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden standardien mukaisia. Voidaan turvallisesti väittää, että sionistit eivät koskaan "kolonisoineet" Palestiinaa. He yksinkertaisesti tarttuivat siihen. Tuon kauhean pakkolunastuksen suuruus, sen jatkumiseen käytetyt keinot ja tuhoisa tilanne, jonka se on aiheuttanut sadoille tuhansille arabimiehille, -naisille ja -lapsille, on verrattavissa aikamme julmimpiin tekoihin. Kun tosiasiat on arvioitu, arabipakolainen voi oikeudenmukaisesti kääntyä maailman mielipiteen puoleen ja julistaa: "Todellakin, kaikki, mitä pyydämme sionisteilta, on elää omassa maassamme, omissa kodeissamme ja omilla maillamme."
ellauri290.html on line 234: Kun brittiläiset joukot miehittivät Pyhän maan vuonna 1918, juutalaiset, joita oli tuolloin 56 000 700 000 asukkaasta, omistivat vain kaksi prosenttia Palestiinan kokonaispinta-alasta. Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana juutalaiset ostivat lisää maata ja nostivat heidän kokonaisomistuksensa mandaatin päättymispäivänä 15. toukokuuta 1948 5,67 prosenttiin maan kokonaismaa-alasta.
ellauri290.html on line 238: Palestiinan maa-alue omistuksen mukaan mandaatin aikana oli seuraava:
ellauri290.html on line 249: Nämä tilastot vaativat kuitenkin tiettyjä korjauksia. Arabien selkeästi omistamaan alueeseen tulisi lisätä 52 925 hehtaaria sitrusviljelmiä, muita hedelmäviljelmiä, kasteltavaa maata ja viljelykelpoista maata. Nämä ottomaanien aikoina asutetut, hylätyt ja uudelleenasutetut maat olivat sellaisten henkilöiden hallussa, joita sulttaani piti vuokralaisinaan mutta jotka väittivät suurella itsepäisyydellä, että heillä oli selkeät ja suuremmat oikeudet, jotka vastaavat "vapaata" hallintaoikeutta. Arabien miehitysoikeus näihin maihin johtui ottomaanien hallinnosta ennen vuotta 1918, eikä Palestiinan hallitus ollut koskaan kiistänyt sitä. Itse asiassa hallitus oli ennen toimeksiannon päättymistä päättänyt politiikasta, jonka mukaan näiden maiden omistusoikeus siirrettiin viljelijöille maksamalla parantumatonta pääoma-arvoa vastaava nimellinen summa.
ellauri290.html on line 253: Mitä tulee valtion omistukseen tai Palestiinan julkisiin maihin, niihin kuuluvat maat, jotka vaihtelevat suuresti paitsi fyysisiltä ominaisuuksiltaan, myös hallituksen omistuksen ja valvonnan laajuudelta ja luonteelta. Mandaatin lopussa toukokuussa 1948 oli suuria alueita, joilla valtion tarkkaa etua ei ollut vielä määritetty. Palestiinan osavaltion domain koostui seuraavan tyyppisistä omaisuudesta:
ellauri290.html on line 258: (d) Viljelykelpoinen maa, jonka hallituksella oli vain nimellinen omistusoikeus. On jo selitetty, että arabiviljelijöillä oli perinnöllinen viljelyoikeus näille maille, eikä Palestiinan hallitus koskaan kiistänyt heidän miehitystä. Arabiviljelijät maksoivat hallitukselle veroa vastaavan vuosivuokran;

ellauri290.html on line 259: (e) Viljelykelvoton maa, jota ei voida viljellä tavanomaisilla arabialaisilla viljelymenetelmillä ja jota kyläläiset kokonaisuudessaan käyttävät laiduntamiseen ja "polttoaineen keräämiseen". Heidän rekisteröintinsä "toistaiseksi Palestiinan hallituksen luottamuksellisen päävaltuutetun" nimiin oli tarkoitus suojella näitä maita yksityisiltä tunkeutumiselta ja mahdollistaa niiden parantaminen koko kylän hyödyksi. Tällaisia maita pidettiin kylän "yhteisöllisinä" maina;

ellauri290.html on line 260: (f) Negebin viljelemättömät maat, tuo valtava kolmio pisteestä, joka on noin viisi mailia etelään Beersheban kaupungista, sen huipulle Punaisenmeren Aqabanlahdessa. Tämä noin 2 643 844 hehtaarin suuruinen alue, joka oli lähes puolet Palestiinan alueella, ei ollut koskaan tutkittu. Noin 90 000 nomadiheimoa vaelsi alueella viljelen mitä maata pystyi, kun sade oli riittävä, ja laiduntaen kamelejaan ja muita laumiaan alueella. ikimuistoisista ajoista toimikauden loppuun ilman lupaa tai estettä. Näiden paimentolaisheimojen oikeuksia tällä laajalla alueella ei koskaan kyseenalaistettu, ja siksi hallituksen omistus maan osavaltion omistukseen oli vain ”oletettu”.
ellauri290.html on line 305: Tässä vaiheessa olisi aiheellista selittää, kuinka yllä olevassa taulukossa (a) sarakkeen "arabit" alla oleva 1 203 822 hehtaarin "viljelykelvoton maa" luokiteltiin sellaiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että Israelin viranomaiset, joilla oli arabien omistus tällaisista maista. Palestiinan maaperä erosi huomattavasti jopa yhden kylän rajoissa, erityisesti vuoristoalueilla, ja tiettyjen maiden käyttö riippui pitkälti siitä, oliko riittävästi sadetta. Näistä syistä Palestiinan hallitus päätti peräti kuusitoista maaluokkaa verotusta varten, kun taas luokittelu ei ollut niin tiukka kuin se olisi voinut olla, koska sillä ei ollut mitään yhteyttä pääoma-arvoon.
ellauri290.html on line 307: Arabien viljelymenetelmät olivat vielä alkukantaisia, ja maan nälän vuoksi, varsinkin vuoristoalueilla, arabit eivät kiinnittäneet huomiota taloudellisiin näkökohtiin, ja heidän nähtiin harjoittavan pienten maapalojen viljelyä kivien välissä toisinaan keinoin. hakkukirveestä tai rivistä vielä pienempiä taskuja ja laita niihin oliivipuiden versoja niiden selviytymisen toivossa. Monet kyläperheet pystyivät selviytymään, vaikkakin surkeasti, sellaisella maalla, joka hallituksen standardien mukaan luokiteltiin "ei-viljelykelvottomaksi". Viljelykelvottomaksi maaksi määriteltiin "maa, jota ei voitu viljellä tavanomaisilla viljelymenetelmillä", ja se sisälsi maa, jonka tuottavuusarvo on alhainen, eli maa, jonka tuotantokustannukset ylittivät bruttotulot. Tällaisten maiden katsottiin yleensä kuuluvan kylän (tai klaanin) asukkaille kokonaisuudessaan ja luokiteltiin verottomaan luokkaan. Palestiinan verolaissa säädettiin parannusten vapauttamisesta verotuksesta kymmenen vuoden ajaksi, jotta maanviljelijää voitaisiin kannustaa parantamaan ja kehittämään tämäntyyppistä maata.
ellauri290.html on line 309: Voidaan turvallisesti sanoa, että lukuun ottamatta Kuolleenmeren suolaisia kukkuloita ja maita, Palestiinassa ei ole juurikaan maata, jota ei voitaisi käyttää tavalla tai toisella oliivitarhoina tai metsittämiseen. Valtavat oliivitarhojen ja viinitarhojen alueet, joita voidaan nähdä peittävän rinteitä ja jotka joskus seisovat paikkakunnilla, joilla ei ole juuri lainkaan maaperää, ovat todiste ja kunnia Palestiinan arabiviljelijän sitkeydelle ja taidolle. On merkittävää, että arabien osuus oliivitarhoista Palestiinassa oli 99 prosenttia.
ellauri290.html on line 315: Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.
ellauri290.html on line 317: Muistiossa YK:n Palestiinan erityiskomitealle 12. heinäkuuta 1947 asti annetuista todisteista Palestiinan hallitus sanoi: "Juutalaisten hallussa on yli 15 prosenttia Palestiinan viljelyalasta, enimmäkseen tasangoilla, missä on parasta maa ilman valheita."
ellauri290.html on line 319: 29. marraskuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi yhden äänten enemmistöllä päätöslauselman 181 (II), jossa määrätään Palestiinan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi valtioksi - toiseksi arabien ja toisen juutalaiseksi - jotka liittyvät toisiinsa. talousliiton toimesta. Siinä määrättiin myös kansainvälisen Jerusalemin vyöhykkeen perustamisesta, johon sisältyisi Betlehem ja Jerusalemissa ja sen ympäristössä olevat pyhät paikat, jota Yhdistyneet Kansakunnat hallinnoisi.
ellauri290.html on line 321: Jakosuunnitelmassa määrättiin, että Palestiina oli jaettava kuuteen pääosaan, joista kolme oli jaettu "juutalaiselle valtiolle" ja loput kolme "arabivaltiolle". Syy tähän poikkeukselliseen ja luonnottomaan jakautumiseen oli sisällyttää "juutalaiseen valtioon" kaikki juutalaisten omistamat ja asuttamat alueet, vaikka tämä merkitsi suurten, kokonaan arabien omistamien ja asuttujen alueiden sisällyttämistä mukaan. "Arabivaltio" sen sijaan sisälsi mahdollisimman vähän juutalaisia ja mahdollisimman vähän juutalaisten omaisuutta. Tulos, kuten seuraavista taulukoista ilmenee, oli, että yli puolet Palestiinan alueesta annettiin "juutalaiselle valtiolle", mukaan lukien suurin osa hedelmällisimmistä ja kehittyneimmistä alueista, kun taas "juutalaisen valtion" väestö piti koostua 498 000 juutalaisesta ja 497 arabivähemmistöstä, 000 - ero vain 1000. Seuraavat taulukot havainnollistavat kunkin "osavaltion" sijaintia, kokoa ja alueomistusta jakosuunnitelman mukaisesti:
ellauri290.html on line 352: Hyvän vanhan Filistean jakosuunnitelma, sellaisena kuin se oli ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmalla nro 181 (II), päivätty 29. marraskuuta 1947, yritti toisaalta sisällyttää "juutalaiseen valtioon" juutalaisten enimmäismäärän, vaikka se tarkoittikin. suurien arabien ottaminen mukaan ja toisaalta vähiten juutalaisten sisällyttäminen "arabivaltioon". Tämä oikeudenmukaisuusmalli johti yli puoleen Palestiinan alueesta "juutalaiselle valtiolle" ja 497 000 vähemmistön syntymiseen vain 498 000 juutalaisen enemmistön joukossa. "Arabivaltioon" kuului kuitenkin vain 10 000 juutalaista ja 725 000 arabiväestöä. Jos jakosuunnitelma olisi pantu täytäntöön, väestön jakautuminen olisi ollut seuraava:*
ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen.
ellauri290.html on line 365: Palestiinan jakosuunnitelma, sellaisena kuin se oli ratkaistu Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmalla nro 181 (II), päivätty 29. marraskuuta 1947, yritti toisaalta sisällyttää "juutalaiseen valtioon" juutalaisten asukkaiden enimmäismäärän, vaikka se merkitsi sisällyttämistä. suuri määrä arabeja ja toisaalta vähiten juutalaisten sisällyttäminen "arabivaltioon". Tämä oikeudenmukaisuusmalli johti yli puoleen Palestiinan alueesta "juutalaiselle valtiolle" ja 497 000 vähemmistön syntymiseen vain 498 000 juutalaisen enemmistön joukossa. "Arabivaltioon" kuului kuitenkin vain 10 000 juutalaista ja 725 000 arabiväestöä. Jos jakosuunnitelma olisi pantu täytäntöön, väestön jakautuminen olisi ollut seuraava:*
ellauri290.html on line 470: Israelin viranomaisten arvion mukaan Israelin miehittämän Palestiinan alueen arabiväestö on nykyään noin 180 000 ihmistä keskittyneenä jonnekin perseeseen.
ellauri290.html on line 472:

Palestiinan arabipakolaiset

ellauri290.html on line 474: Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan avustus- ja työjärjestöön rekisteröityjen pakolaisten määrä 30. kesäkuuta 195b oli seuraava:
ellauri290.html on line 574: Edellisillä sivuilla tehty selvitys käsitteli Palestiinan alueen laajuutta ja sen maan omistusta arabien ja juutalaisten välillä. Näillä mailla on kuitenkin laajoja kehityskohteita ja rakennuksia, kuten appelsiinitarhoja, oliivitarhoja, viinitarhoja ja muita hedelmäviljelmiä, kaupungeissa, kaupungeissa ja kylissä on rakennuksia ja muita rakennuksia, jotka muodostavat kaupungin, kylän tai kylän . Näitä ovat asukkaiden kodit ja liiketilat; itse asiassa kokonaisen kansan perintö. Israelilaiset ovat kaapanneet nämä kaikki ja niitä on käytetty hyväksi uusien juutalaisten maahanmuuttajien sijoittamiseksi Palestiinaan, vastoin kaikkia moraalin ja oikeudenmukaisuuden tunteita.
ellauri290.html on line 601: Pääministerillä tai kenellä tahansa muulla ministerillä oli valtuudet yksinkertaisesti anastaa kaikki poissa olevien räsypäiden maat: maatalousministeri voi varoittaa joutomaan omistajaa viljelemään maata tai huolehtimaan siitä, että sitä viljellään. (c) Mitään näiden määräysten mukaista jätemaata koskevaa tekoa ei saa mitätöidä sillä perusteella, että varoitus ei ole tullut maan omistajan tietoon. Jos jätemaan omistaja ei käänny maatalousministerin puoleen säännöksen 3 mukaisesti tai jos maatalousministeri ei ole vakuuttunut siitä, että maan omistaja on aloittanut tai aikoo aloittaa tai jatkaa maan viljelyä , maatalousministeri voi ottaa maan hallintaansa sen viljelyn varmistamiseksi. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ylivoimainen enemmistö hylättyjen arabimaiden omistajista oli, tämän asetuksen voimaantulohetkellä ja ovat edelleen pakolaisia, jotka elävät pakotetussa maanpaossa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella, määräys maatalousministerin "varoituksesta" tai omistajien "hakemuksista" (artikloissa 2, 3, ja 4) ovat käytännössä merkityksettömiä. Ne ovat myös oikeudellisesti merkityksettömiä kohdan (c) tai 2 artiklan ehdottoman säännöksen vuoksi. Päinvastaisesta vaikutuksesta huolimatta asetuksella annettiin maatalousministerille valtuudet "ottaa haltuunsa" pakolaisten hylkäämä maa. noin 80 % Israelin miehittämien alueiden maa-alasta – ilman mahdollisuutta haasteeseen. Cuftodian saattoi ottaa haltuunsa suurimman osan arabien omaisuudesta Israelissa oman harkintansa mukaan todistamalla kirjallisesti, että joku henkilö tai henkilöryhmä oli poissa, tai että mikä tahansa omaisuus oli poissaoloomaisuutta. Todistustaakka siitä, että mikään omaisuus ei ollut poissa, oli sen omistajalla. Tämän määräyskokoelman ratkaiseva säännös oli "poissaolevan" määritelmä. Kuka tahansa henkilö julistettiin "poissaolevaksi", joka oli 29. marraskuuta 1947 (yleiskokouksen Palestiinan jakamista koskevan päätöslauselman päivämäärä) tai sen jälkeen:

ellauri290.html on line 604: c) missä tahansa Palestiinan osassa Israelin miehittämien alueiden ulkopuolella; tai

ellauri290.html on line 607: Don Peretzin mukaan "Jokainen Palestiinan arabi, joka oli lähtenyt kaupungistaan tai kylästään 29. marraskuuta 1947 jälkeen, saatettiin luokitella poissaolevaksi sääntöjen mukaan. Kaikki arabit, joilla oli omaisuutta Acren uudessa kaupungissa, riippumatta siitä, etteivät he ehkä koskaan matkustaneet muutaman metrin pitemmälle kuin vanhaan kaupunkiin, luokiteltiin poissa oleviksi. Ne 30 000 arabia, jotka pakenivat paikasta toiseen Israelin sisällä, mutta jotka eivät koskaan lähteneet maasta, joutuivat myös julistamaan omaisuutensa poissaolevaksi. Jokainen henkilö, joka on saattanut mennä yhden päivän vierailulle Beirutiin tai Betlehemiin valtuutuksen viimeisinä päivinä, oli automaattisesti poissa.”*
ellauri290.html on line 613: Israelin valtion perustamisen jälkeen tohtori Chaim Weizmann ensimmäisenä presidenttinä sanoi: "Olen varma, että maailma tuomitsee juutalaisen valtion sen perusteella, mitä se tekee arabeille." Vuonna 1946 tohtori Chaim Weizmann, sionistisen liikkeen johtaja, sanoi angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle, joka vieraili Palestiinassa löytääkseen ratkaisun Palestiinan ongelmaan, että ei tule olemaan kysymystä: "Me hallitsemme arabeja niin, että heidän luonnolliset oikeutensa viedään pois."
ellauri290.html on line 822: Ymmärtäminen, että juutalaisten tilanne Unkarissa oli tulossa epävarmaksi, sai Szenesin omaksumaan sionismin, ja hän liittyi Maccabeaan, Unkarin sionistiseen nuorisoliikkeeseen ja oppi hepreaa. Szenes valmistui vuonna 1939 ja päätti muuttaa Britannian Palestiinan mandaattiin opiskellakseen Nahalalin tyttöjen maatalouskoulussa. Vuonna 1941 hän liittyi Kibbutz Sdot Yamiin ja sitten Haganahiin, puolisotilaalliseen ryhmään, joka loi perustan Israelin puolustusvoimille. Vuonna 1943 hän värväytyi Britannian naisten apuilmavoimiin 2. luokan lentonaisena. Myöhemmin samana vuonna hänet palkattiin hakukoneoptimoijaksi (SEO) ja lähetettiin Egyptiin laskuvarjokoulutukseen.
ellauri290.html on line 824: Vuosina 1943-1944 Palestiinan juutalainen yhteisö (Yishuv) päätti lähettää juutalaisia laskuvarjohyppääjiä vihollislinjojen taakse auttamaan sekä liittoutuneiden joukkoja että juutalaisia miehitetyssä Euroopassa. Tehtävä oli Yishuvin ja brittiläisten joukkojen välinen yhteistyö juutalaisten kommandoyksikön luomiseksi Britannian armeijaan. Szenes ilmoittautui vapaaehtoiseksi, ja hänet valittiin yhdessä 32 muun kanssa 250 ehdokkaan joukosta lähetettäväksi aktiivisiin lähetystöihin. 14. maaliskuuta 1944 hän ja kaksi kollegaa laskettiin laskuvarjolla Jugoslaviaan ja liittyivät partisaaniryhmään. Laskeutumisen jälkeen he saivat tietää, että saksalaiset olivat jo miehittäneet Unkarin, joten miehet päättivät peruuttaa tehtävän liian vaarallisena.
ellauri290.html on line 839: Merkittävimmät juutalaiset puolisotilaalliset joukot Britannian Palestiinan mandaatissa olivat Haganah, Irgun ja Lehi. Lokakuussa 1945, juutalaisten kapinan aikana Mandatory Palestiinassa, nämä järjestöt liittyivät muodostaakseen Juutalaisen vastarintaliikkeen. Juutalainen virasto perusti sen, ja se toimi noin kymmenen kuukauden ajan elokuuhun 1946 asti. Allianssi koordinoi sabotaasitoimia ja hyökkäyksiä Britannian viranomaisia vastaan.
ellauri290.html on line 848: Ensimmäinen maailmansota päättyi yhdessä Ottomaanien valtakunnan kanssa. Iso-Britannia sai haltuunsa Palestiinan Sykes-Picot-sopimuksella, joka jakoi Ottomaanien Syyrian Ranskan hallitsemaan Syyriaan ja Libanoniin sekä Britannian hallitsemaan Palestiinaan ja Transjordaniaan. Oli toivoa, että brittiläinen valvonta sallisi juutalaisten kansallisen kotimaan luomisen Balfourin julistuksen mukaisesti. Britannian mandaatti virallistettiin vuonna 1922 Balfourin julistuksen perusteella. Brittien piti auttaa juutalaisia rakentamaan kansallinen koti ja edistämään itsehallinnollisten instituutioiden luomista. Mandaatti määräsi viraston, jossa juutalaiset voisivat edustaa juutalaisten etuja ja edistää juutalaisten maahanmuuttoa. Sitä kutsuttiin nimellä Palestiinan juutalainen virasto, ja se perustettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, ja se toimi Yishuvin tosiasiallisena hallituksena.
ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat. Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen, kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa. Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi".
ellauri290.html on line 860: Arabien kapina puhkesi uudelleen syksyllä 1937. Britit lopettivat kapinan kovilla toimenpiteillä karkottamalla monet Palestiinan arabien johtajat ja sulkemalla AHC:n. Yishuvissa arabikapina vahvisti jo ennestään lujaa uskoa vahvan juutalaisen puolustusverkoston tarpeeseen. Lopulta vuonna 1936 alkanut arabien maatalousboikotti pakotti juutalaisen talouden vieläkin parempaan omavaraisuuteen. Haganah muuttui tänä aikana pienestä salaisesta miliisistä suureksi sotilasjoukoksi. Brittiläiset turvallisuusjoukot tekivät tällä hetkellä yhteistyötä Haganahin kanssa vastatakseen arabeille.

Britit tukahduttivat arabien kapinan ja julkaisivat vuoden 1939 valkoisen kirjan. Se salli vain 75 000 juutalaisen saapua Palestiinaan viiden vuoden aikana.
ellauri290.html on line 866: Sionistijohtajat tapasivat Biltmore-hotellissa New Yorkissa toukokuussa 1942 ja vaativat rajoittamatonta juutalaisten maahanmuuttoa ja juutalaisten liittovaltion perustamista. Satoja tuhansia holokaustista selviytyneitä pidettiin Hävyxiin joutuneiden henkilöiden leireissä (DP Camps), jotka haluavat mennä pakolliseen Palestiinaan (mandaatti-Filisteaan). Britit saivat paljon kansainvälistä painostusta Yhdysvaltain presidentiltä Harry Trumanilta, muuttaakseen maahanmuuttopolitiikkaansa. Huolimatta Britannian riippuvuudesta amerikkalaisesta taloudellisesta avusta, britit kieltäytyivät väittäen, että he joutuivat kokemaan liikaa vastustusta arabien ja juutalaisten taholta jo Palestiinassa ja pelkäsivät, mitä tapahtuisi, jos useampi koukkunokka pääsisi maahan. Kieltäytyminen valkoisen kirjan politiikan poistamisesta suututti ja radikalisoi Yishuvia. Yishuvin miliisiryhmät ryhtyivät sabotoimaan Britannian infrastruktuuria Palestiinassa ja jatkamaan laitonta maahanmuuttoa. Vuonna 1946 britit vastasivat Yishuvin ponnisteluja ja aloitti kaksi viikkoa kestäneen juutalaisten etsinnät, joita epäillään Britannian vastaisista toimista, pidättäen monia Haganahin johtajia. Kun britit etsivät Haganahia, Irgunia ja Lehi hyökkäsivät persepuolelta brittijoukkoja vastaan. Tunnetuin heidän hyökkäyksistään oli King David -hotelliin, joka on Britannian sotilaskomento ja British Criminal Investigation Division. Tämä paikka valittiin, koska muutamaa viikkoa aikaisemmin Haganasta takavarikoitiin ja tuotiin sinne suuri määrä asiakirjoja. Huolimatta Yishuvin varoituksesta ja kehotuksesta evakuoida rakennus, brittiviranomaiset päättivät olla antautumatta paineelle. Yishuv hyökkäsi joka tapauksessa aiheuttaen 91 kuoleman, joista 28 oli brittiläisiä ja 17 Palestiinan juutalaisia. Varsinainan holokausti sekin.
ellauri290.html on line 868: Vuoteen 1947 mennessä briteillä oli Palestiinassa 100 000 sotilasta, jotka yrittivät ylläpitää järjestystä ja suojella itseään. Ison-Britannian mandaatti aiheutti suuria kuluja valtiovarainministeriölle, ja se pakotti heidät esittämään Palestiinan ongelman Yhdistyneille Kansakunnille 15. toukokuuta 1947. Yhdistyneet Kansakunnat ehdotti Britannian Palestiina-mandaattien jakamista kahteen osavaltioon – arabien ja juutalaisiin (YK:n päätöslauselma). 181). Juutalaiset hyväksyivät sen, kun taas arabit ilmoittivat tekevänsä kaikkensa estääkseen sen.
ellauri316.html on line 452: Vuodesta 1967 lähtien, kuuden päivän sodan ja arabien ja Israelin välisen konfliktin alkamisen jälkeen, hän on tukenut aktiivisesti Israelia, kuten hän kertoi useaan otteeseen lehdistössä, ja myös ylläpitänyt ystävällisiä suhteita refinnikeihin, jotka myöhemmin tekivät aliyahin. Aliyah ( US : / ˌ æ l i ˈ ɑː /, UK : / ˌ ɑː -/; heprea : עֲלִיָּה ʿălīyyā, lyhennettynä ' historiallinen nousu') on juutalaisten maahanmuutto maasta tai maasta Israeliin, eli Palestiinan alueelle, jota nykyään edustaa pääasiassa Israelin valtio. Perinteisesti kuvattu "nousuksi" (kohteena juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhä kaupunki Jerusalem, joka on mäellä). Muutto Israelin maahan tai "aliyahin tekeminen" on yksi sionismin perusperiaatteista. Ei pie sekoittaa shoahiin eikä intifadaan.
ellauri316.html on line 462: Vuonna 1937 NKVD pidätti Bonnierin isän ja teloitettiin osana Stalinin suurta puhdistusta. Kun tammikuussa 1980 Saharov saatiin karkotettua Gorkiin (Nizhni Novgorodiin siis), ulkomaalaisilta suljettuun kaupunkiin, ahdistelusta ja julkisesti tuomitusta Bonnerista tuli hänen pelastusköysi, joka matkusti Gorkin ja Moskovan välillä tuodakseen esiin hänen kirjoituksiaan. Hiänen pidätyksensä huhtikuussa 1984 "neuvostonvastaisen agitpropin" vuoksi ja tuomio viideksi vuodeksi maanpakoon Gorkiin häiritsi heidän elämäänsä jälleen, mutta loppui sentään turha reissaus. Hiän kritisoi myös kansainvälisen "kvartetin" kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja ilmaisi pelkonsa antisemitismin noususta Euroopassa. Vuonna 1999 Jelena Bonner sai Truman-Reagan Medal of Freedom -mitalin.
ellauri324.html on line 275: Syyskuussa 2009 YK:n erityisoperaatio, jota johti eteläafrikkalainen tuomari Richard Goldstone, laati raportin, jossa syytettiin sekä Palestiinan militantteja että Israelin armeijaa sotarikoksista ja mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan ja suositeltiin syyllisten saattamista oikeuden eteen. Vaan eihän siitä mitään tullut, kun AIPAC torppasi.
ellauri325.html on line 406: Palestiinan terveysministeriö: Jo yli 10 000 kuollut Gazassa.
ellauri325.html on line 407: Jo yli 10 000 ihmistä on kuollut Gazan kaistalla sen jälkeen, kun sotatoimet Hamasin ja Israelin välillä alkoivat tasan kuukausi sitten, kertoo Palestiinan terveysministeriö CNN:n mukaan.
ellauri326.html on line 36: Syyllisyyttä vielä tuntevat länsivallat kiemurtelevat juutalaisten listiessä Palestiinan väkeä. Paskaplärä The Guardian ei julkaissut pilakuvaa jossa Netanjahu kumittaa mahastaan Gazan karttaa nyrkkeilyhanskat kädessä. Se ei ollut riittävän semitistinen. Frankfurtin kirjamessut tukkivat palkitun palestiinalaisen naisen suun jonka kirja käsitteli 40-luvun juttua jossa juutalaiset sotilaat raiskasivat beduiinitytön tylpillä tuppikulleilla. Huijuijui, ateriakexejä! Eihän tälläsestä sovi nytten puhua! Israelilla on täysi oikeus pitää puoliaan! Räjäyttää vaikka puolentuhatta potilasta ilmaan sairaalan mukana. Paizi ettehän ne olleet te vaan se toinen puoli sanoo jenkkiseniili. Sori että nirhasimme vain ne 6 miljoonaa! Kiinan keisarit oivalsivat että vihamiehet on listittävä suvuittain, jos tahtoo välttää jälkipuhheita. Se on ollut selvää moosexenuskoisillekin, kolmanteen ja neljänteen polveen on kosto ulotettava. Piscuisten päät on lyötävä muusixi kiwiin nääs.
ellauri328.html on line 474: Louisianalainen Johnson sanoi Fox Newsille viime viikolla, että Yhdysvaltojen ei pitäisi jättää Ukrainaa Putinille. Etelä-Carolinan senaattori Lindsey Graham, sodan runteleman maan (ei Palestiinan vaan siis Ukrainan) auttamisen puolestapuhuja, sanoi olevansa "ilahtunut" puhujan ulkopoliittisesta älykkyydestä.
ellauri330.html on line 219: Todellakin, Jabotinskyn muissa kirjoituksissa todetaan: "Emme halua karkottaa edes yhtä arabia Jordan -joen vasemmalta tai oikealta rannalta. Haluamme heidän menestyvän sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Kuvittelemme juutalaisen Palestiinan hallintoa [Eretz Israel ha-Ivri eli ' Israelin juutalainen maa'] seuraavasti: suurin osa väestöstä on juutalaisia, mutta kaikille arabikansalaisille yhtäläiset oikeudet 2. luokan kansalaisina ei ainoastaan taata, vaan ne myös toteutuvat."
ellauri333.html on line 299: Intia oli ensimmäinen ei-arabialainen maa, joka tunnusti Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) Palestiinan lailliseksi edustajaksi 1970-luvulla ja antoi ryhmälle täyden diplomaattisen aseman 1980-luvulla ja kutsui PLO:n pitkäaikaisen johtajan Yasser Arafatin vierailemaan useita kertoja, ja säilytti johdonmukaisesti Palestiina-myönteisen aseman YK:ssa. Vasta sen jälkeen, kun PLO aloitti vuoropuhelun Israelin kanssa, ja Yhdysvaltojen painostuksen lisääntyessä Intia solmi lopulta diplomaattiset suhteet Israelin kanssa vuonna 1992.
ellauri334.html on line 382: Pääministeri sanoi vain, että äärioikeiston huligaanit ja Hamas-mieliset roistot, joita nähtiin Palestiinan kansallisen marssin aikana, jotka ottivat yhteen poliisin kanssa, eivät kunnioittaneet armeijaa ja Britannian kaatuneita aselepopäivänä.
ellauri338.html on line 71: Heprealaisessa tekstissä sanotaan, että se on "mies" (אִישׁ, LXX ἄνθρωπος, Vulgate vir ), jonka kanssa Jaakob painii, mutta myöhemmin Jaakob tunnistaa tämän "miehen" Jumalaan ( Elohim ). Hoosea 12:4 viittaa lisäksi "enkeliin" ( malak ). Tämän jälkeen Onkeloksen Targum tarjoaa "koska olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin", ja Palestiinan Targum antaa "koska olen nähnyt Herran enkelit kasvoista kasvoihin".
ellauri341.html on line 365: Vuoden 1923 sionistikongressissa Arlosoroff valittiin sionistien toimintakomiteaan. Hän oli tuolloin vain 24-vuotias. Kieltäytyessään yliopistovirasta hän lähti Saksasta Brittiläisen Palestiinan mandaattiin vuonna 1924. Vuonna 1926 hänet valittiin edustamaan yishuv - puoluetta Kansainliitossa Genevessä.
ellauri341.html on line 371: 8. huhtikuuta 1933 Arlosoroff järjesti historiallisen tapahtuman King David -hotellissa Jerusalemissa Juutalaisviraston puolesta. Lounas, johon osallistuivat Weizmann ja Transjordanin merkittävät arabijohtajat, oli ensimmäinen kerta, kun juutalaiset sionistit ja keskeiset arabit kokoontuivat epäluuloisina yhteen edistämään yhteistyötä näiden kahden ryhmän välillä. Arlosoroff toivoi, että rakentamalla sopimus Transjordanin arabiheikin kanssa poliittisia suhteita pakollisen Palestiinan arabijohtajien kanssa voitaisiin parantaa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Arlosoroffin visioon juutalaisten ja arabien yhteistyöstä, eivätkä vaippapäiden mahdollisesta kaxoisnelistyxestä tulevaisuudessa Eretz Israelissa. Lounaan jälkeen arabiradikaalit nuhtelivat avoimesti kokoukseen osallistuneita maltillisia arabeja. Tietyt arabijohtajat pakollisessa Palestiinassa etääntyivät täysin Transjordanian arabivaltuuskunnasta. Erityinen viha kohdistui Transjordanin emiiri Abdullahiin, joka oli Transjordanin suurten alueiden hallitsija, joka oli ottanut johtavan roolin sovittelupyrkimyksissä. Juutalaisten vastustus King David -hotellikokousta kohtaan tuli myös ilmeiseksi, kun uskonnollisen sionismin suurin puolue Mizrachi vaati, että Arlosoroffin tulisi erota asemastaan Juutalaisvirastossa. Jotkut revisionistisen liikkeen radikaalit menivät vielä pidemmälle ja kyseenalaistivat Arlosoroffin oikeuden olla ylipäänsä elävien kirjoissa.
ellauri341.html on line 373: Vuonna 1933 Arlosoroff ja Saksan valtakunnan virkamiehet pitivät Britannian Palestiinan mandaattia mahdollisuuksien maana hyvin erilaisista syistä. Natsijohdon silmissä syrjäinen Britannian hallitsema alue näytti olevan hyvä "kaatopaikka", joka soveltuu eriöimään tuhansia Hitlerin vastaisia juutalaisia pakolaisia maailman poliittiselta areenalta. Lisäksi rahoitussopimus sionistijohtajien kanssa pakolaisten siirrosta auttaisi vahvistamaan Saksan taloutta, johon natsien vastaiset talouspakotteet ovat vaikuttaneet. Arlosoroffille ja muille sionisteille Saksan juutalaisten ja heidän omaisuutensa mahdollinen joukkosiirto Eretz Israelille tarjosi kuitenkin historiallisen tilaisuuden auttaa takaamaan juutalaisen kansankodin tulevan perustamisen pakolliseen Palestiinaan.
ellauri341.html on line 376: Pyrkiessään auttamaan juutalaisia pakenemaan Hitlerin tyranniasta, Arlosoroff kohtasi oman sionistisen liikkeensä revisionistien jyrkän vastustuksen. Vaikka Mapain työväenpuolueen johtajat yrittivät valmistaa tietä sopimukselle Saksan kanssa lieventämällä natsivastaisia tunteita sionistipiireissä, näkyvä revisionistinen johtaja Ze'ev Jabotinsky vastusti heitä jyrkästi. Radiolähetyksessä 28. huhtikuuta 1933 Jabotinsky tuomitsi jyrkästi kaikki mahdolliset sionismin ja Hitlerin väliset sopimukset. (Tästä Jabotinskystä tais olla jo joku paasaus?) Jabotinsky kannatti hitlertyylisessä radiopuheessaan revisionistista foorumia Saksan viennin kansainväliselle taloudelliselle boikotille, ehdottaen lisäksi, että Brittiläisen Palestiinan mandaatin tulisi ottaa boikottipyrkimysten johto.
ellauri341.html on line 380: Noin vuosi sen jälkeen, kun Arlosoroff ja saksalaiset viranomaiset virallistivat Hra-Ha'avara-sopimuksen, Eretz Israelissa alkoi tapahtua merkittävä taloudellinen ketjureaktio. Tämän seurauksena monia uusia juutalaisia maahanmuuttajia tuli asumaan Pyhään maahan. Ennen Hra-Ha'avaran sopimusta vain useita tuhansia juutalaisia työntekijöitä oli muuttanut Ison-Britannian Palestiinan mandaattiin vuosittain. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yli 50 000 uutta juutalaista työntekijää teki kuitenkin Palestiinan brittiläisen mandaatin kotinsa kahden vuoden sisällä. Hra-Ha'avaran sopimuksen alkuperäinen vaikutus juutalaisten maahanmuuttoon oli laajakantoinen, sillä noin 20% ensimmäisistä 50 000 uudesta juutalaisesta maahanmuuttajasta Eretz Israelissa tuli Saksasta. Vuoteen 1936, vain kolme vuotta Hra-Ha'avara-sopimuksen voimaantulon jälkeen, juutalaisten väestö Britannian Palestiinan mandaatissa oli kaksinkertaistunut. Arabit raivosivat mutta kukaan ei kuunnellut.
ellauri341.html on line 384: Lopulta yli 60 000 Saksan juutalaista pakeni natsien vainosta suoraan tai välillisesti Hra-Ha'avara-sopimuksen kautta. Lisäksi Hra-Ha'avara-sopimuksella siirrettiin noin 100 miljoonaa dollaria Palestiinan brittimandaattiin, mikä auttoi rakentamaan teollisen ja militaarisen infrastruktuurin pian tulevalle juutalaisvaltiolle. Ra-Ha'avara - sopimuksen varoja käytettiin myös arabien maan ostoon pilkkahinnalla ja monien uusien juutalaisten siirtokuntien kehittämiseen arabien tontille, jotka nyt auttavat määrittelemään Israelin nykyiset rajat.
ellauri341.html on line 386: Haim Arlosoroff murhattiin 16. kesäkuuta 1933, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän palasi neuvotteluista Saksasta. Hänet tapettiin kävellessä vaimonsa Siman kanssa rannalla Tel Avivissa. Arlosoroffin hautajaiset olivat pakollisen Palestiinan historian suurimmat, ja niissä pörräsi arviolta 70 000 - 100 000 surisijaa. Arlosoroffin kuolema pahensi suuresti poliittisia suhteita sionistisen liikkeen sisällä.
ellauri341.html on line 539: Leonid Grinin väittää, että viljellyistä kasveista riippumatta, maatalouden keksinnöstä riippumatta, se tapahtui aina erityisissä luonnonympäristöissä (esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa). Viljojen viljelyn oletetaan alkaneen jossain Lähi-idässä: Palestiinan tai Egyptin kukkuloilla. Joten Grinin ajoittaa maatalouden vallankumouksen alun 12 000 - 9 000 eKr., vaikka joissakin tapauksissa ensimmäiset viljellyt kasvit tai kotieläinten luut ovat jopa vanhempia, 14-15 tuhatta vuotta sitten.
ellauri346.html on line 204: "Yhdessä Ruotsin pääministerin väitetyn lipsahduksen kanssa mustakallovirusten leviäminen Ruåzissa sopii hyvin laajempaan syvästi polarisoituneeseen käsitykseen Israelin ja Palestiinan välisestä konfliktista ja Ruotsin kuvan nykyisestä heikkenemisestä", Önnefors sanoi. "Pääministeri on niin tyhmä että ihan itkettää "
ellauri348.html on line 204: Jos kerrotaan menestymistarinoita, niin (ainakin niissä) kaikki menestyvät paremmin (kz esim Netflixin kotimainen tarjonta.) Amerikan kouluissa ns. pärstäkerrroin vaikutti kovasti oppilaiden arvosanoihin. Don't tell me, I've been there. Palestiinan vanhemmat kertovat menestymistarinoita lapsilleen. Haha. Toivon puoleen käännytään, kun tilanne näyttää epävarmalta. Yes we can! asenne saa aikaan toivottuja muutoxia, kuten abortio-oikeuden ja hoitosetelit. Kunnes Make America Great Again asenne poistaa ne.
ellauri352.html on line 686: Mutta kaikesta vihasta huolimatta (ja selvästi vihaan sitä paljon, lol) kirjassa oli loistavia osia ja osa siitä oli erittäin opettavaista. Lukuun ottamatta 50-luvun moraalia, se antoi valtavan käsityksen Palestiinan/Israelin ja juutalaisten historiasta. Vielä nykyäänkin osa siitä pitää paikkansa. En voi sivuuttaa tätä ja antaa sille yhden tähden. Harmi vain, että hyvät tavarat on haudattu So:n alle. Paljon. Paskaa. *Muokkaa 8.6.22: Tarkemman harkinnan jälkeen olen päättänyt muuttaa arvosteluni 1 tähteen.
ellauri360.html on line 505: Israelin lisääntyvä puolustusyhteistyö Kiinan kanssa on herättänyt huolta länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa, joka on Israelin suurin ulkomainen puolustustarvikkeiden toimittaja. Kiina oli 23. heinäkuuta 2014 niiden 29 maan joukossa, jotka äänestivät YK:n ihmisoikeusneuvoston Israelin Operation Protective Edge -operaation aikana tekemien sotarikosten tutkinnan puolesta, ja Yhdysvallat oli ainoa eri mieltä oleva valtio. Toukokuussa 2021 Israelin suurlähetystö Pekingissä syytti Kiinan valtion tiedotusvälinettä China Global Television Networkia "räikeästä antisemitismistä ", kun isäntä Zheng Junfeng lähetti osan, jossa syytettiin Yhdysvaltain Israel-politiikkaa varakkaiden juutalaisten vaikutuksesta Israelin ja Palestiinan kriisin aikana 2021. Kiinalaiset toimittajat ovat joulukuusta 2023 lähtien luoneet byrokraattisia esteitä Israelin teknologiatehtaille ja viivästyttäneet elektronisten komponenttien toimituksia Israeliin siviili- ja sotilaskäyttöön.
ellauri372.html on line 233: Kekä Juudean kuningas joutui partiolaisten vangixi? Kenet nappasivat juanikkaat virtaheposet? Löytyisiköhän tiato Aaro Hongan partiopoikakirjoista? Israelin toinen kuningaskunta oli nykyisen Palestiinan alueella sijainnut valtio suunnilleen 100-luvulla eaa. Valtio syntyi makkabealaiskapinan aikana, jolloin juutalaiset onnistuivat saamaan itsenäisyyden aluetta hallinneilta seleukideiltä. Valtakunnan täytyi taipua Rooman vasalliksi vuonna 63 eaa. ja myöhemmin siitä tuli yksi Rooman provinsseista.
ellauri372.html on line 430: Vuoren rinteillä on useita suuria luolia, jotka luultavasti olivat alun perin louhoksia, ja pohjalla pohjoiseen päin on useita hautoja. Ebal sijaitsee Palestiinan osavaltiossa.
ellauri373.html on line 540: Palestiinan joko ostamalla sen Turkin sulttaanilta tai
ellauri373.html on line 542: valtaansa "suostutella" sulttaani luovuttamaan Palestiinan
ellauri373.html on line 550: Palestiinan valloittamisesta, ah luvattu maa, Panama on unelmieni maa, josta vuonna 1860 myös tämä Hess haaveili juutalaiseen omistukseen saamisesta, Ranskan tuella. Mutta sitten tuli se rökäletappio.
ellauri373.html on line 552: Ei vähempää kuin Hertzl, hän halusi Palestiinan, Gintsberg ja; mutta mikään ei voinut tyydyttää häntä toinen alue, sillä hän
ellauri373.html on line 553: kuvitteli vain Palestiinan sopivan juutalaisen keskuksen
ellauri373.html on line 646: Kun vuonna 1903 ongelmat ja neuvottelut Hertzlin ajatus Palestiinan ostamisesta johti lopulta täydellinen epäonnistuminen, tämän miehen suosio ja merkitys kuten juutalaisten keskuudessa he alkoivat kaatua.
ellauri375.html on line 70: Israel on luvannut ottaa huomioon Yhdysvaltain huolen Rafahista. Sinne on kuitenkin ihan pakko hyökätä, sillä siellä Gazan suurin rättipääkeskittymä varvistamassa Egyptin rajalla. Rafah ( arabia : رفح Rafaḥ [rafaħ] ; heprea : רָפִיחַ Rafiaḥ [ʁaˈfi.aχ] ) on palestiinalainen kaupunki Gazan kaistan eteläosassa . Se on Palestiinan osavaltion Rafahin kuvernöörin pääkaupunki , joka sijaitsee 30 kilometriä (19 mailia) lounaaseen Gazan kaupungista . Vuonna 2017 Rafahin väkiluku oli 171 889. Israelin Gaza Cityssä ja Khan Yunisissa Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana tekemien massiivisten pommitusten ja maahyökkäysten seurauksena noin 1,4 miljoonan ihmisen uskotaan olevan turvassa Rafahissa helmikuussa 2024. Mutta ei kauan! Kohta ne on ajettu Ebyktiin kuin Joosef, tai sitten vaan turvalleen autiomaan turvalliseen hiekkaan.
ellauri378.html on line 108: Heinäkuussa 1940 lähettämässään kirjeessä Trotski kuvitteli, että Lähi-idän tulevat sotilaalliset tapahtumat ”voivat hyvinkin muuttaa Palestiinan veriseksi ansaksi useille sadoille tuhansille juutalaisille”. Hän oli väärässä; Palestiinasta tuli verinen ansa taas kerran filistiineille. Juutalaiset tekevät pragmaattisia taloudellisia valintoja lähtiessään uuteen maailmaan, kun he kohtaavat syrjintää ja köyhyyttä vanhassa.
ellauri395.html on line 377: – Israel odottaa, että Saudi-Arabia solmisi sen kanssa rauhanomaiset suhteet. Saudi- Arabia puolestaan odottaa Israelilta askeleita rauhansopimukseen Palestiinan kanssa. Tämä edistäisi Maailman talousfoorumin luotsaamaa Agenda 2030- ohjelmaa. Se ei kunnioita Raamatun Jumalaa, vaan päinvastoin, Turkia toteaa.
ellauri395.html on line 379: Messias kolkuttaa ovella. Ellei se ole panssarirykmentti! Abrahamin -liiton sopimukseen sisältyy viitteitä Israelin valtion jakamisesta Israelin ja Palestiinan kesken. Luvatun maan jakaminen kahteen valtioon sotii Turkian mukaan Israelin hengellistä olemusta vastaan.
ellauri406.html on line 135: YK:n yleiskokous (UNGA) on ylivoimaisesti äänestänyt sen puolesta, että se tukee päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Israelin "miehitetty palestiinalaisalueen" laittoman miehityksen lopettamiseksi vuoden kuluessa, ja Palestiinan YK-suurlähettiläs kutsuu äänestystä käännekoksi "pata ja oikeudenmukaisuudesta".
ellauri411.html on line 386: Nämä kohdat tekevät selväksi, että Paavalin opetus on ennennäkemätön juutalainen harhaoppi. Useimmat muut Apostolien tekojen ja kirjeiden kohdat todistavat, että Palestiinan ja koko valtakunnan ortodoksiset ja lailliset juutalaiset vainosivat Paavalia kaikin tavoin hänen ehdottamansa uuden harhaopin ja opetuksen vuoksi. Mutta juutalainen Vanha testamentti on edelleen hänen kieroutuneen saarnansa perusta ja lähde. Pohjimmiltaan olemme tekemisissä paavalilaisen juutalaisen kristinuskon harhaoppia , joka jatkoi juutalaisia kautta valtakunnan. Siten hänen viittauksensa koko Vanhaan Testamenttiin ja Mooseksen lakiin ovat niin usein ja tiheitä, että jos ne poistettaisiin hänen ainoista oletetuista kirjoituksistaan, hänen kirjeistään , ei loppujen lopuksi olisi juuri mitään jäljellä, tai se, mikä jäi jäljelle, siitä tuli täysin epäjohdonmukainen ja merkityksetön.
ellauri412.html on line 169: Tämän jälkeen alkaa tulla sevverran toistoa, että asialla saattaa olla 2. tai 3. Jesaja. Mitä muuten ovat aserapaalut? Jotain epäjumalien totemeja takuulla. Ašera on seemiläinen äitijumalatar, jota palvottiin laajalti Syyrian ja Palestiinan alueella. Ašera on Dagonin puoliso ja Baalin äiti. Sinä päivänä Herra karistaa tähkistä irti jyvät Eufratilta aina Egyptin rajapurolle saakka, ja jyvä jyvältä teidät poimitaan talteen, te Israelin lapset. Pakanat älkööt vaivautuko. No shirts, no shoes, no service. Ja sinä päivänä puhalletaan suureen torveen, ja Assyrian maahan kadonneet ja Egyptin maahan hajaantuneet tulevat ja pyllistävät Herralle Jerusalemin pyhällä vuorella.
ellauri412.html on line 443: Palestiinan abot heittäytyvät kasvoilleen maahan sinun eteesi ja nuolevat tomun sinun jaloistasi.

ellauri419.html on line 248: Professori Hannu Juusola kävi ranskalaisella visiitillä ranskan kurssilla. Mezäprofessori "Heimo"osoitti ymmärrystä koska Hannu joutuu koko ajan olemaan julkisuuden valokiilassa. Ai siis missä? No sehän on terveessä vähän väliä lähi-idän asiantuntijana kuultuna. Ai. Me ei kazota telkkaria. No on se radiossakin. Me ei kuunnella radiota. Mitä vittua, outoja nirppanokkia, arvioi mezäprof. ja säntäsi rappusiin.

Mistä siis alkoi konflikti, Hannu Juusola? – Kun juutalaisia siirtolaisia alkoi tulla (ensimmäisen maailmansodan aikana), he halusivat alueelle oman valtion. Sen takia palestiinalaiset alkoivat vastustaa muuttoa ja sitä, että kun juutalaiset saivat alueita itselleen, niin siellä olevia viljelijöitä siirrettiin pois. He menettivät työnsä ja valittivat osmanien johdolle, että maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Konflikti alkoi siis jo ennen Israelia, väittää Hannu Juusola – Kun perustettiin Palestiinan mandaatti, siinä luvattiin alue sellaisille, jotka eivät olleet siellä. Siinä annettiin valtuudet toimia sionistiselle liikkeelle, joka ei edes alueella ollut.
ellauri422.html on line 158: Kaksi israelilaista sotilasta, jotka käyttävät vihreitä merimiesnuttuja, tutkivat Houthi-ohjushyökkäyksen jättämää kraatteria Tel Avivissa. Taustalla on keinut ja muut leikkipuistolaitteet. (Ajatella jos niissä oisi ollut piscuisia juutalaisia!) Houthi-ohjus osui Tel Aviviin lauantaina, ja 16 ihmistä hoidettiin lievien vammojen vuoksi. (Rankaissutoimenpiteenä hoideltiin 7 lasta hengiltä Gazassa. Tel Aviv oli Palestiinan Jaffan lähiö ennen länsimiehitystä.) Israelin armeija sanoi lauantaina, että sen yritykset ampua alas Jemenistä laukaistu ammus epäonnistuivat ja ohjus osui puistoon Tel Avivissa. Israelin ensiapupalvelu Magen David Adom kertoi hoitaneensa 16 ihmistä, jotka loukkaantuivat "lievästi" läheisten rakennusten särkyneiden ikkunoiden lasinsirpaleista. Lisäksi 14 ihmistä loukkaantui lievästi matkalla suojelualueille, ja he saivat myös hoitoa.
xxx/ellauri154.html on line 125: Kun 17 vuotta oli kulunut taistelussa entisen elämän muistojen kanssa, kiusaukset lakkasivat. Marialle oli tullut menopaussi. Maria sai viettää elämänsä 30 viimeistä vuotta syvässä rauhassa Jumalan armon ympäröimänä. Marian viimeisen elinvuoden alussa abba Zosima (4.4.) lähti Palestiinan luostareissa noudatetun tavan mukaan suuren paaston ajaksi sekuntikellon kanssa kilvoittelemaan yksin erämaahan. Paaston ollessa jo lopuillaan hän näki erämaassa auringon polttaman ihmisolennon, jonka olkapäille laskeutui vitivalkoinen tukka. Olento pakeni häntä, mutta Zosima juoksi hänen peräänsä pyytäen saada häneltä siunauksen. Kun Zosima pääsi kuulomatkan päähän, Maria kutsui häntä nimeltä, vaikka ei ollut koskaan tavannut häntä. Maria ilmoitti olevansa nainen ja pyysi häntä heittämään viittansa maahan, niin että hän voisi verhota itsensä sillä.
xxx/ellauri287.html on line 490: Palestiinan arabien tiedottajana Haj Amin ei pyytänyt Britanniaa myöntämään heille itsenäisyyttä. Päinvastoin, kirjeessään Winston Churchillille vuonna 1921 hän vaati Palestiinan yhdistämistä Syyrian ja Transjordanin kanssa. Al-Husseini keskittyi panarabismiin ja erityisesti Suur-Syyrian ideologiaan, jolloin Palestiina ymmärrettiin arabivaltion eteläisenä provinssina, jonka pääkaupunki oli määrä perustaa Damaskokseen. Suur-Syyriaan piti sisältyä koko Levantin alue, joka on nyt Syyrian, Libanonin, Jordanian, palestiinalaishallinnon ja Israelin miehittämä. Erääänlainen kalifaatti siis, ISIS-tyylinen. Plus ca change, plus c'est la même chose.
xxx/ellauri287.html on line 564: John Whiting vietti monipuolista ja monipuolista työelämää Jerusalemissa. Hän työskenteli American Colony Photo Department -osastolla valokuvaajana ja auttoi myös yrityksen johtamisessa. Hän oli lankonsa Frederick Vesterin kanssa kumppani ja johtaja Vester & Co.-American Colony Storessa lähellä Jaffa Gatea. Siellä myytiin American Colony Photo Department -tulosteita, lyhtydioja ja postikorttikuvia muiden tavaroiden ohella. Hän oli mukana perustamassa lyhytaikaista New Yorkin haaraa American Colony Storessa, joka epäonnistui taloudellisen taantuman vuoksi. Whiting puhui sujuvasti arabiaa. Hän keräsi antiikkiesineitä, kuten keramiikkaa ja hahmoja, joita myytiin kaupassa, sekä palestiinalaisia käsitöitä ja muita esineitä. Vuodesta 1908 vuoteen 1915 Whiting oli Yhdysvaltain apulaiskonsuli Jerusalemissa, on erikoistunut kauppaan ja maatalouteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimitti apua haavoittuneille sotilaille vapaaehtoisena Turkin Punaisen Puolikuun ja American Colony Nurses -järjestön kanssa. Vuonna 1918 hän aloitti palveluksen Britannian armeijan tiedusteluupseerina. Whitingillä oli laaja tietämys Lähi-idän maisemista ja historiallisista kohteista. Hän opasti usein vierailijoita Palestiinan, Syyrian, Jordanian ja Libanonin matkoilla. Hän kirjoitti lukuisia artikkeleita. National Geographic Magazine on lähes tyyten kuvitettu American Colony Photo Departmentin ja sen seuraajan Matson Photo Servicen tuottamilla valokuvilla. (Katso Valittu bibliografia ).
xxx/ellauri291.html on line 397: Israelin ja Palestiinan konflikti, 1948 alkaen
xxx/ellauri295.html on line 81: Caesarean loistokkuus ja erityisesti sen hyvinvarustettu satama soivat kaupungille pian Palestiinan keskuksen ja metropoliksen aseman, ja se kehittyi myös merkittäväksi kauppakaupungiksi. Se ohitti merkityksessä Jerusalemin, ja toimi Rooman Judaean provinssin prefektien ja prokuraattoreiden sekä Juudean vasallikuninkaiden pääasiallisena asuinpaikkana. Muun muassa Pontius Pilatus hallitsi Caesareasta käsin. Suurimmillaan kaupungissa arvioidaan olleen noin 200 000 asukasta. Suurin osa kaupungin väestöstä oli syyrialaisia, mutta siellä oli Herodeksen ajasta lähtien myös juutalainen yhteisö.
xxx/ellauri295.html on line 89: Varhain nykyaikana Tiberias oli sekakaupunki. Iso-Britannian vallan alaisuudessa sen enemmistö oli juutalaisia, mutta siellä oli merkittävä arabiyhteisö. Vuosien 1947–1948 sisällissodan aikana Pakollisessa Palestiinassa puhkesi kärhämä Tiberiasin juutalaisten ja sen palestiinalaisen arabivähemmistön välillä. Kun Haganah otti vallan, brittijoukot evakuoivat koko Palestiinan arabiväestön; heidän ei annettu palata sodan jälkeen, joten nykyään kaupungissa on lähes yksinomaan juutalaisia. Sodan päätyttyä Israelin uudet viranomaiset tuhosivat Tiberiaksen vanhan kaupungin puhdistaaxeen sen entisistä arabitorakoista.
xxx/ellauri295.html on line 96: Caesarea toimi Palestiinan roomalaisena pääkaupunkina noin 500 vuotta. Se alkoi taantua vuonna 638 (tai 640) tapahtuneen muslimivalloituksen jälkeen. Kristillisessä perinteessä Caesarea näyttäytyy pakanalähetyksen syntypaikkana.
xxx/ellauri296.html on line 323: Vuonna 1922 Britannian mandaatin viranomaisten suorittamassa Palestiinan väestönlaskennassa Tarshehan väkiluku oli 1880 asukasta; 1521 muslimia, 358 kristittyä ja 1 druusi, joista kristittyjä oli 298 melkiteistä, 53 ortodoksista ja 7 Englannin kirkkoa. Väkiluku oli lisääntynyt vuoden 1931 väestönlaskennassa yhteensä 2522:een; 2047 muslimia ja 475 kristittyä, yhteensä 584 talossa.
xxx/ellauri296.html on line 337: 15. toukokuuta 1974 Palestiinan demokraattisen rintaman terroristit hyökkäsivät Ma'alotin ala-asteelle Ma'alotin joukkomurhana. Hyökkäyksessä murhattiin 22 teini-ikäistä ja kolme opettajaa Safedista luokkamatkalla. He olivat nukkuneet lattialla rakennuksen sisällä. Lisäksi samat terroristit tappoivat koululaisten murhaa edeltäneissä tapahtumissa kolme israelilaista naista, joista yksi oli seitsemännellä kuukaudella raskaana, yhden nelivuotiaan lapsen ja kaksi miestä.
xxx/ellauri312.html on line 216: Lukens-Bull, R. & Woodward, M. (2009). "Israelin ydinase vastaan Palestiinan ritsat."
xxx/ellauri354.html on line 498: Uskonnollisten juutalaisten keskuudessa äärimmäisen tulevaisuuden hankkeen ennakointi, joka keskittyy Kolmannen temppelin rakentamiseen Temppelivuorelle Jerusalemin vanhaankaupunkiin, on ollut vallitseva teema, jota Israelissa pidetään myös ideologisena motiivina. Muslimit ovat kuitenkin kiistäneet käsityksen Kolmannesta temppelistä, koska on olemassa Kalliokupoli, jonka Umayyad-kalifaatti rakensi Salomonin temppelin ja toisen temppelin päälle; Juutalaisten ja muslimien väliset jännitteet Temppelivuoresta ovat siirtyneet poliittisesti yhdeksi Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin suurimmista leimahduspisteistä, ja alue on myös ollut merkittävän keskustelun kohteena Israelin ja Palestiinan rauhanprosessissa. Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on pidättäytynyt tunnustamasta Jerusalemin suvereniteettia Israelin ja Palestiinan kansallishallinnon välisten ristiriitaisten aluevaatimusten vuoksi, koska molemmat osapuolet ovat väittäneet sen pääkaupunkikseen.
113