ellauri026.html on line 88: Kipinä oli joku urheiluseura tai raittiusseura Norssissa. En muista enää kumpi. Kumpikaan ei mua ole järin kiinnostanut, ei urheilu eikä raittius.
ellauri032.html on line 128: Muuton jälkeen Pascal jatkoi yhä opiskelujaan, ja ennen 16. ikävuottaan hän teki lopullisen läpimurtonsa todistettuaan myöhemmin omaa nimeään kantaneen Pascalin lauseen, jota hän käsitteli teoksessaan Essai pour les coniques (Tutkielma kartioleikkauksista. Mystinen heksagrammi. Gurdijeff panee paremmax, sillä on enneagrammi. Kolme kulmaa enemmän kuin Pascalilla.). Pascalin kolmioita piirrettiin myös Norssissa. Mä tykkäsin aljasta enemmän kuin jommasta. Ei mulla ollut intuitiota.
ellauri050.html on line 167: No ei sentään. On liikuttaviakin yxityiskohtia: 11-vuotiaana Ransu lähetettii katoliseen seminaariin lähellä Durhamia. Se oli hento herkkä hirmu ujo poika, kaverit sanoi sitä hulluxi. Sen näki jo kaukaa käytävässä hiipimässä lammasmaisesti takinkaulus ylhäällä. Näitä piisas Norssissa, mun luokalla oli useampia. Hyppytunneilla se hipsi koulun kirjastoon ja luki historiaa ja runoja. Vaikka kirjastossa oli kaamee mekkala ja käytiin rizasotia, Ransu sulki izensä pois ja keskittyi kirjoihin kuin Sateenkaarinotkon pastori Meredith. Siitä tuli ihan hikipinko ainekirjoituxessa. Kerran se sai jälkkäriä oltuaan hitain jumppatunnilla. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Huono matikassa, mutta aika hyvä käsipallossa. Kriketissä ykkösluokan penkkiurheilija. Koulu pyysi siltä juhlarunon 1908 kuin kuningatar Kristiinalta Suomen Akatemia, mutta ehti kuolla ensin, 1907. Kristiinalla on tässäkin käynyt parempi pulla.
ellauri069.html on line 644: Norssissa oli nahkiaiset, jossa ekaluokkalaisia vietiin Manalan vessaan vesipesulle. Olin varustautunut nuppineuloilla joilla pistelisin isompia poikia jos ne koittas mulle jotain sellasta. Eivät edes koittaneet. Kai näytin aika huumorintajuttomalta. Mä en siedä tämmösiä tiimihengen vahvistusmenoja, kun olen tiimihengetön.
ellauri352.html on line 313: David Émile Durkheim, (albumi 163) vaikka rabbin poika, oli agnostikko. Rabbi pahastui siitä kovin. Norssissa hänet hyväksyttiin seitsemänneksi filosofian yhdistämisessä vuonna 1882. Nuorena professorina hänet lähetettiin Saksaan, missä hän sai vaikutteita saksalaisten yliopistojen toiminnasta ja modernin valtion roolista kiinnostuneilta yhteiskuntafilosofeilta. Myöhemmin hän opetti filosofiaa mm. San Quentinissä (helmikuu 1884).
xxx/ellauri027.html on line 331: Kuuset on suomettuneita aatelisia, entisiä Granfeltejä. Fennomaanin muttei dipsomaanin Granfeltin viisi aikamiespoikaa otti nimen Kuusi. Toisella puolen tietä oli 1 Granfelt ja toisella kuusi. Mytomaani Matti oli Pauli Pylkkäsen luokkatoveri, ne kaxi oli ihan viimeisinä hengissä niiden luokalta. Matti oli AKS:än miehiä. Matin veli Pekka oli vasemmistolaisempi Alkon pääjohtaja. Norssissa Kuusia oli tukkikuormittain. Matin poika Osmo oli jonkinlainen tulevaisuudentutkija, veli Syvällisen huuhailukumppani. Nyt on tulevaisuus täällä, ellei oo jo mennyttä. En tiennytkään että Matin sisko Maija oli joutunut opettajaxi Hyvinkäälle, kouluttamaan ystäväämme kultahattua. Se että historia kulkee eteenpäin joidenkin valopäiden voimasta, on ihan huttua. Pikemminkin on niinpäin, että aina kun joku sota on desimoinut jonkun pikkukansan, pikku nilkeistäkin pääsee kasvamaan siellä suurmiehiä. Tilaisuus tekee varkaan, ei varkaat tilaisuuxia.
xxx/ellauri044.html on line 800: Seija luuli pienenä että Wexellintiessä kyse oli vexeleistä, joita isä Pauli oli tiukasti vannottanut ottamasta, ja varsinkin takaamasta. Jöns, jonka elämässä on monia klassillisia runoilijan käänteitä, otti joskus vexelin. Kukahan oli takaaja. Norssissa opetettiin varuixi wexelien diskonttaus.
xxx/ellauri044.html on line 903: Kun Gripenbergin isä nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, perhe muutti Mikkeliin. Täällä Gripenberg aloitti koulunkäynnin suomenkielisessä Mikkelin lyseossa. Gripenberg tunsi olonsa vieraaksi suomenkielisessä ympäristössä, ja täältä sai alkunsa hänen tuleva kiihkeä ruotsinmielisyytensä. Norssissa oli vitusti nazeja, sekä opettajissa että oppilaissa. L.Arvi P.Poijärvi, mun luokanvalvoja esimerkixi, eikä rehtori Aulis Ojajärvi ollut pyllervöä pahempi. Kreetan retki tehtiin Juhani von Grönhagenin kesämökille. Maca opetti meille Horst Wesselin. Sellaisia vesseleitä.
xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut.
xxx/ellauri231.html on line 123: Kustu Ramstedtin muistelmissa mainitaan kaikenlaisia Tsaari-Venäjän kaatumiseen ja sitä seuranneeseen äiti-Venäjän raiskaamiseen liittyviä tapahtumia ja henkilöitä jotka ainaskin Norssissa sivuutettiin aika olankohautuxella. Niitä on sixi hauska verrata Putinin ulostulon aiheuttamaan hämminkiin nyt 2020-luvulla.
xxx/ellauri280.html on line 363: Ei tää ole politiikkaa, tää on ihan normi vapaudenriistoa. Jumala! Pelasta! Älä anna mulle salakuljetuksesta karsseria! Yliopistossakin oli karsseri, ja Norssissa. Vittu on Jumalan pelastusmiehistöllä hommia. Kai se on sille jo ihan rikkiä. Iivana ei lukenut enää kiitosrukousta. (Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Taas tätä pelleilyä.) Kuupallinen soppaa on vangille kalliimpi vapautta. No se ei Maslovia juuri yllätä, vapaus on tarvepyramidin ihan huipulla. Kaikkein vittumaisinta on että paketin saajan täytyy valvojasta alkaen antaa, antaa ja antaa. Ihan kuin verotuxessa, omastaan joutuu antamaan ansiottomille. Jos sais edes ize päättää antaako, paljonko ja kenelle, se ois charityä.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri388.html on line 50: Minkäänlaisia sääty- tai yhteiskunnallisia eroja ei Mika Waltari (1908-1979) ollut havaizevinaan Norssissa oppilaitten välillä. Mika sekoittaa fasistiseen nuorisoromaaniinsa Sielu ja liekki (1934, sittemmin Isästä poikaan trilogian kakkososa) omia koulumuistojaan 20-luvulta. Saattoi olla, että toiset olivat jonkin verran paremmin pukeutuneita kuin toiset, jotka saivat tyytyä isiensä vanhoihin, käännettyihin ja korjattuihin pukuihin, mutta puku ei poikien kesken merkinnyt hivenen vertaa. Sen sijaan kieliraja eristi suomalaiset pojat vuosikausiksi omaan luokkaansa, joka merkitsi monin verroin enemmän kuin ankarimmatkin yhteiskunnalliset ennakkoluulot, eivätkä heidän vihollisiaan olleet ainoastaan ruotsalaiset, vaan myös yhä laajemmaksi kasvaneen venäläisen siirtokunnan pojat. Näitä saattoi pieninä ryhminä tavata leikkipaikoilla, ne olivat kaiken maailman kadunlaskijain, hedelmäkauppiaiden tai upseerien lapsia, eikä Toivo, milloin joutui heidän kanssaan kosketuksiin, voinut olla ihmettelemättä, miten kokonaan nämä erosivat suomalaisista!
13