ellauri017.html on line 1172: B.C.Carlson teoxessa Rätten argumentoi, ettei laki riitä, tarvitaan myös profeetat. Lakikirja on tuomarien kirja, ei sitä tulkita voi maallikot. Aika katolinen näkemys. Rautakauppiaan Poju ei ollut mikään protestantti, vaan järjestyxen ystävä. Mut helluntain ystävyxillä on jännempää, jokainen on oman autuutensa seppo. Nyrkit viuhuu ja ikoneita lentelee.
ellauri210.html on line 1119: After Ernst's arrest Carrington was devastated and her delusions led to a psychotic break and she was admitted into an asylum. Three years after being released from the asylum and with the encouragement of André Breton, Carrington wrote about her psychotic experience in her memoir Down Below. Nyrkissä Leonora kokkasi Andrelle hyviä sapuskoita.
ellauri365.html on line 708: han prövar med näven och lansen Nyrkillä tekee ja peizellä
xxx/ellauri120.html on line 382: Siileille ei saisi antaa maitoa, niille tulee siitä ripuli. Pikkukajava on merilintu, jonka muistan kirjasta Lintuja värikuvina. Kajava oli ennen lokki yleensä. Sittemmin se oli Berliinissä kuollut Hesan kriitikko (muistaaxeni homo) Jukka Kajava Oulusta, ilmeisesti ex-Cajander, ja runoilija Viljo Kajava Tampeeelta. Viljo Kajava on hieno merellisen runoilijan nimi, vaikka iskä-räätäliltä peritty. Viljo oli 1997 tunnustanut Jönsille vielä kuolinsängyn pohjalta ettei se ollut homostellut Nyrkin kaa, vaikka Uuno Kailas kyllä oli. Niillä oli ollut inkeriläinen ottotytär jonka kanssa ne meni Ruoziin turvaan ettei ryssät veisi sitä niiltä pois.
xxx/ellauri120.html on line 390: Viljo Kajava oli alun perin Eino Leinoa ihaileva romantikko. Hän kääntyi vapaan mitan kannattajaksi, kun nuoruudentoveri Nyrki Tapiovaara mojautti Olavi Paavolaisen runolla päähän ja sitten toiseen päähän kynnettömällä nyrkillä. (No ei vaitiskaan, kz. tunnustusta edellä.) Huomenna on Eino Leinon päivä 6.7., jona Mikko Roth on syntynyt. Mikon päivänä mentiin Riitan hoviväkenä Heinolaan juhlistamaan esikoisen syntymää saxalaisen mamun raflassa. Ostettiin sieltä sen vaimon pensselöimä taulu, se oli aika tuherrus.
xxx/ellauri120.html on line 400: Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista. Mixsillä oli tytönnimi keskimmäisenä? Senkö tautta siitä tuli homo? Nyrki-Kyllikki?
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri120.html on line 408: Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli Tapio Tapiovaaran, kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa tulenkantajina ja vetivät koulun ateistikerhoa. Poikien huoneesta ja heidän ”kellarikerhostaan” kehkeytyi Hämeenlinnan älykkönuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaaran nuorempi veli Ilmari Tapiovaara oli tunnettu muotoilija ja sisustussuunnittelija. Kristina-tädillä on kodissa sen vihreitä kiekuroita tuoleja, isiltä ja äidiltä perittyjä. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen 1920-luvulla.
xxx/ellauri120.html on line 410: Aino Tapiovaara kuoli syöpään joulukuussa 1929. Seuraavana keväänä Nyrki Tapiovaara valmistui ylioppilaaksi, syksyllä hän kirjoittautui Helsingin yliopiston lakitieteelliseen tiedekuntaan ja hankkiutui saman tien vapaaehtoisena armeijaan.
xxx/ellauri120.html on line 412: Nyrki ja Tapio Tapiovaara asuivat yhdessä Helsingissä. Alussa meno oli niin rajua, että he joutuivat pois erään sukulaisen Katajanokalla omistamasta asunnosta. Veljeksille muutto merkitsi vapautumista ja ennen kaikkea mahdollisuutta hakeutua ihanteidensa, Tulenkantajien seuraan. Tutuiksi tulivat niin Erkki Vala, Olavi Paavolainen, Raoul Palmgren kuin Uuno Kailaskin, edestä ja takaa.
xxx/ellauri120.html on line 414: 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma, ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä 1933 isä-Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin Yleisradion säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä 1934 hän aloitti myös työn Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
xxx/ellauri120.html on line 416: Valentin Vaala oli tarjonnut Tapiovaaralle sankarin osaa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Koekuvaus epäonnistui, jolloin Tapiovaara vakuuttui, että hänen paikkansa on pikemmin kameran takana. Takaa pienestä mustasta reiästä saa laajemmat näkymät. Hän onnistui närkästyttämään Suomi-Filmin Risto Orkon radioarvosteluillaan niin perusteellisesti, että ne lopetettiin vuonna 1935. Vasemmistoradikaalin mainekaan ei juuri ollut eduksi Tapiovaaran elokuvauran kehitykselle. Sitten kuvaan tulivat kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho velipuolensa Björn Soldanin kera. Heikki Aho kiinnitti Nyrki Tapiovaaran ohjaamaan elokuvan isänsä kuuluisasta Juha-romaanista. Elokuva sai ensi-iltansa tammikuussa 1937. Samana vuonna Tapiovaara matkusteli Euroopassa ja kirjoitti vaikutelmistaan artikkeleita Helsingin Sanomiin ja Elokuva-aittaan. Juhaa seurasi kaksi komedia- ja kaksi draamaelokuvaa. Olikohan Heikki ja Björn homoja. Isäpappa Juhani bylsi vuoronperään Soldanin siskoxia. Ei sentään kaxosia kuten Marja Leinosen pikkuveikka.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri120.html on line 422: Kevättalvella 1940 Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. 20. helmikuuta hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri Carl-Gustav Wahren. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara ”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. 27. helmikuuta Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä Volter Kilven saaristolaisromaanien pohjalta. Hmm kiintyi, saunoi. Olikohan nekin homoja? Ei niitä mainita Wikipedian kunniataulussa. Julkihomous oli yhtä vaarallista 30-luvulla ja sotavuosina kuin poliittinen vasenkätisyys. Homostelua oli varmaan paljon korsuoloissa, niinkuin merillä. Jonnekinhan se pystyyn pyrkivä nyrki piti pukata.
xxx/ellauri120.html on line 424: 28. helmikuuta pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle Korpijärven kylään Suojärven kunnassa. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta (tietysti), ja se joutui perääntymään. 29. helmikuuta eli karkauspäivänä Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. (Tuttua.) Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, ja hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi. Sarrrrja! Sarrrja! Laukaus Laukaus! Nyrki kuoli kuten elikin.
xxx/ellauri120.html on line 426: Nyrki Tapiovaara kaatui siis partiotehtävissä Laatokan Karjalan rintamalla kaksi viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Sixköhän talvisota oli Viljo Kajavalle pettymys. Tapiovaaran 11-henkisen lapsikatraan nuorimmainen, Panu Tapiovaara katosi suursiivouxessa jatkosodassa kesäkuussa 1944. Lähde?
xxx/ellauri168.html on line 285: The hard problem of consciousness is the problem of explaining why and how we have phenomenal experiences. Why "we"? Why not other animals, e.g. kangaroos? Aika oireellista ettei tästä tuubasta ole suomenkielistä sivua. Tää on selvästikin jotain idealistista höpöhöpöä. Typerän nimen takana on australialainen mamu talousliberalismin Nyrkissä:
17