ellauri017.html on line 558: Tonnin setelissä oli Paasikiven kuva.

ellauri020.html on line 424: Seurraavaxi tyttökaveruxet menee Pariisiin ja siellä haute couture rättisulkeisiin. Maailma kallein uffi, josta ostaa hyntteitä vaan 2500 ökyrikasta, siis ne jotka on niin laihoja, et ne vielä mahtuu niihin. Katri-Helena on just vasta päässyt Alli Paasikiven maailman parhaiten pukeutuneiden listalle, ja sillon palli ihan eturivin paikalla. On ahasta ja hikistä ja karsee mekkala. Tästä kanzii kyllä maxaa ihan sieraimesta. Pääasiahan on et saadaan hajurakoa.
ellauri238.html on line 218: Hän ei muuttanut juomatapojaan vaan jatkoi valitsemallaan Kekkosen ja Paasikiven linjalla aina kuolemaansa asti. Hän poltti parhaimpina päivinään noin kolme askia norttia. (Punaista vai vihreää? Varmaan punaista, kun siinäkään ei ollut suodinta. Ei vaan vihreää, ainaskin Kulosaaren aikana Henrik Tikkasen tiilitalossa.) Oli lähes jatkuvasti ainakin parin mukin tuiskeessa.
ellauri242.html on line 263: Kollontai toimi välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluissa keväällä vuonna 1940 ja 1944. Tammikuussa 1940 hän sai kosketuksen Suomen hallitukseen ja tapasi Hella Wuolijoen Ruotsissa. Neuvottelut aloitettiin Ruotsin välityksellä, mutta ne eivät vielä johtaneet tulokseen. Suomen hallitus taipui rauhaan vasta maaliskuussa. Kollontai tapasi Paasikiven Tukholmassa useita kertoja.
ellauri244.html on line 517: - Käy lämpimässä kylvyssä, ota unilääkkeitä, juo termospullollinen äidin keittämää kahvia (äiti kyyristelee keittiössä ja lipittää pettyneenä teetä), kävele viihtyisästi rannan kautta yliopistolle, jätä menemättä kokeisiin (onhan teillä Herliinien pätäkkää), juo Porsussa halpaa kahvia, mene Suomenlinnaan lautalla, kazele lokki Joonatania ja purjeveneitä, naura, kirjoita kämänen runo luentolehtiöön ja heitä siitä taitetulla lennokilla jälleen uutta (ohuthuulista) tyttöä, joka lukee sen rutistellen kulmiaan ja hymyilee. Misä seen? Misä seen? Syän muavon. Niäh! Sujuuhan se näinkin. Ainakin siihen asti kun tuuli loppuu purjeista ja metroradan raiteet kuzuvat. Jäljelle on jäänyt vain Anja Kaurasen luunännit ja Paasikiven pieru.
ellauri275.html on line 602: 1946 Mansku oli puolivalmis vainaja ja JK Paasikivi oli kyllästynyt odottamaan vuoroa. Eduskunta heitti karvahatun pihalle ja valizi Paasikiven tilalle.
ellauri275.html on line 606: 1956 oli hemmetisti halukkaita Juho Kustin paikalle, ekalla kierroxella 6 ehdokasta sai ääniä. Kommarit taktikoivat Paasikiven ulos pelistä ja loppuotteluun jäi maalaisliiton Kekkonen ja noskejen Fagerholm. Kekkonen voitti 1 äänellä.
ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa.
ellauri297.html on line 508: Matkalle valmistautuessaan delegaatio kokoontui 10.–18. maaliskuuta 1948 useita kertoja Helsingissä hioakseen taktiikkaansa. Lähtökohtana olivat tällöin Paasikiven laatimat ohjeluonnokset, joissa erityisesti korostettiin, ettei Suomi toivonut kansainoikeudellista puolueettomuutta vaan mahdollisuutta pysytellä suurvaltojen välisten selkkausten ulkopuolella. Työ oli presidentin mielestä keskitettävä merkitykseltään ratkaiseviin ensimmäiseen ja toiseen artiklaan, joiden oli vahvistettava Suomen erityinen poliittinen asema.
ellauri297.html on line 512: Paasikiven noustua presidentiksi Mauno Pekkalasta tuli pääministeri. Pekkala johti pääministerinä muun muassa Suomen valtuuskuntaa Pariisin rauhanneuvotteluissa vuosina 1946–1947 samoin kuin neuvoteltaessa YYA-sopimuksesta, jonka hän myös allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa Moskovassa 6. huhtikuuta 1948. Jälkimmäisissä neuvotteluissa Pekkala jäi kuitenkin Urho Kekkosen ja J. O. Söderhjelmin varjoon.
ellauri297.html on line 521: Pariisin rauhansopimuksen rinnalla YYA-sopimus määritteli Suomen kansainvälisen aseman vuosikymmeniksi eteenpäin. Kun Marshall-avun torjuminen yhtäältä voitiin tulkita tietynlaiseksi tunnustukseksi Neuvostoliiton etupiiriin kuulumisesta, ”Paasikiven diktaattina” muotoutunut pakti veti selkeät rajat tälle asetelmalle. Vaikka monille sopimusta vastustaneille asian ymmärtäminen tuottikin vaikeuksia, Suomen asema omalajisena ”sui generis” -maana idän ja lännen välissä alkoi todellisuudessa vakiintua.
ellauri297.html on line 523: Suomalaisen yhteiskunnan ja ennen muuta sosiaalidemokraattien lujuus, armeijan vankkumaton lojaalisuus, Neuvostoliiton pidättyvyys ja sen kanssa ulkopoliittisen linjaratkaisun löytäneen Paasikiven sisäpoliittinen päättäväisyys olivat kaikki yhdessä sulkeneet kommunisteilta tien valtaan. Kuka tai mikähän estää tällä kertaa Suomessa anglosaxilaisen rahavallan oligarkian?
ellauri439.html on line 291: Paasikiven lähetystö on lähtenyt jo Moskovaan lakki kourassa.
xxx/ellauri010.html on line 1705: Isosisko Kaija Kapea keekoili siellä joka vuosi Paasikiven aikana.

xxx/ellauri259.html on line 77: Suomalainen tuntee, miten Jumala on häntä johdattanut halki myrskyisen historian. Hän näkee, miten vielä itsenäisyytemme aikanakin olemme saaneet oikean miehen oikealla hetkellä: Svinhufvudin silloin, kun lakien kunnioitus oli heikkenemässä, Rytin silloin, kun tarvittiin kansallista ryhtiä, Mannerheimin puolustustahdon voimistamista tarvittaessa, Paasikiven silloin, kun maa oli vielä neuvotteluin pelastettavissa. Siksi suomalainen uskoo oikeistojohtajiin kuin Jumalaan. Hän voi olla fasisti, herännyt tai miltei -ajattelija, hän voi olla sosialidemokraatti tai jopa ruotsinkielisen sivistyneistön etuja puolustava, mutta jonkinlainen jumala ja isänmaa hänellä on, ellei ole kommari ja maanpetturi.
16