ellauri097.html on line 645: Hämeentien alkupäässä on muuten musteliike, joka myy tosi liikuttavia viime vuosisadan A4-tuotteita kuten jättikumeja todella isoja virheitä varten, tai pitkävartisia nitojia. Suositan! Se on kuin aikamatka Nyölenin syntymän päiviin 70-luvulle.
ellauri161.html on line 46: Huysmansin kirjan esipuhetta lukiessa alkoi tuntua että Antti Nyölen on hurahtanut. Ja onhan se! Sense on ize asiassa vähän näkönenkin. Vaan onkohan sekin nonbinääri? Hölmö se on ainakin, se sanoo mm.: Valtaosa Suomen metsien eläimistä on minulle uskomusolentoja. Uskon niihin kernaasti näkemättäkin, kuten enkeleihin. Ne ovat tenhoavia.
ellauri161.html on line 54: No haista vittu Nyölen, että osaatkin olla antroposentrinen. Voisit mainita että olet raitiovaunuinesi ja typerine kirjoinesi syypää elukoiden joukkotuhoon. Vaan eihän sulla ole huolen häivää, hakuna matata, kun hätä on suurin, on pelastuskin lähellä. Tulet temmatuxi isän onnelaan.
ellauri161.html on line 146: Nyölen ei ole teologina kovin kummoinen, eikä filosofina. Tunteet ovat arvojen heijastuxia sisukaluissa. Ei se ole peliteoreettisesti ratkaisevaa miltä tuntuu vaan se mitä ajaa takaa ja mitä väistelee.
ellauri161.html on line 157: Nyölenin maallinen vaellus
ellauri161.html on line 159: Internetin arkistosta voi seurata Nyölenin vaellusta, Kristuxen imitointia.
ellauri161.html on line 175: Nyölö halveksii kulttuuriamme kliiniseksi ja moraalittomaksi - me olemme erityisen taitavia esimerkiksi piilottamaan eläinten kärsimykset ennen niiden matkaa lautasillemme. Ja samalla tämä saatanan valtio rahoittaa moraalitonta tiedettä. Hehän keksivät aikapommin! Tästä siis seuraa, ettei tiedettä pitäisi enää tehdä! Nyölenhän toteaa myös, että jokainen ydinvoiman suunnitteluun osallistunut ansaitsee kuolemantuomion!
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri161.html on line 187: Aika päräyttävästi disautettu, sen kummemmin Nyölenin tuotantoon perehtymättä jotain kolumneja ja yhtä esseetä lukuunottamatta. En kyllä ikinä digannut miehestä, juurikin noista syistä joita toit tässä (karrikoidusti?) esille, enkä kyllä tän jälkeen aio myöskään perehtyä tyypin tuotoksiin.
ellauri161.html on line 246: Antti Nyölen
ellauri161.html on line 263: Sitten onkin taas hyvä mennä messuun tai pimiöön ja palata maan pinnalle. Ja sitten taas ryyppäämään. Ilman niitä Nyölen tulisi hulluxi. Siis vielä hullummaxi kuin jo on.
ellauri161.html on line 340: – Ei se ollut mitään tunnekuohua. Siihen tiivistyi joitakin mietiskelyjä. Se oli voimakas kokemus, mutta se ei muuttanut käyttäytymistäni tai luonnettani. Valitettavasti, pistää väliin Nyölénskä. Tunnustuskirjassa Nyölen kuitenkin toteaa lapsen syntymän ”muuttaneen hänet kokonaan”. Se oli viimeinen naula gnostikonkoukkuun.
ellauri161.html on line 382: Minusta sen verran sekavilta vaikuttavat Nyölenin katoliset tulkinnat, että tuskin luen kirjaa. Muuten tämä kirja-arvostelusarja on ollut kiinnostavaa luettavaa.
ellauri161.html on line 458: Zolan henkilöillä ei Jorin mielestä ollut sielua, sen halusi Jori puhaltaa heroihinsa takaisin. Vittu tää fin se sièclen pärinä oli tosiaan taantumuxen paluuta. Zola oli isokourainen ja ronski, ruipeloa Joria se samalla "ihastutti" että pelotti. Mutta se halusi jotain jalompaa, olihan se sentään sisäministeriössä töissä. Saatana mikä lällypää, kuin Ändy Nyölen pimiössä maripaita päällä.
ellauri162.html on line 64: ”Kirjan vaikutus voi olla arvaamaton. Ne ovat säteileviä esineitä, lähellä olevia valaisevia objekteja”, kirjailija Antti Nyölén sanoo, vaikkei ole avaruustähtitieteilijä. Ändy ei ole aikoihin enää ostanut kirjoja. Nyölenin Bokeh-”julkaisuprojekti”, joka ei Nyölénin mukaan ole kustantamo, vaikka keskittyykin pienjulkaisemiseen, tyydyttää uutuuxien nälän.
ellauri162.html on line 74: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija.
ellauri162.html on line 340: Antti Nyölenin Huismannisuomennos on selvää 21. vuosisataa. Sellasta rapsakan rouheaa uutta suomea. En brasilienare vid namn Ricardo levde som en död pojke I 20 år. Kari-Jori gjorde det hela livet långt.
ellauri162.html on line 345: Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia.
ellauri163.html on line 989: Se tapahtuu, kuten Sokrateella, yleisiä järjen ilmiöitä tarkastelemalla, arjen filosofiassa. Sokrates harjoitti arjen filosofiaa Alkibiadeen peräaukolla (Fig. 2). Onko mahdollista demytologisoida Jumala niin, että hän kuten kreikkalaistenkin jumalat, säilyvät olemassaolevina, mutta tavallaan myyttiseksi tunnustettuina. Tällainen juuri on hermeneutikkojen Jumala. Mitä silloin tarkoittavat rukoukset, mitä liturgia? Ja voidaanko uskon eteen nostetut tulkinnan tikapuut kun asia on ymmärretty (Jumalaa tietyssä katupojan näkökulmassa ei todellakaan ole olemassa) heittää pois ja liittyä katoliseen kirkkoon? Ja miksi mihinkään tarvitsisi liittyä? Koska se on kivaa. On upeeta kuulua johkin tiimiin, voi heilutella niiden kaulaliinoja ja olla sillä lailla taas vähän muita parempi ja paremmassa turvassa kuin silakka parvessa. Kazo vaikka Andy Nyöleniä. Kylä sitäpaizi kristinuskokin on jo aika meemistynyt, kz. esim. HBO:n sarjaa His dark materials.
ellauri172.html on line 53: Huismannin mielestä Baudelaire lapparoi syvemmälle sielun paskakasaan kuin kukaan muu, edes munasäkkikään, nimtuten koska se oli niin ikävystynyt. Isänperinnöllä eli. Baudelairen mieliteemoja oli Nyölenin mukaan kello, ajankulu ja vanhuus. Calle kuoli 46-vuotiaana spugena äidin käsivarsille. Mitähän äiti 73v tuumasi noista vanhuusskizoista. No se nyt kyllä lällytti isätöntä Calle-poikaa kaikin tavoin, kuten on jo selvitetty albumeissa 49 ja 145. Kai Calle on jo listattuna albumissa 34 kylmiönä mammanpoikana? Nyt on.
ellauri194.html on line 209: Ranskalainen 1800-luvun kirjallisuus sai Viiva Luomen kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Sehän trendasi, kz. esim Antti Nyöleniä. Aiemmin jonkin sortin vasemmistoradikaaliksi ja hipiksi identifioituneen teinin arvomaailma alkoi muuttua konservatiivisempaan ja kansallismielisempään suuntaan.
ellauri221.html on line 425: "Performanssitaiteilija" Pentti-Otto "Härö" Koskinen makaa tietyssä asennossa kadulla. Pulut nokkivat sen pipua. Vitun pellejä. Ei pulut siis vaan nää lippalakkipäät. Mutta tälläset uskontosisällöt on vieraita nykykirjallisuudelle. Eivät trendaa, sixi Nyölenkin on lakannut kirjoittelemasta ja painaa kotona vaan kirjankansia.
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri365.html on line 252: Noita jättikyrpiä oli myös Nipsun Painovoiman sateenkaaressa. Vitun homoja. Ja Huysmans tietysti. Nyölen olis nauttinut.
xxx/ellauri170.html on line 945: Nyölen on typerys. Khristotokos, ei "kristokos". "Minkälainen kasvi on halvaantunut?" Höh, Apoplektikon naama on punainen ja turvonnut.
xxx/ellauri170.html on line 956: Miss Urania, mon oeil. Nyölen on hullunkurinen luuviulu, hyväntuulinen hintelä hassuttelija. Onkohan sekin rikkonut 69-käskyä? Eroottiset ja uskonnolliset obessiot sekaantuvat melangexi. Niin aina. Siitähän molemmissa on kyse viime kädessä, suvunjatkohuolista.
xxx/ellauri173.html on line 209: Peregrinoksen elämästä on säilynyt vain yksi yksityiskohtainen kuvaus Lukianoksen satiirissa Peregrinoksen polttoitsemurha. Vaikka Lukianos suhtautui vihamielisesti Peregrinokseen ja kyynikoihin yleensäkin ja kuvaukseen tulee siksi suhtautua varauksella, teoksesta voidaan kuitenkin hahmottaa Peregrinoksen elämän pääpiirteet. Lisäksi Peregrinoksen oppilas Aulus Gellius tarjoaa Peregrinoksesta joitakin tietoja, jotka antavat tästä erilaisen kuvan. Extää ollut se satusetä jota Nyölenin mielestä piti välttämättä suomentaa? Jolta oli kasku marttyyrista ja leijonasta oka tassussa?
xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku RIP van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta.
28