ellauri011.html on line 1086: Mamumies älähtää: "Jumala, en ansainnut sitä mitä minulle tapahtui. Jos sinä teit minulle niin, minä voin tehdä niin muille. Sitä kuzutaan oikeudenmukaisuudexi." Paholainen säikähti mutta päätti pysyä vaiti, se ei voinut näyttää pelkoaan. Mies herjasi jumalaa ja selitteli tekemisiään, mutta ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen paholainen kuuli miehen puhuvan korkeuksiin. Se oli paha merkki.
ellauri041.html on line 1050: Paholainen ei saa susta vielä kalmoa!

ellauri043.html on line 5894: Paholainen
ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.
ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää.
ellauri216.html on line 606: Vanha takkukarvainen Nikita varoittelee vielä illalla: luostarissa on paras kulkea kyrvänpää maahan luotuna. Paholainen on ovela, käärmeenpää nousee tosi äkkiä. "Kuinka kilvoittelu sujuu hyvä veli?" Kysyy nuori silmälasipäinen pappi. "Kurkkaappa pöydän alle kaveri!" sanon vaikka tiedän ettei se ole minulle luvallista. Jumalan äiti itkee ottaessaan vastaan anomuxia suomexi. Senkin lehmä! Painu helvettiin! Etkö näe että piispa tulee perässä!
ellauri254.html on line 413: Jokamies on näytelmällinen saarna, joka käsittelee ala-allegorioita shyntiä, katumushta, hyveitä ja armoa. Sen henkilöitä ovat esimerkiksi Jumala, Kuolema, Jokamies, Hyveet, Kauneus, Paholainen ja Seitsemän kuolemansyntiä.
ellauri317.html on line 177: Sinä, turkkilainen perkele ja perkeleen kirottu veli ja ystävä, Luciferin itsensä sihteeri. Mikä pirun ritari olet, kun et pysty edes nujertamaan siiliä paljaalla perseelläsi. Paholainen paskoo ja armeijasi syö. Sinä, sinä nartunpenikka, et tee alamaisia kristityistä pojista; me emme tunne pelkoa armeijaasi kohtaan, maalla merellä ja ilmassa me taistelemme sinua vastaan ja naimme äitiäsi.
ellauri335.html on line 87:

Paholainen on yksityiskohdissa.

ellauri368.html on line 248: Puriniyn uudessa Zoharissa on vapaata huumoria ja on melkein houkutus uskoa, että ylistäessään juoppoa, Feder nauttii hauskanpidosta omalla kustannuksellaan. sillä tiedetään, että hän oli vahvasti riippuvainen juomisesta, ja tuo viina sai hänet parhaalle tuulelle kirjoittamiseen. Mutta kenties tästä syystä, ehkä, hänen huumorinsa on vähäistä, ja monta kertaa jopa mautonta ja säädytöntä viittauksissaan. Köyhyys jonka alla Feder työskenteli koko elämänsä, näyttää saaneen tartunnan hänen kirjoituksistaan. Sopimattomat tavat kuten vaeltaminen ja kerjääminen esiintyvät silloin tällöin hänen teoksissaan, ja ovat erityisen havaittavissa tässä parodiassa, koska se ei ollut sitä tarkoitettu yleisölle, eikä siksi ole puhdistettu siitä vastenmielisiä elementtejä. Toisin sanoen hän todisti sen jälleen kerran lainaamalla Raamattua: Paholainen ei ole koskaan hukassa.
ellauri402.html on line 357: Paholainen, Torni, Tähti, Kuu, Aurinko, Tuomio ja
ellauri409.html on line 156: Mutta mikä tekee Montaignesta erittäin suuren hahmon, on se, että hän onnistui, Jumala tietää kuinka – sillä Montaigne ei todennäköisesti tiennyt tehneensä sen – se ei ole sellainen asia, jota ihmiset voivat havaita itsestään, sillä se on olennaisesti suurempi kuin yksilön tietoisuus – hän onnistui antamaan ilmi jokaisen ihmisen skeptisyyden. Sillä jokaisella ihmisellä, joka ajattelee ja elää ajatusten mukaan, täytyy olla oma skeptisisyytensä, joko se, joka pysähtyy kysymykseen, se, joka päättyy kieltämiseen tai se, joka johtaa uskoon ja joka jollakin tavalla integroituu sen ylittävään uskoon. Ja Pascal, eräänlaisena uskonnollisen uskovan tyyppinä, joka on erittäin intohimoinen ja kiihkeä, mutta intohimoinen vain voimakkaan ja säädellyn älyn kautta, on keskeneräisen kristinuskon anteeksipyyntönsä ensimmäisissä osissa kohtaamassa järkkymättä epäilyksen demonia, joka on erottamaton uskon hengestä. Paholainen vaanii aina yxityiskohdissa.
xxx/ellauri126.html on line 225: Tuo toinen vaihtoehto on ihmisten piilosuggerointia pahuuteen ! Sitä juurikin ! Huijaus ! Juoni suggeroida ihmisen mieli paholaisen teille ! Paholainen kaapuuntuu juuri hyvään...uskottelee olet hyvä kun teet tän....syytät kaikesta itseäsi ! Ja ihmiset joukoin uskoo...manipuloituu....pahan valtaan....
xxx/ellauri154.html on line 196: – Mokomakin Höm! Höm Höm!... parta kuin variksenpesä, nuhruinen, vanha, harmaa, takkuinen, kapinen parta, parta, jolla ei ole ymmärtämystä, häpyä eikä naisenkunnioitusta; parta joka ei ole näkevinään, ei kuulevinaan, ei tajuavinaan; parta, resuparta, naavaparta. Kunpa italiantauti vapauttaisi minut tuosta ilkeästä lurjuksesta, jonka nenä on kuin polttoraudalla nipistetty, oikea sontanenä, hallan panema nenä, nenä kuin luutunpohja, kaikkea uskontoa vailla, kuolemankalpea nenä, sieluton nenä, jossa ei ole edes nenän varjoakaan, ei näe pisaraa, on aivan jäähileessä, inhottava nenä! vanha nenä! nenä, jossa tuuli vinkuu... kuollut nenä! Mikä minut on kiinnittänyt ruohon näppynenään, tuohon vanhaan ovenhakaan, joka ei enää tunne tietään? Paholainen vieköön tuon ikälopun kunniattoman nenän, tuon vanhan mehuttoman parran, tuon marakatinnaaman, nuo vanhat haituvat, tuon ukkorääsyn, tuon vanhan vaikka minkä! Ja otanpa izelleni nuoren miehen, joka tekee miehen töitä... kunnolla ja aina. Ja sitten...
xxx/ellauri173.html on line 319: Max ampuu kilpailussa taikaluotejaan ja osuu aina tarkasti maaliin. Sitten tulee seitsemännen luodin vuoro... Agathe on hermostunut, sillä hänellä on ollut epämääräisiä painajaisia ja kaikkialla näkyy huonoja enteitä... Max ampuu seitsemännen luotinsa... Luoti koukkaa kohti Kasparia, joka saa kuolettavan osuman. Paholainen ottaa Kasparin sielun haltuunsa. (Kaspar ei ollut ilmeisesti ottanut huomioon, että paholainen voi tappaa vain sellaisen ihmisen, joka on tietoisesti antautunut hänen valtaansa. Ja Kasparhan oli ainoa paikallaolija, perkeleen lisäxi, joka tiesi täsmälleen taikaluotien perkeleellisen alkuperän. Jumala oli taas kerran vessassa, ja Jeesus koko aika suihkussa.) Max joutuu selittämään syyn luodin omituiselle lentoradalle. Hän tunnustaa, että luotien valaminen tehtiin hieman oudoissa olosuhteissa. Paikalle sopivasti ilmestyvä erakko asettuu Maxin puolelle ja laittaa (tai pistää, muttei pane koska se on munkki) tapahtumat typerän ampumakilpailuperinteen syyksi. Paikallaolijat antavat Maxille anteeksi. Ja jos hän käyttäytyy vuoden ajan kunnolla, hän saa Agathen vaimokseen, lupaa perkele. Agathan eläke on silloin jo alkanut juosta.
xxx/ellauri173.html on line 362: Ewaldin kanssa hän näki selvästi, että hän oli tekemisissä "suuren herran" kanssa. ― Sitä paitsi olin herrasmies, ”mikä sanoi kaiken”.― Et cetera; loput vastaavasti. Mitä mieltä olet neiti Aliciasta tämän version mukaan? - Paholainen! Tuhat ukkosenjylinää! sanoi Edison: nämä kaksi sisältöä ovat itse asiassa niin eri sävyisiä, että minusta näyttää siltä, että hänen ja sinun käännöksensä ovat ilmaisseet kaksi asiaa, joiden välillä on vain kuvitteellinen suhde. (Aargh...)
xxx/ellauri186.html on line 658: Pelkällä paastolla ja rukouksellako, Jeesus kysyi, ja Jumala vastasi, Lisäksi he loukkaavat ruumistaan kivulla ja verellä ja jos jollakin saastalla seka kaikenlaisilla katumusharjoituksilla, käyttävät jouhipaitoja ja ruoskivat itseään, joku ei edes peseydy koskaan koko elämänsä aikana tai lähes koskaan, joku taas heittäytyy piikkipensaikkoon tai piehtaroi lumessa taltuttaakseen Paholaisen herättämät lihan kiusaukset, sillä tällaiset viettelykset ovat hänen työtään, hänen pyrkimyksenään on eksyttää sielut oikealta tieltä joka veisi taivaaseen, alastomat naiset, kauhistuttavat hirviöt ja luonnottomat olennot, irstaus ja pelko ovat kaikki aseita joilla Paholainen kiusaa ihmisten kurjaa elämää, Sellaistako sinä teet, Jeesus kysyi Paimenelta, Suurin purtein, tämä vastasi, minä tyydyin ottamaan itselleni sen osan jota Jumala ei halunnut, lihan ja kaikki sen ilot ja surut, nuoruuden ja vanhuuden, hehkeyden ja mädännäisyyden, mutta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa että pelko muka on minun aseeni, minä en muistaakseni syntiä ja sen rankaisemista keksinyt, enkä myöskään pelkoa, joka niihin aina sisältyy, Ole sinä vaiti, Jumala keskeytti kärsimättömästi, synti ja paholainen ovat sama asia. Silti vittu, ei syntiä kukaan pelkää vaan rangaistusta.
xxx/ellauri186.html on line 662: Silloin Paholainen sanoi Jeesukselle, Huomannet kuinka tuossa, mitä hän on kertonut, pyritään koko ajan kahdella tavalla tuhoamaan oma elämä, joko marttyyrikuolemalla tai kaikesta luopumalla, ei enää riitä että he kuolevat silloin kun heidän hetkensä tulee, vaan heidän pitää vielä tavalla tai toisella rientää kuolemaa vastaan, joko ristiinnaulittuina, sisälmykset kiskottuina, kurkku viillettynä, poltettuina, kivitettyinä, hukutettuina, palasiksi revittyinä, kuristettuina, nyljettyinä, keihästettyinä, sarvien lävistäminä, haudattuina, sahattuina, nuolilla ammuttuina, silvottuina, piikeillä ruhjottuina tai rankaisemalla itseään kammioiden, kappelien ja luostareiden sisä- tai ulkopuolella siitä että he ovat syntyneet ruumiiseen, jonka Jumala on heille antanut ja jota ilman heillä ei olisi sielulle paikkaa, tuollaisia kidutuksia ei ole keksinyt ainakaan Paholainen, joka tässä sinulle puhuu.
xxx/ellauri186.html on line 672: Nämä sotaretketkö ovat niitä ristiretkiä, Nun juuri, Saavatko ne joukot vallatuksi sen mitä tahtovat, Eivät, mutta surmaavat täällä paljon ihmisiä, Entä ristiretkeläiset itse, Heitä kuolee saman verran, jollei enemmänkin, Ja se kaikkiko tapahtuu meidän nimeen, He lähtevät sotaan huutaen että Tämä on Jumalan tahto, Ja ilmeisesti kuolevat sanoen että Tämä oli Jumalan tahto. Olisihan se kaunis kuolema, Siis jälleen kerran uhri oli turha, Poikani, jotta sielu pelastuisi, täytyy uhrata ruumis, Minä olen kuullut tuon sinulta jo ennenkin joko noilla samoilla tai muilla sanoilla, mutta mitä sinä Paimen sanot näistä kammottavista tulevista tapahtumista, Sen vain että kukaan täysijärkinen ei voi ruveta väittämään, että Paholainen olisi joskus ollut tai olisi yhä ja vastedeskin syyllinen tuollaiseen verilöylyyn ja tuollaisiin ruumisröykkiöihin, ellei sitten joku parjaamis mielessä keksi silkkaa ilkeyttään syyttää minua siitä että syntyy se jumala josta tulee tämän vihollinen,
xxx/ellauri186.html on line 674: Minusta näyttää kyllä selvääkin selvemmältä että sinä et ole syyllinen, ja jos pelkäät että sinusta ruvetaan tekemään syntipukkia, voit aina vastata että koska Paholainen on pelkkää valhetta, hän ei voisi ikimaailmassa luoda Jumalaa joka on totuus, Mutta kuka sen vihollisjumalan sitten luo, Paimen kysyi. Jeesus ei osannut vastata, ja Jumala, joka oli vaiti, pysyi vaiti edelleenkin, mutta sumusta laskeutui ääni joka sanoi, Ehkä tämä Jumala ja se tuleva ovatkin pelkästään heteronyymejä, Kenen, minkā, toinen ääni kysyi uteliaasti, Pessoan, tältä vastaus kuulosti, mutta se saattoi myös olla, Persoonan. Jeesus, Jumala ja Paholainen olivat aluksi kuin eivät olisi kuulleetkaan, mutta sitten he vilkaisivat säikähtäneinä toisinsa. Tämä on yhteiselle pelolle tyypillistä, se yhdistää helposti erimielisetkin.
xxx/ellauri186.html on line 682: Sumu väistyi takaisin sinne missä se oli ollut aikaisemmin, veneen ympärillä näkyi jonkin verran järven pintaa, se oli sileä ja samea, eikä vedessä voinut havaita minkäänlaista tuulen eikä ohi uiskentelevan evän synnyttämää väreilyä. Silloin Paholainen sanoi, Täytyy olla Jumala jotta voi noin kovasti mieltyä vereen.
xxx/ellauri227.html on line 515: Hän alkoi tutkia ja analysoida kortteja vasta kun kuvio eli valmis. Hän tarkasteli tilannettaan mietteliäänä. Hänen peruskorttinsa oli Miekkojen kolmonen eli Saturnus Vaa´assa Patricia nyökkäsi, se oli oikeastaan päivänselvää. Miekkojen kolmonen symbolisoi surua ja kolmen ihmisen välisissä suhteissa esiintyvää jännitettä. Häntä kehotettiin tekemään sel- keitä ja yksiselitteisiä päätöksiä. Peruskortin päällä poikittain oleva kortti, joka siis häiritsi hänen päätöksentekoaan, oli tietenkin Suurten Salaisuuksien viidestoista kortti. Paholainen, miessukupuoli. Tämän selvempää ei voinut olla. Selvää pässinlihaa. Seikka on saletti.
xxx/ellauri231.html on line 164: Ivan Bunin kirjoitti päiväkirjaansa: "4./17. kesäkuuta 1919. Antantti on nimennyt Koltshakin Venäjän korkeimmaksi hallitsijaksi. Izvestija kirjoitti säädyttömän artikkelin, jossa sanottiin: "Kerro meille, sinä matelija, kuinka paljon he maksoivat sinulle siitä?" Paholainen heidän kanssaan. Mitä summasta on väliä? Ristin itseni kainaloita myöden ilon kyyneleillä."
23