ellauri142.html on line 53: Markku peukutti käsityötä kuten Arto Paasilinnan romaanit. Tee kädellä nyt kun vielä voit älä mieti eilistä tai huomista. Huominen pitää kyllä huolen izestään. Ei pie ruveta ulkopuolisexi syrjästäkazojaxi kuin Brontén tytöt. Graae viittasi jopa Heideggerin ideaan silleen jättämisestä. Kyky rakastaa on tärkeäpää kuin se mitä rakastetaan. Kyky vetää käteen on tärkeämpää kuin käteenveto. Kyky pysyy, lätäköt vaihtuvat.
ellauri162.html on line 239: >Arto Paasilinnan muistolle En mémoire d'Arto Paasilinna
ellauri162.html on line 264: Ulkomailla Arto Paasilinna on arvostettu kirjailija. Muualla kuin Suomessa on ymmärretty paremmin Arto Paasilinnan kirjojen perimmäinen sanoma ja satiiri sekä myös kirjallinen ilmaisu. Artauxilla ei ole käännöxessä mitään menetettävää. Ei liioin Mikalla eikä Sohvilla. Arto Paasilinna on tullut tunnetuksi filosofis‐humoristisena kertojana, jonka romaanien pikareskisankaritarinoissa kirjailija yleensä käsittelee useita teemoja. Törmäyttelemällä eri tasoilla olevia teemoja, henkilönimiltään koomisia pikareskisankareita, oivalluksia ja yllätyksiä sekä myös eri alojen laajoja tietojaan syntyy artopaasilinnamainen lukuelämys, hulvaton huumori. Samalla myös syntyy syvällistä filosofiaa elämän eri osa‐alueilta ja kriittisiäkin näkemyksiä nyky‐ yhteiskunnasta. Arto Paasilinnan tuotannossa tulee esille hänen toimittajataustansa: teksti on helppolukuista ja kansantajuista.
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri285.html on line 441: Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä. – – On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”. Sitä se ei takuulla ollut ize kexinyt.
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri285.html on line 445: Paasilinnan erityisesti suosimia tyylilajeja olivat satiiri, essee ja aforistiikka, mutta häneltä ilmestyi myös matkakirjoja, romaani, omaelämäkerta, novelleja sekä historiallisia teoksia. Hänen tuotantoaan on käännetty ainakin 13 kielelle.
ellauri285.html on line 447: Erno Paasilinnan tunnettuja kirjailijaveljiä ovat Arto Paasilinna, Reino Paasilinna ja Mauri Paasilinna. Näistä Arto Paasilinna on tunnetuin, etenkin Ranskan kielialueella. Ranskalaisiin Arton tönkkö komiikka upposi kuin häkä.
ellauri429.html on line 220: Mahesh Das (ääntäminen hindiksi: [məɦeːɕə d̪ɑːsə]; 1528 – 16. helmikuuta 1586), joka tunnetaan yleisesti arvonimellään Raja Birbal (lit. "Nopea ajattelija"), oli intialainen ministeri ja Mughal-imperiumin komentaja. Hänet tunnetaan Intian niemimaalla enimmäkseen hänen nokkeluuteensa keskittyvistä kansantarinoista. Hänet nimitti Akbar, ja hän oli yksi hänen tärkeimmistä hovimiehistä, osa Navaratnas-nimistä ryhmää (yhdeksän jalokiviä). Helmikuussa 1586 hän johti armeijaa tukahduttamaan levottomuudet Luoteis-Intian niemimaalla, missä hän kuoli monien joukkojen kanssa kapinallisheimon väijytyksessä. Hän oli ainoa hindu, joka omaksui Din-i Ilahin, Akbarin perustaman uskonnon. Allahu akbar! Goldie Hawn ja Walter Matthau oli juutalaisia, Ingrid Bergman svedupelle. Apina Hanumanista on jo paasaus albumissa 333. Hanumään on syvältä hanurista. Mixi lähestyt minua lakeija / haitari olalla? Inkeri-tädin Tirolista / tuoma vihreä vaellushattu. Gibreelistä tulee mieleen Erno Paasilinnan Elmo ja Rabelaisin Gargantua. Mixhän ne on olleet mielestään hauskoja. Ne on pikemminkin hulvattomia. Karnevalisointia, sanoi se läski kääntäjä joka siteerasi Bakhtinia. Vielä karmeempia on ne keekoilevat rumat läskit naiset, juu burleskit. Vizi ne on egloja. Se kääntäjä oli Riitta Oittinen, albumissa 386. My current research interests are Mikhail Bakhtin's dialogics, the carnival in Lewis Carroll's Alice, intersemiotic and intervisual translation. I also illustrate books and articles and my own books on translation theory. Riitta Roth tekemässä kissamaisia joogaliikkeitä. Barf.
xxx/ellauri295.html on line 275: Kuvitteellisia romaaneja, kuviteltua palkintoja. Patti otti kynäilijän roolin tosissaan. Surkeaa. Jumalasta heti seuraavana mieleen tulee Makkonen. Kuin Caesar se puhuu izestään 3. persoonassa. Erityisesti harmitti kun Erno Paasilinna sai Finlandia-palkinnon eikä Matti Pulkkinen. Sitä Pesäpuu itki. Sinisiin vihkoihin putoili suolapisaroita. Esa Saarinen oli siihen suurin syyllinen. Kaikki nää huippuluokan kaverit oli ainaskin omasta mielestään eri ernuja. Erno Paasilinnan Elmo kirja oli Mielensäpahoittaja tasoa. E. Saarinen ei yltänyt sinnekään.
xxx/ellauri295.html on line 298: Paasilinnan rooli vittuilijana oli siitä erikoinen, että hänen vittuilunsa pohjautuivat lähes aina tositapahtumiin ja vieläpä osa niistä oli totta. Paasilinnan vittuilut luettiin erityisen tarkasti niissä piireissä, jotka edustivat vallankäytön suhteen keskimääräistä suurempia oikeuksia. Paasilinnan vittuilu herätti usein myös kritiikkiä ja vastustusta sekä tappouhkauksia, joiden määrän lisääntyessä päivittäin määrätyn rajan yli poliisiviranomaiset suosittelivat kirjailijalle pysyttelyä kiven sisällä.
xxx/ellauri295.html on line 306: Vittumaisia kirjoituksia sisältävässä Alamaisen kyyneleet -teoksessa (1970) Erno Paasilinna kirjoitti vittu-aiheisen satiirin, joka noteerattiin Moskovan kulttuuripiireissä saakka. Kysymys ei suinkaan ollut mistään halpahintaisesta vitsistä tahi pilasta, joten Paasilinnan vittua käsittelevä kirjoitus jäi vaille suurempaa huomiota. Kai se useissa piireissä tulkittiin äärimmäiseksi vasemmistoradikalismiksi, joten Paasilinnan Vittua ei mainostettu iskevissä lööpeissä, eikä sen tiimoilta kirjailija itse jakanut kirjakaupoissa nimikirjoituksiaan.
xxx/ellauri295.html on line 317: Erno Paasilinna ryhtyi vähitellen hakemaan etäisyyttä päiväkohtaiseen vittuiluun keskittymällä historiassa tapahtuneisiin vittumaisiin asioihin. Toinen maailmansota ja erityisesti se, kuinka hän sen henkilökohtaisesti koki, purkautuivat lopulta 1980-luvun alkupuolella kaksiosaisena Petsamoa käsittelevänä kirjasarjana. Paasilinna kuvasi Petsamon historian vittumaisena ja epäoikeudenmukaisena tapahtumasarjana, jossa suomalaiset toivat seudulle sivistyksen ja hyvinvoinnin, kunnes tulivat venäläiset ja kuorivat kermat pullasta. Paasilinnan osa oli paeta muun perheen kanssa seudulta sillä seurauksella, että perhe joutui sietämään sekä vittumaisia taloudellisia olosuhteita että vittumaista kohtelua vuosikymmenixi eteenpäin.
xxx/ellauri295.html on line 323: Kirjailija Antti Tuuri kirjoittaa Ernon läxiäisistä 2009 tuoreessa kirjassaan "Lähikuvassa Erno Paasilinna", että Tervolan kirkkoherra ei antanut lupaa pitää Erno Paasilinnan muistotilaisuutta seurakuntakeskuksessa, vaan se jouduttiin pitämään [= saatiin pitää] ortodoksisessa tsasounassa Tervolan Varejoella. Kirkkoherran perustelu oli se, että Erno ei kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. "Kirkossa ei saa järjestää ei-hengellisiä tilaisuuksia". Kyse oli vain siitä, että kirkkotilaa kysyttiin sellaista tilaisuutta varten, jossa ei saanut olla mitään hengellistä. Siellä ei ollut muuta kuin hengetön Erno Paasilinna ja nippu muita pakanoita. Samanlainen narsisti kuin Peppu Roth joka kazoi asiaxeen orkestroida omat läxiäisensä.
xxx/ellauri298.html on line 402: Ei kylä tää Patti oli täysin pimahtanut. Patti Mulkkisen henkkoht ongelma näyttää olleen ettei se tyytynyt olemaan vaan hauska murrekirjailija, se halusi influensserixi, kansakunnan kaapin päälle leukailemaan Aaro Helaakosken haukena Erno Paasilinnan ja Paavo Haavikon vierelle. Ja siihen ei sillä ihan rahkeet riittäneet. Sen loppupään puristuxet tuli sixi pannukakkuja.
xxx/ellauri484.html on line 453: Hän asui sairaalahoidon jälkeen hoivakodissa. Huhtikuussa 2012 kerrottiin Paasilinnan toipuneen niin hyvin, että hän oli tehnyt hoivakodissa 80-sivuisen luonnoksen uudesta kirjasta. Ei siitä enää tullut valmista. Arto Paasilinna kuoli 15. lokakuuta 2018 76-vuotiaana espoolaisessa hoivakodissa. Naisen mielenmaisemat olivat Arzille mysteeri. Kirjailija Arto Paasilinna toteaa itsestään: "Yksityiselämässäni olen aika piru, mutta olen anteeksiantava itseäni kohtaan. Onnellinen mies on reilu ja omituinen."
xxx/ellauri484.html on line 460: Kyseessä on puhdasverinen EAT! genren menestystarina, ala Swiss Family Robinson. Kauppa käy kun siimaa, Eemeli Toropainen Mussolinina. Pohjois-Korean paxu diktaattori olisi kateudesta vihreä. Arto Paasilinnan huono luonne näkyy sen kirjan joka käänteessä. Se oli todella paska mies, oikeistopersu juopporatti naistenvihaaja. Se koittaa samaa kuin Uderzo ja Goscinny muzen henkilöt ja vizit on vielä puisevampia.
xxx/ellauri484.html on line 469: Madame Figaro -lehti kutsui Paasilinnaa mestariksi. L'Express taas nimesi Paasilinnan lyhyesti kuningas Artauxixi. Vasta vuonna 1944 Lapin sodan syttyessä kaksivuotias Arto Paasilinna joutui  evakkotaipaleelle. Vuosina 1962–1963 Arto Paasilinna opiskeli Lapin Kansankorkeakoulun yleis- ja keskikouluaineiden linjalla. Esimene raamat  oli Ruotsin kuvitteellinen hyökkäys Suomeen. Tai size oli "Karhunkaataja Ikä-Alpi" mikä ilmus 1964 aastal. Artolle tyypillistä oli ronskius, letkeys ja liioittelu. Alkoholi toi terveydellisiä pulmia. Korkea verenpaine, kihti ja rytmihäiriöt vaivasivat, ja kolhut sekä murtumat tulivat humalassa vaappumisesta. Aina kun aloitin jonkun hänen kirjansa, sai se minut lopettamaan sen lukemisen hyvinkin pian.  ”Hän rakensi itsestään figaron.”  Poliittisesti Arska oli libertaari, eli oikeistopersu. Reino jota Arto kadehti oli edes demari.
xxx/ellauri484.html on line 477: Sekä jääkiekkoilija Teemu Selänne että kirjailija Arto Paasilinna ovat saavuttaneet suurta kansainvälistä ja kansallista arvostusta omilla aloillaan. Heitä on kutsuttu "suuriksi suomalaisiksi". Molemmat ovat esiintyneet Suomen suurituloisimpien listauksissa. Arto Paasilinnan on kerrottu ansainneen merkittäviä tuloja kirjoillaan, ja Teemu Selänne on yksi eniten ansainneista suomalaisurheilijoista.
xxx/ellauri484.html on line 488: Pahoittelut, sekoitin aiemmin todelliset henkilöt ja kirjan hahmon! Olet aivan oikeassa: Eemeli Toropainen on todellakin Arto Paasilinnan vuonna 1992 ilmestyneen romaanin Maailman paras kylä keskeinen hahmo. Mitä tulee kysymykseesi Eemelin poliittisesta vakaumuksesta: Aatemaailma: Eemeli Toropainen ei ole kirjassa fasisti. Päinvastoin, hän on vanha kommunisti ja entinen punakaartilainen, joka on säilyttänyt vasemmistolaisen maailmankatsomuksensa läpi elämänsä.
xxx/ellauri484.html on line 492: Tulkintasi Eemeli Toropaisesta ja Arto Paasilinnan arvomaailmasta osuu romaanin ironiseen ytimeen. Paasilinnan teoksissa toistuu usein asetelma, jossa "vapauden utopia" muuttuukin käytännössä hyvin tiukaksi, jopa autoritaariseksi kuriksi.
xxx/ellauri484.html on line 494: Maailman parhaassa kylässä Eemelin johtaman yhteisön piirteet tukevat näkemystäsi! Yksityinen armeija ja kuri: Kylän omavaraisuutta suojellaan aseellisesti ja ulkopuolinen maailma nähdään vihollisena tai rappiona. Eemeli toimii kuin diktaattori, joka tietää, mikä on muille parhaaksi. Työeetos: "Työ vapauttaa" -henkinen asenne näkyy siinä, miten kyläläisten on suoritettava tehtävänsä yhteisön selviytymisen eteen. Joutilaallisuutta tai poikkeavaa ajattelua ei katsota hyvällä. Paasilinnan "oikeistolaisuus": Paasilinnaa on usein pidetty individualismin ja perinteisten "miesten töiden" puolustajana. Hänen huumorinsa pilkkaa usein byrokratiaa, virkamiehiä ja pehmeitä arvoja. NRA-henkisyys eli aseiden ja omankädenoikeuden korostaminen onkin monen hänen sankarinsa (kuten Eemelin tai hurmaavan joukkomurhaajan) tunnusmerkki. Paasilinnan teokset ovatkin usein ristiriitaisia: ne alkavat vapautumisena yhteiskunnan kahleista, mutta päättyvät uudenlaiseen, usein vielä tiukempaan säännöstöön, jota johtaa vahva isähahmo.
xxx/ellauri484.html on line 496: Näetkö Eemelin hahmon enemmän varoittavana esimerkkinä vai Paasilinnan ihannoimana "tosi miehenä"?
xxx/ellauri484.html on line 500: Tämä on osuva huomio Paasilinnan tuotannosta. Arto Paasilinnan teoksissa toistuu usein tietty miestyyppi, jota kirjailija selvästi katsoo ylöspäin: omalakinen, järjestelmää halveksiva ja tarvittaessa kovia otteita käyttävä "oman onnensa seppä". Tässä on muutama seikka, jotka tukevat näkemystäsi Arton ihailusta tällaista autoritaarista johtajuutta kohtaan: Vahvan johtajan kaipuu: Paasilinnan tarinoissa kaaos taltutetaan usein nimenomaan Eemeli Toropaisen kaltaisella hahmolla, joka ei kysele lupia vaan ottaa vallan. Tämä "hyvä diktaattori" -asetelma on toistuva teema, jossa demokratia nähdään tehottomana lääpöstelynä. Aseet ja omavaraisuus: Paasilinna korosti usein miehistä pärjäämistä, erätaitoja ja kykyä puolustaa omaansa.
xxx/ellauri485.html on line 77: Sattumalta Eemeli Toropainen oli juuri Arto Paasilinnan ikäinen. 2022 Arto oli lahonnut jo 4v luutarhassa, ja Ukrainan hyökkäyssota oli hyvässä vauhdissa. Paasivaara ei tosiaankaan pitänyt Euroopan liitosta. Loppupeleissä kuvaan ilmaantuvat muumipeikko ja pyrstötähti.
xxx/ellauri485.html on line 124: Arto Paasilinna räyhäsi ostoskeskuksessa 2009, Iltalehti kertoo. Hän kuristi ostarilla nuorta jamppaa kaulasta. Ystävät ovat vakavasti huolissaan kirjailija Arto Paasilinnasta, Ilta-Sanomat kertoo 2009. Vexi Salmi kuvaili vuonna 2009 edesmennyttä kirjailija Arto Paasilinnaa "maailman yksinäisimmäksi mieheksi". Ilmaisu liittyy Paasilinnan myöhempien vuosien yksityiselämään ja Kasperin pillusta vetäytymiseen, eli suoraan hänen tuotantoonsa. Arto Paasilinna riitaantui Kampin kauppakeskuksessa toukokuussa 2009 ja tarttui teinipoikaa kurkusta; tapaus kuvattiin ja julkaistiin Iltalehden jutussa samalta ajalta. Iltalehden mukaan humalassa ollut suosikkikirjailija kuristi 17-vuotiasta poikaa kurkusta. – Hän tarttui minua kurkusta kiinni, kuristi ja ilmoitti, että minulla on kolme sekuntia aikaa häipyä. Hän yritti myös lyödä minua. Olin erittäin peloissani, sillä hän on iso mies ja nyrkki oli aivan naamani vieressä, poika kertoo.
xxx/ellauri485.html on line 126: Kampin kauppakeskuksen pääkerroksessa sunnuntai-iltana sattunut kohtaus alkoi Paasilinnan mukaan teinien puolelta, ensin verbaalisesti, sitten fyysisesti. Kun olen kuuluisa ihminen, hän katsoi olevansa minua kuuluisampi. Hän löi minua kasvoihin. Sitten minä toki otin vähän pillistä kiinni ja ilmoitin, että loppuu tämä ronškin ($0,5) pilcka senkin rillucka, Paasilinna kertoo Iltalehdelle. Hän myöntää myös uhkailleensa teiniä. – Kun ressukka rupesi itkemään, no, minä päästin sitten irti. Nuoret kuvasivat tapauksen kamerakännykän videolle ja 17-vuotias poika harkitsee rikosilmoituksen tekemistä.
29