ellauri018.html on line 211: Paimensukuisia. Sitä vaan noi valtalinjan koirat ei ymmärrä.
ellauri018.html on line 985: Paimentolaiselämässä valtiovalta on kaukana ja sosiaalisten normien noudattamista valvoivat sen takia perheet ja suvut itse. Islamissa tästä oman käden oikeudesta on tullut osa shariaa.
ellauri018.html on line 1061: Paimentolaisuuteen perustuville yhteiskunnille ovat ominaisia tiukat normit, sotaisuus muita ryhmiä vastaan, yhdenvertaisuus vain oman ryhmän sisällä sekä puuttuvien julkisten instituutioiden korvaaminen yhteisön omalla valvonnalla, johon siten kuuluu oman käden oikeus.
ellauri018.html on line 1063: Paimentolaisarvoihin kuuluvat miesten tasa-arvoisuus, riippumattomus, tiukka lojaalisuus omaa perhettä, sukua ja klaania kohtaan sekä sotaisuus ja oman kunnian valvominen. Islam voidaan nähdä paimentolaisuuteen perustuvien klaaniyhteiskuntien oloista nousseena uskontona, joka tarjoaa vastauksia juuri niiden erityisiin tarpeisiin. Kuten telttailuun ja kaikenlaiseen setämiesten sikailuun.
ellauri018.html on line 1078: Islam on paimentolaisten klaanivärkki, jota ei ole päivitetty urbaanin kermaperseen tarpeisiin. Paimentolaiselämä on kovaa, hiekka lentää suuhun, maito ja veri valuu, kärpäset pörrää, kamelit ja vuohet haisevat. Pannaan kova kovaa vastaan ja työnnetään se lupaa kysymättä pehmeään. Juutalaisuus ja kristinusko on samaa maata, monoteististä totalitääristä aaprahammin telttaväen kantaa.
ellauri032.html on line 50: Paimen (pastor)
ellauri043.html on line 3864: Paimen joka johtaa niitä huomaa pilven - ja heittää ilmaan kimeällä äänellä joitakin käskeviä sanoja.

ellauri048.html on line 557: Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
ellauri083.html on line 190: Vuonna 1929 joku Houteff kirjoitti kirjan nimeltä "Paimenen sauva" ja perusti samannimisen radikaaliryhmän, joka vaati taas välitöntä valmistautumista Jeesuksen paluuseen maan päälle. Houteff kuoli 1955 matkalaukku kädessä talon katolle.
ellauri083.html on line 191: Paimenen sauva -liikkeestä kehittyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa Daavidin oksa -lahko. Aika yximielisen kaximielisiä tuotenimiä. Sauva, oxa, haha. Kohahtikohan kansa jos jeesuxella telttasi telttatikku kaavun sisällä? Tikusta tuli asiaa.
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri152.html on line 276: Paimenet on varmaan vähän niinkö merimiehiä, ne viettää pitkät ajat keskenään kuin matruusit tukkihöyryllä, eikä niillä ole paljon muuta tekemistä kuin hoitaa lampaita ja imutella huiluja. Noi paimentytöt on takuulla enimmäxeen savuverhoa.
ellauri160.html on line 726: Paimen tuolta stalkkas kaiken päivää.
ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta
ellauri275.html on line 338: Paimenet nauroivat minulle. Ja ajatteletko ryöstöä!
ellauri275.html on line 358: Paimenet uuteen työhön! Miten mieleni käsitti kaiken tämän?
ellauri365.html on line 668: där herdarna leda Paimenet ohjaavat
ellauri377.html on line 126: Hermesetaksen paimen ( kreikaksi: Ποιμὴν τοῦ Ἑρμᾶ, Poimén tou Herma; latinaksi: Pastori Hermae), joskus vain nimellä Paimen, on kristillinen kirjallinen teos 200-luvun ensimmäisen puoliskon lopulla, ja monet kristityt pitivät sitä arvokkaana kirjana ja jotkut varhaiskirkon isät, kuten Irenaeus, pitivät sitä kanonisena kirjoituksena. Paimen oli suosittu kristittyjen keskuudessa 2., 3. ja 4. vuosisadalla. Se löytyy Codex Sinaiticuksesta, jota kutsutaan myös Siinain raamatuksi, neljännen vuosisadan kristillinen kreikkalaisen Raamatun käsikirjoitus, joka sisältää suurimman osan kreikkalaisesta Vanhasta testamentista, mukaan lukien deuterokanoniset kirjat, ja kreikkalaisen Uuden testamentin sekä Barnabaan kirjeen ja Paimenen, eli Hermesetas on mukana. Se on kirjoitettu uncial eli pukkikirjaimin pergamentille.
ellauri386.html on line 310: Nymfin vastaus Paimenelle
xxx/ellauri086.html on line 652: Thyesteen etsiessä keinoja kostaa veljelleen, hän sai oraakkelilta tiedon, että hän voisi saada kostonsa, jos hän saisi pojan oman tyttärensä kanssa. Hän saikin Aigisthoksen tyttärensä kanssa, mutta tämän äiti hylkäsi lapsensa häveten tekoaan. Paimen löysi lapsen ja antoi tämän Atreukselle, joka kasvatti poikaa omanaan. Aigisthoksen vartuttua mieheksi Thyestes paljasti hänelle olevansa sekä tämän isä että isoisä, ja että Atreus on hänen setänsä, jolloin Aigisthos meni aivan sekaisin ja tappoi Atreus-sedän.
xxx/ellauri114.html on line 576: Minä olen vain samallum, pikkukauppias ja kanankakankantaja, mutta niinkuin huomaatte, voin saada paljon aikaan tiedoillani, voin aiheuttaa jopa kokonaisten kaupunkien luovaa tuhoa. Mitäh, huomautti joku paimenista loukkaantuneena. Eikö paimenen virka ole kaikkein vanhin, ja eikö paimenia kunnioiteta kaikkialla? Paimen ja maanviljelijä ovat vanhimmat. Niin ja se maailman vanhin ammatti. - Läppä läppä, oikaisi tietojenkauppias (nimeltänsä Google) havaittuaan paimenten ilmeet karsaixi. (Mutta kauppa se on joka kannattaa, ja henkilöllisyyxien kauppa kumminkin, se ajatteli näin, izexensä nimittäin.) Hawkingia kiellettiin kertomasta lopun aikojen big crashista, se voisi aiheuttaa paniikkia pörssissä. Same difference, plus ca change, plus c'est la meme chose.
xxx/ellauri174.html on line 418: Nuoret menevät naimisiin ja jatkavat elämäänsä yhdessä maaseudulla palvoen Pania, nymfejä ja Erosta. Heidän poikansa saa nimen Filopoimen ("Paimenten ystävä") ja tyttärensä nimen Agele ("Lauma").
xxx/ellauri186.html on line 647: Alcalá de Henaresin Justus ja Pastor, mutta se Pastor ei ole tämä Paimen joka meillä on täällä, mestataan, Aleksandrian Katariina, mestataan, Würzburgin Kilianus, mestataan, Tarsoksen Kyyros, kuolee jo lapsena, kun tuomari hakkaa hänet tuomioistuimen portaisiin. Laurentius, kärvennetään kuoliaaksi parilalla, Toledon Leocadia, syöstään korkealta kalliojyrkänteeltä, Autunin Leodegarius, mestataan, sen jälkeen kun häneltä ensin on revitty silmät ja kieli, Gentin Livinus, kieli revitään suusta ja mestataan, Longinus, mestataan, Syrakusan Lucia, kurkku viilletään kun ensin on revitty silmät, Prahan Ludmila, kuristetaan, Tarragonan Maginus, mestataan sahanteräisellä sirpillä, Kappadokian Mamans, suolet kiskotaan ulos, Manuel, Sabel ja Ismael, Manueliin isketään rautanaula kummallekin puolelle rintaa ja päähän korvasta korvaan ulottuva naula ja kaikilta viilletään kurkku, Antiokian Margareeta, soihdulla ja rautakammalla, Persian Marius, miekalla, kädet leikataan irti, Marokon marttyyrit Berardus de Carbio, Petrus a S. Geminiano, Otho, Adjutus ja Accursius, kaikilta viilletään kurkku, Rooman Martina, mestataan, Agaunen Mauritus, miekalla, Einsiedelnin Meinrad, nuijalla,
xxx/ellauri186.html on line 656: Ei riitä, Jeesus sanoi, keitä muita sinä tarkoitat, Onko tämä sinusta nyt tosiaan välttämätöntä, On, Minä tarkoitan niitä, joita ei kiduteta ja jotka kuolevat itsestään mutta kärsivät tuskia lihan, maailman ja saastaisen hengen viettelysten tähden ja joutuvat niiden voittamiseksi piinaamaan ruumistaan paastolla ja rukouksella, on jopa eräs sangen kiintoisa tapaus, muuan John Schorn, joka viettää niin paljon aikaa polvirukouksissa että hänelle tulee känsät, minnekäs muualle kuin polviin tietenkin, ja kerrotaan myös, tämä koskee nyt sinua, että hän sulkee paholaisen saappaaseen, hah hah hah, Minutko muka voisi sulkea saappaaseen, Paimen epäili, tuo on pelkkää legendaa, siihen tarvittaisiin koko maailman suuruinen saapas, jos sekään vielä riittäisi, ja minä vain tahtoisin nähdä, kuka sellaisen pystyisi panemaan jalkaan ja ottamaan taas jalasta pois,
xxx/ellauri186.html on line 658: Pelkällä paastolla ja rukouksellako, Jeesus kysyi, ja Jumala vastasi, Lisäksi he loukkaavat ruumistaan kivulla ja verellä ja jos jollakin saastalla seka kaikenlaisilla katumusharjoituksilla, käyttävät jouhipaitoja ja ruoskivat itseään, joku ei edes peseydy koskaan koko elämänsä aikana tai lähes koskaan, joku taas heittäytyy piikkipensaikkoon tai piehtaroi lumessa taltuttaakseen Paholaisen herättämät lihan kiusaukset, sillä tällaiset viettelykset ovat hänen työtään, hänen pyrkimyksenään on eksyttää sielut oikealta tieltä joka veisi taivaaseen, alastomat naiset, kauhistuttavat hirviöt ja luonnottomat olennot, irstaus ja pelko ovat kaikki aseita joilla Paholainen kiusaa ihmisten kurjaa elämää, Sellaistako sinä teet, Jeesus kysyi Paimenelta, Suurin purtein, tämä vastasi, minä tyydyin ottamaan itselleni sen osan jota Jumala ei halunnut, lihan ja kaikki sen ilot ja surut, nuoruuden ja vanhuuden, hehkeyden ja mädännäisyyden, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa että pelko muka on minun aseeni, minä en muistaakseni syntiä ja sen rankaisemista keksinyt, enkä myöskään pelkoa, joka niihin aina sisältyy, Ole sinä vaiti, Jumala keskeytti kärsimättömästi, synti ja paholainen ovat sama asia. Silti vittu, ei syntiä kukaan pelkää vaan rangaistusta.
xxx/ellauri186.html on line 672: Nämä sotaretketkö ovat niitä ristiretkiä, Nun juuri, Saavatko ne joukot vallatuksi sen mitä tahtovat, Eivät, mutta surmaavat täällä paljon ihmisiä, Entä ristiretkeläiset itse, Heitä kuolee saman verran, jollei enemmänkin, Ja se kaikkiko tapahtuu meidän nimeen, He lähtevät sotaan huutaen että Tämä on Jumalan tahto, Ja ilmeisesti kuolevat sanoen että Tämä oli Jumalan tahto. Olisihan se kaunis kuolema, Siis jälleen kerran uhri oli turha, Poikani, jotta sielu pelastuisi, täytyy uhrata ruumis, Minä olen kuullut tuon sinulta jo ennenkin joko noilla samoilla tai muilla sanoilla, mutta mitä sinä Paimen sanot näistä kammottavista tulevista tapahtumista, Sen vain että kukaan täysijärkinen ei voi ruveta väittämään, että Paholainen olisi joskus ollut tai olisi yhä ja vastedeskin syyllinen tuollaiseen verilöylyyn ja tuollaisiin ruumisröykkiöihin, ellei sitten joku parjaamis mielessä keksi silkkaa ilkeyttään syyttää minua siitä että syntyy se jumala josta tulee tämän vihollinen,
xxx/ellauri186.html on line 674: Minusta näyttää kyllä selvääkin selvemmältä että sinä et ole syyllinen, ja jos pelkäät että sinusta ruvetaan tekemään syntipukkia, voit aina vastata että koska Paholainen on pelkkää valhetta, hän ei voisi ikimaailmassa luoda Jumalaa joka on totuus, Mutta kuka sen vihollisjumalan sitten luo, Paimen kysyi. Jeesus ei osannut vastata, ja Jumala, joka oli vaiti, pysyi vaiti edelleenkin, mutta sumusta laskeutui ääni joka sanoi, Ehkä tämä Jumala ja se tuleva ovatkin pelkästään heteronyymejä, Kenen, minkā, toinen ääni kysyi uteliaasti, Pessoan, tältä vastaus kuulosti, mutta se saattoi myös olla, Persoonan. Jeesus, Jumala ja Paholainen olivat aluksi kuin eivät olisi kuulleetkaan, mutta sitten he vilkaisivat säikähtäneinä toisinsa. Tämä on yhteiselle pelolle tyypillistä, se yhdistää helposti erimielisetkin.
xxx/ellauri252.html on line 319: Kristus on ensimmäinen, minä hyvä kakkonen. Paimenkirje Mikkelin hiippakunnalle. Kirjapaja, 1952.
xxx/ellauri293.html on line 167: Kirje koostuu 21 luvusta. Se on vapaamuotoinen teologinen kirjoitelma, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 1–17) käsittelee kristinuskon opillisia kysymyksiä, ja erityisesti sitä, kuinka vanhan liiton aikaiset ilmoituxet on tulkittava uuden liittosopimuxen valossa. Se pyrkii osoittamaan, että ainoastaan kristityt ovat tulkinneet Mooseksen lain oikein (tietysti). Toinen osa (luvut 18–21) käsittelee oikeaa kristillistä vaellusta käyttäen vertauskuvana kahta tietä, valon tietä ja pimeyden tietä. Don't underestimate The Power of The dark side of The force. Tämä osa muistuttaa vastaavanlaisia kohtia Didakhessa ja Hermaan Paimenessa. Tää Didakhe on tullut ennenkin vastaan, albumeissa 216 ja 217.
xxx/ellauri385.html on line 308: Nymfin vastaus Paimenelle
30