ellauri143.html on line 627: Luku 40. Oppiminen (கல்வி kalvi): 391–400
ellauri143.html on line 729: Luku 42. Oppiminen kuuntelun kautta (கேள்வி kēḷvi): 411–420
ellauri352.html on line 438: Tänään kohtalonkysymys on se, miten käy luontokatastrofissa. Huonosti, veikkaanpa. Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä. Oppiminen on ollut ihmislajin menestyxen salaisuus. Parempi olisi ollut oppimatta tätä kaikkea, kun historiasta ei kuitenkaan mitään opita. Sanoi Marcus Aurelius sano.
ellauri382.html on line 609: Hukkuminen loputtomiin itsekritiikin silmukoihin, uskominen, että jotain sinussa on väärin, ja jatkuva yrittäminen sopeutua puuttuvaan päähän, joka haluaa sinulta mitä tahansa, ei johda sinua mihinkään. se ei myöskään auta ihmiskuntaa. Oppiminen olemaan puolellasi ei ole pahaa narsismia tai itsepetosta. Pieni izekkyys on aina paikallaan, ja terve narsismi on hyvä asia, ei koskaan pois tieltä.
xxx/ellauri087.html on line 609: Oppiminen on aina tunnejuttu. Yrjö Engeströmin kohdalla alku oli suorastaan lässähtävä. Hän koki opetuksen niin latistavana, että lähti Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta ovet paukkuen vuosi ennen kirjoituksia. – Löysin lastenpsykiatrin, joka suostui kirjoittamaan lausunnon, etten kestä koulun aiheuttamaa stressiä, Yrjö hymähtää ja nappaa suuhunsa ässäpiparin talonsa keittiössä Sipoonkorvessa.
xxx/ellauri356.html on line 681: Länsimaalaiselle "juutalaisuus" on edelleen sekä normatiivisuuden – minkä tahansa sääntöjärjestelmän – että oikeuden hylätä tällaiset säännöt kutsumuksen vuoksi, joka saattaa vaikuttaa hullulta ja moraalittomalta kaikilta muilta, yhteinen matriisi ja lähin metafora. Kristeva pelkäsi, että jokainen, joka hylkää jommankumman tämän vaikean binäärisen vastakohdan, saattaa langeta antisemitismiin ja kaikkiin siihen liittyviin kulttuurisen ja poliittisen hulluuden muotoihin. Jos kaikki länsimaiset isät ovat juutalaisia, niin on sitä myös jokainen kapinallinen poika. Ja näin ollen ”joka iikka”, Kristeva korosti, on ainakin potentiaalisesti juutalainen kulttuurissamme, ml. hiän ize. Oppiminen elämään järkevästi vastakohtien – miehen ja naisen, isien ja poikien, lain ja profeettojen, semioottisen ja symbolisen – jännitteessä on vaikea tehtävämme. Lukijan muistaakseni tämä oli jossain määrin Kristevan itsekäs oikeutus vasemmiston hylkäämiselle – uuskonservatiivinen käänne, joka toi hänelle mukavan aseman amerikkalaisessa akatemiassa.
6