ellauri001.html on line 1099: Odottaa taas ärjähdys.

ellauri009.html on line 1443: Mut asiaan. To business! Eläköön se pieni ero! Mikä on se ero jota tässä haetaan, apart from the obvious? Mikä malli on uhanalaisena? Vielä kysyt, siitähän on valtava kirjallisuus. Miehet ovat perseestä, naiset anuksesta. Miehet metästää, naiset hoivaa. Miehet istuu tupakalla miesten talossa, ottaa neuvoa antavia neuvostossa. Naiset kuokkii peltoa lapset selässä, käy kaupat, tekee perheelle hyvää mättöä, siivoilee. Odottaa miestä kotiin ohkasessa nailonnegligeessä. Mies pesee auton ja vaihtaa lamput.
ellauri051.html on line 1583: 977 Is he waiting for civilization, or past it and mastering it? 977 Odottaako hän sivilisaatiota vai ohittaako se ja hallitsee sen?
ellauri051.html on line 1710: 1100 Waiting responses from oracles, honoring the gods, saluting the sun, 1100 Odottaa vastauksia oraakkelilta, kunnioittaa jumalia, tervehtiä aurinkoa,
ellauri241.html on line 313: Waits with high marble doors for blood and incense rare. Odottaa korkealla marmoriovilla verta ja suitsukkeita.
ellauri349.html on line 666: "Odottaa, mutta ei koskaan odota. […] Odottaminen sallii uudelleenesittämisen; odottaminen mahdollistaa uudelleenesittämisen kokonaan yksin. […] Odottaessa jätämme avoimeksi sen, mitä odotamme. […] Odottaminen vapautuu avoimuuteen, etäisyyden avaruuteen, jonka läheisyydestä se löytää olemuksen, johon se jää. Mutta jääminen on paluuta. […] Avoimuus itsessään olisi sitä, jolle emme voi muuta kuin odottaa. […] Avoimuus itsessään on se-mitä-alueita. […] Joihin meidät vapautetaan odottaessa, kun ajattelemme. […] Silloin ajattelu olisi etäisyyden läheisyyteen tulemista.”
ellauri349.html on line 695: Meditatiiviseen ajatteluun, johon olemme keskittyneet tässä tekstissä, voi usein olla vaikea päästä kosketuksiin, alkaa kietoa päätämme sen ympärille. Se on ajattelutapa, joka kutsuu meidät takaisin alkukantaisimpaan tapaamme olla, lepäämään itsessämme ja tuntemaan olemuksemme nousevan esiin jokaisella hengityksellä. Tuntea itsemme ympäröivään tilaan tarttumatta siihen, vaan antaa itsemme pudota takaisin siihen. Lepää siinä. Odottaa siinä.
xxx/ellauri027.html on line 893: Tämän viehättävän unikuvan tyylistä ei nyt varmasti tiedä onko se haamukirjoittajan vai ize paikannäyttäjän. Mutta jotain samaa lapsenomaista siinä on kuin Wilhon muistelmissa, sitä lukee kuin satua. Odottaa melkein missä kohtaa paha hukka tulee mezästä. Ei ihme että sen ajan ihmiset, joita ei oltu pesty tv-saippualla, kuuntelivat mesmerisoituneina näitä miehiä. Niillä oli karismaa.
xxx/ellauri235.html on line 219: Awaits alike th' inevitable hour. Odottaa yhtä väistämätöntä hetkeä.
9