Taidemaalari havainnollistaa tässä kohtaa Ovidiuksen muodonmuutoksista :
ellauri419.html on line 205:
"Kalastaja kiusaa kaloja joustavan sauvansa kärjellä, paimen nojaa keikkaan, kyntäjä ohjaa auraansa näkevät heidän kulkevan ohi. Hämmästyneinä he pitivät näitä ilmassa lentämään pystyviä miehiä jumaliksi. Jo heidän vasemmalla puolellaan Junon rakastama Samos on kadonnut; he ohittivat Deloksen ja Paroksen; Heidän oikealla puolellaan näkyvät Lebinthos ja hunajastaan kuuluisa Calymne, kun uskaliasta lennontunteesta päihtynyt nuori siirtyy pois oppaastaan. Jättäen itsensä taivaan huimaukseen, hän nousee korkeuteen. Täällä, kun paahtava aurinko lähestyy, tuoksuva vaha, joka pitää höyhenet yhdessä, pehmenee. Hän sulaa. Ikaros saattaa heiluttaa paljaita käsiään: siivettöminä hän ei enää tue itseään tyhjiössä. Hän soittaa isälleen ja katoaa sitten tämän Ikarianmeren taivaansinisiin aaltoihin. » — Ovidius, Metamorfoosit , kirja VIII
ellauri419.html on line 208: Taidemaalari havainnollistaa tässä kohtaa Ovidiuksen muodonmuutoksista :>Kuten usein, taidemaalari ottaa perinteen vastakohdan, asioiden toisen puolen ja tislaa huomaamattomasti ironiaansa. Jos Ovidiuksen hahmot ovat esillä ensimmäistä kertaa, olennainen on päinvastainen: työpäivän aamunkoitteessa ihmisillä, paitsi paimenella, joka katsoo taivaalle, ei ole aikaa hukata hullun tai unelmoijan kunnianhimoon. Meidän täytyy kylvää ja kalastaa, meidän täytyy kiristää köydet niin, että laiva liikkuu elämän tapaan kohti valoa tai filosofista kultaa esoteerisen lukeman mukaan. Stoalainen ja humanisti Brueghel ilmaisee ihmisen hyväksyvän maailmankaikkeuden lakeja, joista hän on vain pieni osa. Etualalla kyntäjän viereen sijoitettu miekka ja kukkaro tuovat mieleen yhden näistä suosituista sananlaskuista, joita Brueghel kuvasi muissa maalauksissa: "Miekka ja hopea vaativat taitavia käsiä. SIinä ei piisaa pelkkää kadenheilutus. "
xxx/ellauri114.html on line 72: Useammin Picasso kohteli heitä ovimattoina. Sen mielestä sen vaimon paras piirre oli että se oli tutustunut Picassoon. Ovimatto suvaizi eriävänä mielipiteenä jättää Picasson haisemaan omiin liemiinsä. Marianne Weber ois voinut tehdä saman Maxille, muttei tehnyt. Mä luulen et Marianne oli niskan päällä siinä liitossa.
xxx/ellauri126.html on line 63: Mitä sitten? Ovi auki ja matkaan mars! 75%
xxx/ellauri128.html on line 342:Naisen voi aina iskeä. Ovidius M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 343:Naiset ize asiassa haluu etne otetaan väkisin. Ovidius M FUCK!
xxx/ellauri130.html on line 671:Useimmat kuolee käytännössä ennen lähtöään. Ovi lukkoon vaan. Oliver Wendell Holmes M KILL!
xxx/ellauri136.html on line 592: 1905, from German Narzissismus, coined 1899 (in "Die sexuellen Perversitäten"), by German psychiatrist Paul Näcke (1851-1913), on a comparison suggested 1898 by Havelock Ellis, from Greek Narkissos, name of a beautiful youth in mythology (Ovid, "Metamorphoses," iii.370) who fell in love with his own reflection in a spring and was turned to the flower narcissus (q.v.). Narcissus himself as a figure of self-love is attested by 1767. Coleridge used the word in a letter from 1822.
xxx/ellauri234.html on line 304: Majuri Vaara istuu pöytänsä ääressä Lapion yhteiskoulun opettajanhuoneessa selvitellen papereistaan parhaillaan kokoontuvan ja koottavan pataljoonan tarpeita. Reipas koputus oveen katkaisee kesäkuisen päivähetken hiljaisuuden. »Sisään», majuri sanoo ajatuksissaan ja jää papereittensa ääreen. Ovi kuuluu avautuvan. Kaksi paria pikkujalkoja kuuluu lyövän kantapäät yhteen. Majuri Vaara nousee ja kääntyy oveen päin.
xxx/ellauri234.html on line 362:Ovidius: Tyyyyllsäää...
xxx/ellauri234.html on line 366: EXE ollut Euripides joka kirjoitti aika kehnon seikkailunäytelmän nimeltä Ifigeneia Tauriissa? Siinä Jason tuli argonauttipaatilla pelastamaan Ifigeneian maanpaosta. Joku jumalahan muunsi Iffyn teurastus- ja polttotuomion karkotuxexi Krimille. Kreikkalais- roomalaisilla länkkäreillä oli tapana lähettää ei-toivotut henkilöt virumaan Mustan meren rannalle Khersoneesoxeen. Venäläiset eivät päästä jotain jannua nyt Suomeen takaisin, se sai 200v porttikiellon poistua ryssistä. Kuulostaa tutulta. Joku tunnettu runoilija joka ei sekään päässyt koskaan kotia kirjoitti jostain Mustan meren rannalta jotain valituxia, kekäs sekin oli? Juu se oli Ovidius. Paizi sen karkotuspaikka ei ollutkaan Tauris Krimillä vaan Tomis Romaniassa.
xxx/ellauri234.html on line 368: Ovidius">Publius Ovidius Naso (20. maaliskuuta 43 eaa. – 17/18 jaa.) oli roomalainen runoilija. Hänen tunnetuin teoksensa on Muodonmuutoksia. Lisänimen mukaisesti runoilijalla oli pitkä nenä. Teoksesta käy ilmi Ovidiuksen heikkous monisanaisuuteen.
xxx/ellauri234.html on line 370: Ovidius käsittelee toistuvasti karkotustaan maanpaonaikaisessa teoksessaan Tristia. Hän mainitsee tuotannossaan kaksi syytä karkotukseen: carmen et error, runo ja virhe. Runolla tarkoitetaan Rakastamisen taito -kokoelmaa, joka oli ristiriidassa keisari Augustuksen konservatiivisen politiikan kanssa, mutta Ovidiuksen toista virhettä ei ole saatu lopullisesti määriteltyä. On esitetty, että Ovidiuksella olisi ollut kytköksiä Augustuksen huonomaineiseen tyttäreen Juliaan ja että hän olisi todistanut Augustuksen vastaista salaliittoa. Ovidiuksen oman kertoman mukaan virhe on ollut pikemminkin sopimaton kuin laiton ja hän antaa vaikutelman siitä, että olisi sanonut jotain mitä hänen ei olisi pitänyt sanoa, kuten Lea Pylkkänen.
xxx/ellauri234.html on line 372: Seximittasäkeiden sanotaan Ovidiukselta luistaneen liukkaina ja luontevina. Niiden vaikutuksesta on tehty paljon pornahtavaa maalaustaidetta ja kirjallisuutta. Ovidius varoittaa panomiehiä pukinhajuisista kainaloista. Tänään 1 volttikuski Bulevardilla haisi hyvin voimakkaasti hielle. Se tuntui monen metrin päähän. On se surkeaa.
xxx/ellauri234.html on line 384: Medeia oli kanssa Mustalta mereltä. Ovid joutui Romaniaan Jeesuxen ollessa taapero. Livia oli Augustuxen n:s vaimo, ja Salvo Montalbanon. Alkuperäinen Liviaa näytellyt sakemanninainen toi mieleen Katjan, sen venäläisen kielitieteen lehtorin, jonka sittemmin nai nenezin näköinen Juha Janhunen. Ostin kirjamessuilla 3kpl Camillerin kirjoja alkukielellä. Jaxankohan lukea.
xxx/ellauri234.html on line 386: Ainakaan Ovidin Tristiaa ei jaxa Erkkikään, on se niin pitkästyttävä. Augustusta varmaan vaan vitutti ton ärsyttävän väpelön päättymätön länkytys.
xxx/ellauri234.html on line 414: Toisin kuin Livius, Cicero ja Dionysius, Ovidius näkee sabiinien sieppauksen keinona Rooman miehille päästä pukille tyhjentämään täydet munapussinsa pikemminkin kuin yrityksenä ottaa vaimoja synnyttääkseen kaupungille lapsia. Kaikki näkemäni taideteoxet sabiinittarien ryöstöstä on joka tapauxessa aivan perseestä. Osaisin izekin piirtää nakuja Poussinia paremmin. Karmean näköisiä luuskia.
xxx/ellauri237.html on line 140: None of Sappho´s own poetry mentions her teaching, and the earliest testimonium to support the idea of Sappho as a teacher comes from Ovid (a notorious nincompoop), six centuries after Sappho´s lifetime. Despite these problems, many newer interpretations of Sappho´s social role are still based on this idea. In these interpretations, Sappho was involved in the ritual education of girls, for instance as a trainer of choruses of girls. Niikö Ailin kerhotoimintaa, osallistumista kylän sukupuolielämän monipuolistamiseen.
xxx/ellauri287.html on line 449: Muita aikalaisia olivat Seneca, Plinius, Livius, Ovidius, Strabo, jutkuja mm Jeesus, Philon ja Josephus. (Strabo valitti että jutkuja on tunnetun maan joka kolkassa ja kaikki ovat niiden vallassa. Nyt niitä on vitusti uudella mantereellakin.) Palestiinalaisiin verrattuna länsijuutalaiset olivat maailmanmiehiä. Tanakin Septuaginta käännöxen rahoitti Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kieltä ei enää osattu.
xxx/ellauri293.html on line 57: Ovidiuksen teoksessa Muodonmuutoksia tapahtumat saavat alkunsa Apollonin vähäteltyä Eroksen jousiammuntataitoja, jolloin tämä osoitti nuoliensa mahdin jumalalle saamalla tämän rakastumaan Dafneen ja ajamaan tätä takaa. Lopulta uupunut Dafne haluten pitää neitsyytensä rukoili joko Gaiaa tai Peneiosta auttamaan häntä, jonka tuloxena hän muuttui laakeripuuksi. Tämän jälkeen laakeripuuta nussi Apollo, mutta ei tullut siitä lasta eikä paskaakaan.
xxx/ellauri354.html on line 372: Latin is a common language for the mottos: whether as quotations taken from the Roman writers Ovid, Martial, or Horace, or as translations of time-related sentiments. Mechanick Dialling, a 1769 manual for creating sundials, includes 300 “Latin mottos for dials, with their Meaning in English”, indicative of an expectation that a motto would be added. Margaret Gatty, who wrote the book on sundials (“The Book of Sundials”), collected 1,682 mottos in an appendix to her exhaustive history, taken from instruments all over Europe.
xxx/ellauri407.html on line 82: Huippuvastenmielisissä Helsingin Sanomissa on taas matuvastaista kirjoittelua. Rekolan nähtävästi kiinalaistaustainen kirpputori josta Länsiväylä-lehti jo kirjoitti viime vuonna xenofobisen tuohtuneesti, on nyt Hesarin lampaanhampaissa. Hesarin tutkiva journalisti kävi paikalla. Ovi oli kiinni. Repu paki repi turhaan ovea tuomassa myytäväxi tyttärensä kanssa varmasti varastettua imurin letkua. Paleface persu juippi lippalakki väärinpäin näyttää huolestuneelta. Käpylästä varastettu hieno maastopyörä oli löytynyt Rekolan kirpputorin tiskin alta. Kellopeli appelsiini poliisista levittelee käsiään: toiminta ei voi valitettavasti vain kieltää kun suurin osa merchandisesta on laillista. Rekola on Suomen Springfield, muunkielisten prosentti on tällä vuosituhannella noussut toiselle kymmenelle. Ei vittu jotain olis tehtävä. Kun verotus ei toimi tarvitaan lisää näitä Robin Hoodeja.
xxx/ellauri415.html on line 289: Herrick oli pitkään tunnustettu hänen enemmän kuin nyökkäävästä perehtymisestä klassisten kirjailijoiden, kuten legendaarisen kreikkalaisen viinin, naisten ja laulun runoilijan, Anakreonin teoksiin; ja roomalaisten runoilijoiden, erityisesti Horatiuksen ja Martialin, kanssa, mutta myös Catulluksen , Tibulluksen ja Ovidiuksen kanssa (jotka kaikki Herrick mainitsee, varastaa tai lainaa heiltä).
xxx/ellauri420.html on line 490: Kreikkalainen tragediakirjailija Euripides on kirjoittanut kadonneen tragedian Faethonin surullisesta kohtalosta. Roomalaisista runoilijoista Ovidius käsittelee tragediakertomusta tunnetuimmassa teoksessaan Muodonmuutoksia. Ovidiuksen on katsottu käyttäneen kreikkalaista tragediakertomusta lähdeteoksenaan. V. A. Koskenniemen runo Pippelis poppelis eli Kärähtäneet pippelit perustuu Faethonin tarinaan.
xxx/ellauri420.html on line 515: Mutta takaisin Attixeen! Kybelen kultissa jumalattaren rooli villin luonnon äitihahmona ilmeni riehakkaana palvontana. Hänen pappinsa, gallit kastroivat itsensä ennen tehtävään astumista. Kastraatiota perusteltiin myytillä, joka liittyi Kybelen rakastamaan hedelmällisyyden jumala Attikseen. Attis rakastui kuolevaiseen ja halusi tämän kanssa naimisiin. Kybele puuttui tilanteeseen, ja Attis pakeni vuoristoon, missä hän kastroi itsensä. Täähän meni nyt toiste päin kuin edellä, mutta pääasia on että Attis kuiteskin pääsi munapusseista. Ovidiuksen Metamorfoosien mukaan Attis muutti itsensä männyksi.
xxx/ellauri420.html on line 521: Ovidiuksen mukaan (Paasto iv. 221) Cybele rakasti kaunista paimenta ja teki hänestä oman pappinsa sillä ehdolla, että tämä säilytti siveytensä loukkaamattomana. Atys rikkoi liiton nymfin, jokijumala Sangariuksen tyttären kanssa, ja jumalatar heitti hänet hulluuden tilaan, jossa hän sanoi heippa heiluvillensa. Kun hän sen seurauksena halusi lopettaa elämänsä, Cybele muutti hänet kuusipuuksi, josta tästä lähtien tuli hänelle pyhä, ja hän käski, että hänen pappinsa tulisi tulevaisuudessa olla eunukeja. Olisi tietysti parempi jos olisit kuusi, mutta jos sinusta tulee mänty ja sulla pyyhkii nainen, niin elämäsi on mennyt TÄYSIN päin persettä.
59