ellauri033.html on line 688: Influenssaa siltä on ottanu valistus ja (miinusta) Schopenhauer, Fichte, Hegel, Rousseau, Schelling, Novalis, Goethe, Nietzsche, Einstein, Unamuno, Althusser, Santayana, Coleridge, Lessing, Næss (Aarne on päässy seuroihin) sekä
ellauri040.html on line 539: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
ellauri049.html on line 1106: 1810 och närmast följande år visade sig hos Tegnér ett mycket starkt inflytande av tysk vetenskap och diktning. Hans åskådningssätt tog avgörande intryck av den tyska idealistiska filosofin, i främsta rummet Kant, Fichte och Friedrich von Schelling, och hans utveckling i sina väsentliga drag kom att ansluta sig till samma riktning inom tidens idéliv som övriga romantiska skalder i Sverige hyllade. Dock blev han mer förtrolig med Friedrich Schiller än till exempel Uppsalaromantikerna. Den krets av tyska romantiker, Novalis-Tieck-August Wilhelm Schlegel-Friedrich Schlegel, som dessa i synnerhet beundrade, lämnade Tegnér tämligen oberörd.
ellauri055.html on line 1143: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.
ellauri055.html on line 1164: Novalis
ellauri349.html on line 751: Kaksi vuotta myöhemmin hän vieraili lyhyesti Jenan yliopistossa, jossa hän vaihtoi ajatuksia Johann Gottlieb Fichten ja Novalisin kanssa ennen palaamistaan töihin pedofiilinä yksityisopettajana.
ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
xxx/ellauri056.html on line 356: Novalis
xxx/ellauri056.html on line 358: Novalis schrieb Heinrich von Öfterdingen, der öfter Dingen nachlief: „Der Jüngling lag unruhig auf seinem Lager, und gedachte des Fremden und seiner Erzählungen. Nicht die Schätze sind es, die ein so unaussprechliches Verlangen in mir geweckt haben, sagte er zu sich selbst; fern ab liegt mir alle Habsucht: aber die blaue Blume sehn’ ich mich zu erblicken.“
xxx/ellauri056.html on line 360: Novalis (* 2. Mai 1772 auf Schloss Oberwiederstedt; † 25. März 1801 in Weißenfels), eigentlich Georg Philipp Friedrich von Hardenberg, war ein deutscher Schriftsteller der Frühromantik und Philosoph. Sein Rufname war „Fritz“.
xxx/ellauri056.html on line 362: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
xxx/ellauri056.html on line 550: Novalis ja Schlegel yhessä fanitti Fichteä. Schiller, Herder, Wieland ja Goethe oli niille vanhoja setiä.
xxx/ellauri056.html on line 620: Friedrich Wilhelm Schelling syntyi Leonbergin koiratarhassa Stuttgartin lähellä 1775. Se kävi protestanttiseminaaria Tübingenissä 1790-1795 Ranskan vallankumouxen aikana, missä sen koulukavereita oli Hegel ja hörhö Hördelin. Size muutti harppisakuihin, Leipzig 1797, sit Jena, missä sen kavereita oli kaima Schlegel ja kermapeppu Novalis. Jöötti-setä hommas sille professuurin Jenasta 1798-1803. Varmaan päästäxeen paremmin bylsimään rva Schellingiä. Eron jälkeen 1803 Reeti läxi takas länsi-Saxaan, etenkin Müncheniin. 1841 se peri Hegelin tyhjentämän syöttötuolin Berliinissä. Alux sen luennoilla siellä kävi Kierkegaard, Engels, Bakunin, Ranke, Burkhardt, ja Alexander von Humboldt. Pian ne kyllästyi ja lähti muualle kuin Homer Simpsonin pääkoppaan pettyneet zombiet: "brainss... brainss... naah nothing here... brainss... brainss..." Se kuoli Sveizissä Bad Ragazissa. Mihkähän?
xxx/ellauri130.html on line 225: | Joka tahtoo löytää J:n löytää sen joka paikasta. | Novalis | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 454: | Kaikki luominen on poleemista toimitusta. | Novalis, Fragmente | M | KILL! | 2 |
xxx/ellauri130.html on line 455: | Elämä on sairasta (vrt. Chamfort). | Novalis | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 456: | Apinan osa on humoristinen. | Novalis | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 457: | Elämä on kuoleman alku, tai ehkä kääntäen | Novalis, Fragmente | M | KILL! | 0 |
xxx/ellauri130.html on line 458: | Elämä on izetuhoinen illuusio. | Novalis | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 459: | Mun ainoa vihollinen on kuolema. | Novalis | M | KILL! |
xxx/ellauri319.html on line 437: Novalis, German author and philosopher
21