ellauri050.html on line 800: Ajankohtaista: Kirja Kalle Päätalo – kirjailijan elämä ilmestyi syksyllä 2017. Nyt työn alla on runoilija Saima Harmajan elämäkerta. (Ritva Ylönen putkahtaa uudestaan esiin kuin kylpyankka paasauxessa 58 (Kasa Veronen ja tervaxisen toteemi.)
ellauri050.html on line 805: Ritva oli hyväksytty jatko-opiskelijaksi Tampereen yliopistoon, jonne hän oli alkanut tehdä väitöskirjaa kirjailija Kalle Päätalosta. Kuopiosta pääsi sukkuloimaan Tampereelle mainiosti. Väitöksen työläin vaihe, taulukointi, oli tehty, ja työ eteni sujuvasti.
ellauri050.html on line 815: Ritva Ylönen oli muuttanut Kainuusta Helsinkiin vähän yli parikymppisenä merkonomina 1960-luvun lopulla. Alivuokralaisasunnossa hiertävään koti-ikävään auttoi Kalle Päätalon vuonna 1960 ilmestynyt romaani Koillismaa.
ellauri050.html on line 816: Kirjan tapahtumat olivat tuttuja ja työnteon eetos syvä. Soljuva kieli hiveli kaupungissa kärvistelevän korvaa. Puolanka on Kajaanin pohjoispuolella, Iijoelle on siitä vielä aika matka pohjoiseen, Oulun korkeudelle. Ritva ei aavistanut, että ahmien luettu kirja veisi hänet vielä pitkälle tutkimusmatkalle. Ja että Päätalo auttaisi hänet samalla ylös elämän suurimmasta murheesta.
ellauri050.html on line 881: Ritva Ylönen oli ryhtynyt viisikymppisenä aikuisopiskelijaksi myyntipäällikön työn ohessa. Ensin lukio, sitten maisteriksi, gradu Kalle Päätalosta ja väitös alulle.
ellauri050.html on line 886: ”Siitä oli se apu, että ne tunnit menivät todella nopeasti. Kalle Päätalo pelasti minut.” Siinä sitä riitti lukemista.
ellauri050.html on line 888: Viime syksynä ilmestyi Ritvan kirjoittama Päätalo-elämäkerta. Kirjaa on painettu jo 12 000 kappaletta. Menestyksen myötä Ritva on esiintynyt televisiossa ja radiossa, kirjamessuilla ja muissa tilaisuuksissa.
ellauri050.html on line 900: Jos silläkään nyt on niin paljon merkitystä. Ei ne muistijäljet ole paljon pitkäikäisempiä. Mitä mäkään muistan enää Elna-mummista? "Törrtelöpiä!" Missäs se kristillisyys tässä luuraa? Jeesuxesta ei mitään mainintaa. Kalle Päätaloko se on vapahtajan roolissa? Enemmän sanoja sillä oli kuin Jeesuxella. Taitaa vanha testamenttikin jäädä toisexi. Eikös kristitylle pääasiana pitäis olla oma pelastus? Ritvan luonnehdinta muistuttaa enempi esi-isäin palvontaa, jotain konfutselaisuutta.
ellauri051.html on line 305: Sinnemäen ryöppyävä esitys isätrauman työstäjistä on omalla tavallaan vakuuttava. Kotimaisista kirjailijoista mukana ovat muun muassa J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Gunnar Björling, Mika Waltari, Katri Vala, Väinö Linna, Kalle Päätalo, Pentti Saarikoski, Jörn Donner, Hannu Mäkelä ja Ulla-Leena Lundberg. Todisteaineiston vyörytykseen keskittyvä esittely jää harmi kyllä luettelomaiseksi ja monin tavoin keskeneräiseksi.
ellauri058.html on line 164: Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtava humoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.
ellauri058.html on line 517: Päätalolta sivutalolle
ellauri058.html on line 521: Blogit pyrkivät erottautumaan muista rajaamalla teemaansa hyvinkin tarkasti, kuten Vilja Päätalo tekee. Hän kirjoittaa isoisänsä Kalle Päätalon teoksista blogissaan Päätalolta Päätalolle.
ellauri058.html on line 525: Kalle Päätalo, tuo pölhökustaa Iijoen törmässä, pullistui aika lailla kirjatuotantonsa mukana. Siitä tuli arvonimiprofessori ja Oulun yliopiston kunniatohtori. Rakennusmestarina se ehti olla 5v 1958-1963 ennenkö ryhtyi päätoimisexi muistelmien kirjoittajaxi Treen Kirvestiellä. Mä ehdin käydä kansakoulun ja päästä pikkunorssixi.
ellauri058.html on line 527: Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Päätalon tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa.
ellauri058.html on line 529: Pitkäveteisen ja polveilevan proosansa perusteella Päätalo on saanut lempinimen ”selkosten Proust”.
ellauri058.html on line 534: Kuin 2 marjaa: Valentin-Louis-Georges-Eugène-Marcel Proust ja Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo. Aika tuunattuja kuvia.
ellauri058.html on line 537: Monet historioitsijat ovat käyttäneet Päätalon teoksia lähteinään tutkiessaan Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, koska seudun elämästä ei ollut ennen Päätaloa – lukuun ottamatta vero- ja käräjäpöytäkirjoja – kirjoitettu juuri mitään. Ylläri. Päätalon jälkeenkään siitä tuskin kirjoitetaan juuri mitään.
ellauri058.html on line 577: Kalle Päätalo kotonaan Tampereen Messukylässä joulukuussa 1985. Vertaa Hannu Mäkelästä näpättyyn yhtä hömelöön potrettiin.
ellauri058.html on line 583: Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle lähestyy kirjeiden muodossa Iijoen törmien naispuolisia henkilöitä. Päätalon lukijoista iso osa on naisia, korostaa Timonen.
ellauri058.html on line 585: Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti. (Ei sentään runomuodossa.)
ellauri058.html on line 597: Voimasanat ovat ilmaisukeinona nykymuotia, mutta kärsivät nopeasti inflaation ja tympäisevät. Päätalon kirjoissa noidutaan estoitta, mutta vain henkilöiden repliikeissä. Kustantaja olisi voinut auttaa Heikkistä karsimaan stand up -tyylistä kiroilumaneeria. Heikkisen sietäisi lukea Arto Mustanojan plokia.
ellauri058.html on line 603: Kasa Veronen siteeraa lisäksi väärin, sanoo Leena Kirstinä os. Horppu, kirjallisuuden professori ja Väinö Kirstinän jälkimmäinen puoliso. "Hän luottaa liiaksi ulkomuistiinsa niin kuin taannoin Päätalon punahongan palan tapauksessa." Mikähän tapaus sekin oli? Nimeä ei löydy.
ellauri058.html on line 614: Kirjailija Ponu Rojola arvioi myönteisellä tavalla Ritva Ylösen Päätalo-väitöskirjaa Tervaksinen toteemi. Se on verratonta luettavaa, hän kirjoittaa blogissaan 15.12. Ritvan surkeasta elämästä lisää paasauxessa 50..
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri058.html on line 620: Päätalolta Päätalolle|HS Blogi
ellauri058.html on line 624: Vilja Päätalo
ellauri058.html on line 629: Jos olisin tiennyt, mihin lähden, en tiedä olisinko lähtenyt. Olen toistellut mielessäni tätä lausetta moneen otteeseen parin viime vuoden aikana, mutta juuri nyt ei kaduta. Jaxaa jaxaa se on meillä Päätaloilla ihan deviisi.
ellauri063.html on line 502: Paskaan nuoruuteeni kuului isä, joka jätti perheensä, ajautui vararikkoon ja näillä teoillaan saattoi vaimonsa ennenaikaiseen hautaan ja hajoitti lapsikatraan sukulaisten eläteiksi. – Luen häpeällisen vähän kaunokirjallisuutta, käännösromaaneja en ole lukenut vuosikymmeniin, Keskisarja tunnustaa. Väinö Linna, Kalle Päätalo, hän luettelee suosikkejaan, Iijoki-sarjan olen lukenut monesti. Kotimaisessa kirjallisuudessa Keskisarja on jämähtänyt 50- ja 60-luvuille. Juoksuhaudantiet ja Puhdistukset hän tuntee vain nimeltä. Ja vielä kehuskelee sillä. Kärpässarjan ottelija muhun verrattuna.
ellauri285.html on line 178: Vihaa nostatti Linkolan ajatukset, Ihailua se että Linkola näytti olevan tosissaan: "elää niin kuin opettaa". Ja kateutta a) tavaton julkisuus b) tuo ihailu c) se että Linkola näytti saavan elää niitä nostalgisia kuvia joiden takia kerrostalokansa luki Päätaloa.
ellauri325.html on line 755: Luottamustoimet poikivat. Kulttuurirahaston ja Finlandia-palkinnot (Erno Paasilinna 1984) menivät harakoille Masan myötävaikutuxella. Muinaisrunoprofessorit eivät vietä iltojaan nykyrunoilijattarien parissa. More´s the pity. Pekka Kejosesta ei myyriäinen pitänyt. Ehdotti sijalle Kalle Päätaloa. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin Masaa harmitti Päätalon tappio Pekka Anus Kejoselle.
xxx/ellauri027.html on line 1372: Se jäi Himaselta sokeaan pisteeseen, näpeimpään paikkaan maalitaulun yläreunassa, kuten sanoi Päätalon lentojätkä, kun laski housunsa ja pyllisti.
xxx/ellauri081.html on line 204: Kirjan ystävät eivät menetä mitään, päinvastoin. Nyt vasta dekkarit maistuvat ja painavampikin kirjallisuus. Puran jo alustavasti rästejä, Knausgårdin neljännen osankin viimein luin, ja olipa pitkästyttävä romaani. Se että kertoo kaiken mikä mieleen juolahtaa ei sittenkään ole tehokas taiteellinen menetelmä. Ellei takana ole Päätalon jyräävää elämänkokemusta. Mutta kai se viideskin on luettava, ja kuudeskin kuulemma ilmestyi. Selvästi ylimitoitettu eepos, ja silti vain neljäsosa Päätalon Iijoki-sarjasta, joka oli mitoitettu jezulleen, Päätalohan oli rakennusmestari.
xxx/ellauri122.html on line 353: Joachim Nowotny eli Roope, ein gewisser Robel, jolla ei 40-vuotiaana enää seiso, on sudeettisaxalaisten Kalle Päätalo.
xxx/ellauri252.html on line 290: Kalle Päätaloa eli ”Joulupuukalle Pääkalloa” hän ei ole jaksanut lukea kymmentä-viittätoista sivua enempää ja Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan hän leimaa ”ryynegreeniläiseksi” sotaromantiikan tuotteeksi. Velikultakirjallisuutta, jota on käytetty sotapropagandan välineenä.
xxx/ellauri253.html on line 285: Ervasti arvosti Suomen totalitäärisessä järjestelmässä yhtä asiaa: ihmisten henkiset arvot olivat terveemmällä pohjalla kuin länsinaapurissa, jossa herkkuperseet paneutuivat vain yhteen asiaan: konsumerismiin. Suomessa sentään oltiin kulturnyje, luettiin kilvan Päätaloa ja Unto Remestä.
35