ellauri019.html on line 797: Alli Paasikivi, alias Palli Aasikivi,

ellauri028.html on line 628: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
ellauri028.html on line 630: Niin monta, Paasikivi ihmetteli. Me odotimme vain puolta miljoonaa. Tuota, voisinko käyttää puhelinta?
ellauri028.html on line 632: Ilmoitan Mannerheimille, että jakaa joka miehelle toiset viisi patruunaa, Paasikivi vastasi.
ellauri028.html on line 633: persuilukaskuKlisheitä, klisheitä. Tarpeettomia selvennyxiä. Mixei vielä selvemmin: Paasikivi vastasi urheasti/leukavasti/yrmeästi tms?
ellauri028.html on line 660: ...Paasikivi vastasi urheasti/leukavasti/yrmeästi: lähetämme teitä vastaan E.Saarissimulaattorin.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.

ellauri060.html on line 1104: Eka Agapetus googlessa on paavi Rakastettava. Agapetus oli roomalaissyntyinen katolisen kirkon paavi, jonka paavius kesti alle vuoden 13. toukokuuta 535 – 22. huhtikuuta 536. Hän kuoli Konstantinopolissa, josta hänen ruumiinsa siirrettiin Roomaan 20. syyskuuta 535. Hän oli murhatun papin poika, josta tuli Rooman piispojen tuomiorovasti kunnes hänet valittiin paaviksi. (Eipä valittu Barkmannia paavixi. Tuomiorovastixikin pääsi ihan armosta. Pojat pettyneinä muutti nimen Carlsonixi.) Hän oli hyvin iäkäs tullessaan valituksi paaviksi, ja vastusti areiolaisia kiivaasti. Paasikivi ja Kekkonen oli Soinin areiolaisia. Areiolaisten mielestä poika oli vain jehovan puhetta, ei jumala. No tulihan tähän liuta selityxiä.
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri275.html on line 602: 1946 Mansku oli puolivalmis vainaja ja JK Paasikivi oli kyllästynyt odottamaan vuoroa. Eduskunta heitti karvahatun pihalle ja valizi Paasikiven tilalle.
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa.
ellauri297.html on line 514: Vuosien 1946-48 pääministeri Mauno Pekkala (1890-1952), joka myös edusti SKDL:ää, pakeni paineita viinan juontiin. Kekkonen joi kuin sieni ja Paasikivi vielä enemmän. Se sujuvoitti ryssän kanssa kommunikointia. Kaikki eivät venäläisten kelkassa pysyneet, esimerkiksi sisäministeri Yrjö Leino, pääministeri Mauno Pekkala ja ulkoministeri Väinö Leskinen . Surullisin esimerkki oli Ahti Karjalainen , joka katoili, sulkeutui ulkomaanmatkoilla hotelliin juomaan ja esiintyi julkisesti usein tukevassa humalassa. Pekkalan epäsäännölliset juontitavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät kritiikkiä. Paheksuntaa on herättänyt erityisesti se, että Pariisin rauhanneuvotteluissa hän oli puoluetoveriensa neuvosta antanut Suomen valtuuskunnan puheen etukäteen Molotovin tarkastettavaksi, ja siitä jouduttiin poistamaan aluepalautustoiveisiin viitanneet kohdat. Hän vältteli muulloinkin Neuvostoliiton edustajien ärsyttämistä.
ellauri301.html on line 191: Hämeenkoski (alk. Hämeen Koski) on nyt osa Hollolaa. Muita tunnettuja Hämeenkosken poikia ovat JK Paasikivi, Ruben Lagus, Sirkka Selja, voimamies Väinö Kustaa Siltala ja Jemina Sillanpää, a versatile artist from Helsinki, Finland.
ellauri325.html on line 554: Helanen sai syytteen vuonna 1948 ja 5.5.1950 Korkeimmalta oikeudelta kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksellisesta toiminnasta avustettuaan Saksan hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä Thoralf Kyrreä Moskovan välirauhan aikana lokakuussa 1944. Tasavallan presidentti JK Paasikivi armahti laupiaasti Helasen 3.3.1951. Sitä edelsi marraskuussa 1950 presidentille lähetetty Helasen armahdusanomusta puoltava kirjelmä, jossa oli allekirjoittajina "useita tunnettuja kansalaisia." Joukko huolestuneita perheenisiä. (Lähde: Pesonen, Niilo: Voi voitettuja, s. 124-140. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0070-7.)
ellauri325.html on line 709: Leppoisa Martti Larni kirjallaan Neljäs Nikama oli toisixi kuuluisin suomalainen neukuissa. Sillä oli paljon ruplia. Muita liiton tähtiä olivat levoton Matti Hälli, pateettisen touhukas Konkka, ja Haavion petitoveri, kernaasti naitava Aale Tynni. Sotavammaisen sekakäyttäjän Lasse Heikkilän Agapetus heitti pihalle huutaen kuin JK Paasikivi. Konkka ja Hälli olivat jeesmies Kuuselle kateita.
ellauri327.html on line 532: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta.
ellauri330.html on line 66: Juho Kusti Paasikivi oli 1941 valmistellut puheen sitä varten, jos saksalaiset olisivat onnistuneet Leningradin piirityksen osalta. Siinä hän mm. sanoi:
ellauri330.html on line 80: JK Paasikivi:

ellauri340.html on line 334: Ilmavoimat luopui hakarististä, kun valvontakomissioon kuuluva venäläinen kenraalimajuri A.P. Andrejev oli ihmetellyt syksyllä 1944 tunnuksen käyttöä ilmavoimien silloiselle komentajalle kenraaliluutnantti Jarl Lundqvistille. Lundqvist esitti tunnuksen hylkäämistä ja päätöksen teki lopulta pääministeri J.K. Paasikivi.
ellauri343.html on line 278: Sivénille ja muille heimoaktivisteille oli tulossa tuskalliset ajat, kun rauhanneuvottelut Tartossa käynnistyivät ja näytti siltä, että Itä-Karjalan kansalle hädin tuskin saataisiin edes autonomia. Eräät poliitikot, kuten erityisesti J. K. Paasikivi, aikoivat antaa Itä-Karjalan, käytännössä suomalaissuojeluksessa olevat Repolan ja Porajärven kunnat, Neuvosto-Venäjälle Petsamon vastineeksi.
ellauri343.html on line 333: J. K. Paasikivi kirjeessään Risto Rytille keväällä 1941.
ellauri419.html on line 265: Den senaste veckan tog ryssarna omkring 235 kvadratkilometer i Ukraina, den mest framgångsrika veckan territoriemässigt för invasionsstyrkorna under hela 2024, enligt dem. Den ryska modellen är att man helt raserar de här städerna. Och ukrainarna, när det inte finns något kvar att försvara, får backa. För Ryssland är det en fungerande modell, säger Joakim Paasikivi, fd. överstelöjtnant.
ellauri419.html on line 273: ISW skriver att framryckningarna i området tydligt visar att situationen vid fronten i alla fall inte är att betrakta som ett dödläge. Ur ett rent demagogiskt perspektiv så kan man hålla på ganska länge”, lovar tidigare överstelöjtnant Joakim Paasikivi om Ukrainas och Rysslands förlustsiffror i klippet. Men USA manar Ukraina att sänka mobiliseringsålder til 18 år. Annars blir det inga mer döda, och inga pengar längre. Pluspuolelle voi demopornografisesti laskea että itätyttöjen tarjonta lännessä on sodan jälkeen runsasta, ja hinnat alhaalla.
xxx/ellauri229.html on line 635: Hävityn hyökkäyssodan jälkeen Törni karkaili liittoutuneiden ja suomalaisten vankiloista kuin vanhan miehen virza ilman Tena Gentlemanneja. President Juho Paasikivi granted him a pardon in December 1948.
xxx/ellauri252.html on line 387: Sodan aikana ja heti sotien jälkeen avioliittojen, avioerojen ja eronneiden vihkimisten määrä kasvoi. Kirkonmiehissä tämä sai aikaan moraalisen paniikin. Kirkko vihkimällä ”syntikumppanit” uuteen avioliittoon sulkee näiltä paluutien parannukseen. Martti Simojoki kannatti ehdottomasti vihkikieltoa. Paasikivi torppasi. Martti Simojoki vastusti ehdottomasti Hannu Salamaa. Urkki torppasi. Bugger it!
26