ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri093.html on line 863: Eikä siinä kaikki! Ympäri käydään, yhteen tullaan! Päivi Lipponen, Dick ja minä tavattiin vielä kerran kesällä '33 Karjalan kannaxella Vammelsuun parantolassa. Täysihoitolassa piti sanoa. Päivi oli jättänyt Pekan ja lähtenyt Intiaan Ghoomin kylään lähetystyöhön, Darjeelingin teestään kuuluisan kaupungin liepeillä. Sinne ryntäsi eräs Bill Mann, komea mies, voimakas ja tulisieluinen. Luonnollisestikin hän tutustui Päivi Lipposeen, ja pian nämä 2 löysivät sisäisen kosketuxen. Ulkonaisesti ne olivat kuin Pekka ja Pätkä, mies kookas, neiti pieni ja hento. Sitten norjalaiset missunäärit heittivät ulos nämä hyyryläisensä.
ellauri096.html on line 36:
ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
ellauri194.html on line 296: Olikohan se just tää pitkä häiskä josta jenkit repi pelihousunsa? Pätkä paleface nekrun kakkosmiehenä. Ainut musta naispoliisi Agent Carter tekee kahta työtä jonkun valkonaaman porhon sihteerikkönä. Se näyttää valkoiselta paizi värin puolesta. Ei hemmetti, sehän onkin valkoinen. No on naispoliiseja sentään joitain mutiaisiakin, Get Christie Love ainakin.
ellauri204.html on line 777: Teevee työntää tuutin täydeltä törkeää länsipropagandaa. Porukat ei enää huomaa sitä koska ne on siinä läpeensä jo marinoituneet. Esim sakemannien Länsi- ja Itä-Saxaan hajaantuneet kaxoset. Joka ikinen talousliberaali klishee on ahdettuna mukaan, idän tylystä passipoliisista aina lännen palkkaorjistaan vastuuta kantaviin Masinon omistajiin saakka. Pätkä on ilmiselvästi tähdätty naisten märäxi unexi. Olla samaan aikaan laiha primaballerina ja tehtailijan jyree tytär äxeeraamassa harppisaku alihankkijoita vaatii vähintään kahta elämää. Tää on Das Doppelte Lottchen by Erich Kästner päivitettynä Pompeijin viimeisille päiville.
ellauri213.html on line 122: 6 syytä mixi Embotellado on paras Disney filmi ever: 1) sankari ei ole super eikä oikeastaan tee koko aikana mitään merkillistä. 2) Pätkässä ei ole pahista. Mummun pärmänttäyskin osoittautuu puolustettavaxi. 3) Kehenkään ei satu pahasti paizi Pedroon, eikä silläkään herkutella. 4) Hullunkurisen veikeitä vekkuleita on suhteellisen vähän. 5) On paljon tyyppejä mutta kukaan ei ole erityisen tärkeä. 6) Taika on täysin maallista, ize asiassa sivuasia.
ellauri214.html on line 208: Masa ”Pätkä” Niemi jätti viimeisen viestinsä kahvilakuittiin – tällainen oli näyttelijälegendan tuhoisa elämä. Pekka ja Pätkä neekereinä oli viimeinen rikka joka katkaisi kamelin seljän. Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi, Masa." Sillä tavalla se lähti, Pakarinen kirjoitti myöhemmin.
ellauri290.html on line 93: Pekka ja Pätkä Suezilla ovat yhtä arabivastaisia kuin Pekka Lipponen Suezin sulttaanina. Arabit on likaisia ja hälisevät, Israelin pojat kulkee siisteinä parrat ajeltuna Uzit tanassa.
ellauri364.html on line 164: , yltiöpäisyys ja hurmahenkisyys sopivat jollakin tavoin paremmin yhteen ulkonaisen hoikkuuden ja hintelyyden, kuoppaisten poskien, syvälle painuneiden silmien ja tuijottavan katseen, kylmien, liian herkkien sormien jne. kanssa. On vaikeata kuvitella lihava marttyyria. Sama on sanottava idealistisesta hullusta ritarista Don Quixotesta ja hänen mahaan kiintyneestä ja maltillisesta aseenkantajastaan Sancho Panzasta. Molemmat tyypit ovat puhtaasti sielullisesti tyypillisiä kretschmertyyppejä, leptosomi ja pyknikko. Tälläisiä suosittuja luonnepareja on useita: Holmes ja Wazon, Majakka ja Sivuvaunu, Ohukainen ja Paxukainen, Asterix ja Obelix, Pekka ja Pätkä.
xxx/ellauri170.html on line 524: Pressiklubi käsitteli 6. lokakuuta 2017 ns. kulttuurista omimista, joka on monitahoisena ja sensitiivisenä, väärinymmärryksiin ja ylireagointiin alttiina aiheena omiaan Ukkolan keulimistyyliin. Aihe oli peräisin juuri siitä somen katuojasta, josta Ukkola asiajournalisminsa aiheet onkii: jossain missikisassa oli käytetty intiaanityylisiä sulkapäähineitä, ja siitä oli tullut jotain sanomista. Alkuperäiskansojen näkökulmaa olivat edustamassa Kauppalehden fossiilihenkien voodoo-pappi Matti Virtanen ja espoolainen kuntapoliitikko Tere Sammallahti, ja arvokkaana opintomateriaalina esitettiin ote elokuvasta Pekka ja Pätkä neekereinä (Aarne Tarkas 1960). Erittäin tärkeää oli muistaa mainita Ne Ennen Neekerinpusuina Tunnetut Suklaamakeiset, ja varmaan siellä muistettiin Laku-Pekkaakin. Ihme kyllä ajatus 30 minuutin viettämisestä tässä ajatusten mustassa aukossa ei saanut aivan kaikkia yleisön jäseniä suorittamaan välitöntä itsemurhaa, vaan jotkut rohkenivat katsoa tämänkin paskakavalkadin, jonka Sanna Ukkola avasi rekvisiittavaraston sulkapäähine otsallaan, koska sananvapaus niin vaati. Tämä oli hauskaa ja oivaltavaa karnevalisaatiota ja viesti siitä, ettei kaikkea tarvitse ottaa ihan niin tiukkapipoisesti.
xxx/ellauri287.html on line 450: Pietari ja Paavali oli kuin Obelix ja Asterix, tai Pekka ja Pätkä.
xxx/ellauri329.html on line 200: Kaikki näyttelijät olivat ällöttäviä, Bogartin knääpiö etunenässä. Ei päässyt edes Suomi Filmin tasolle. Pekka ja Pätkä Afrikassakin on parempi.
13