Noora ei
ellauri309.html on line 909: Noora. Silmälasipäinen Melissa myy Mikille kynäilemänsä naiskäsityökirjan. Mikki
ellauri309.html on line 948: Nooran Ziegelsteinista, enää 150 pumppausta jäljellä. Mr Templeton, 55, sieht
ellauri309.html on line 1046: Humalassa tuntuu Laurasta samalta kuin Mikin maatessa sen päällä, tunkiessa sisään ja alkaessa työnnellä. Hieno tunne kertakaikkiaan! Aiozä käyttää mua hyväx, kysyy Mikki kännipäisen Lauran kivutessa satulaan, samoin sanoin kuin Pezkun panopuu Pezkun pyrkiessä sisään takaapäin toiselle kiekalle. Aika kosoltihan tässä on näitä panokohtauxia tällä toisella puoliajalla. Mikistä tuntuu se niin holjalta että se melkein (muttei ihan) sanoo ich liebe dich. Tossa pukillahan se sana monelta helposti livahtaa. Mikki on niin kilppi että se pitelisi Lauran tukkaa sen oxentaessa junan vessassa. Niinpä niin.... Mitähän palvelusta Laura pyysi vielä Mikiltä supattaen sen korvaan? Takaapäin, kakkoseen vaiko cunnilingusta? Jotain niin tavatonta että Mikille tuli kiire kantaa Noora makkariin.
ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.
ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa.
ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South.
ellauri313.html on line 416: Noora Fagerström on monessa aikansa kuva: alkoholisoituneesta persuperheestä kokoomusfasistixi pinnistänyt oman onnensa Seppo.
ellauri313.html on line 418: JA KYLLÄ, Noora Fagerströmin puolustukseksi on pakko todeta, että vuosikymmeniä rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut myös hänen kritisoimiaan lieveilmiöitä, joihin hallituksen on varmasti tarpeen hakea rohkeitakin ratkaisuja. Kaikkeen aikanaan rakennettuun ei ole enää varaa. Arvokasta kuitenkin olisi, että päättäjä tunnistaa sen, että ongelmana voi olla paizi rönsyilevä, mahdottoman äärellä nitisevä ja tehoton järjestelmä myös sillä loisiva laiska ja yhteiskunnan etuuksia väärinkäyttävä pösilö. Eli nyt lopultakin hyvinvointiyhteiskunta pärekoriin, kiky-yhteiskunta tilalle! Mallia länkkäriesikuvista briteistä, USA:sta ja Ruåzista!
ellauri313.html on line 420: Mutta yxityisyrittävää kansalaista kuten Nooraa ei pidä syyllistää siitä, minkä vasemmistopoliitikot ovat ihan pelkkää piruuttaan joskus luoneet.
ellauri346.html on line 114: Vieraat kunnioittivat Aira Samulinia asuvalinnoillaan: ”Saa olla rohkeampi”. Ex-missi ja yrittäjä Noora Hautakangas saapui Aira Samulinin muistotilaisuuteen Helsingin Vanhaan kirkkoon. Hän kertoo valinneensa ylleen Samulinin kuluneet alushousut ja hanskat. – Aira oli ilon lähettiläs. Kuten Hautakangas, myös laulaja Kaija Koo kunnioitti pukeutumisellaan Samulinin muistoa. Laitoin tennarit jalkaan. Mietin kyllä Airaa vaatetuksessa, saa olla rohkeampi kuin esim. Martti Ahtisaaren hautajaisissa. Myös tanssija Sirpa Suutari-Jääskö kertoi, että oli valinnut Airan muistoa kunnioittaen harsuja lumppuja ylleen. Jorma Uotinen saapui tyylikkäänä Samulinin hautajaisiin. Aira Samulinin kuolema oli Helena Lindgrenille sokki: ”Pelkäsin, että hän nousee vielä jaloilleen.”
ellauri432.html on line 54: Termissä "propaganda" on Noora Kotilaisen mielestä turhankin negatiivinen sävy. Suurin osa viestinnästä on vähintäänkin strategista. Propagandan voi jakaa valkoiseen, harmaasen ja mustaan. Valkoinen on strategista. Punaista propagandaa ei onnexi kukaan enää usko.
xxx/ellauri086.html on line 849: She shall press, ah, nevermore! Nooralta se meni jo!
xxx/ellauri086.html on line 855: Quaff, oh quaff this kind nepenthe and forget this lost Lenore!” helpotusta suolan janoon et palaa mieli Nooran panoon!
xxx/ellauri086.html on line 869: Clasp a rare and radiant maiden whom the angels name Lenore.” Halaan Nooraa siellä eikä tervattu oo sillä reikä.
xxx/ellauri116.html on line 489: Kirjoittanut Noora Hapuli, Moskaportaalin bisnesenkeli.
xxx/ellauri136.html on line 620: Teoksen päähenkilö on 17 vuotta täyttävä Noora Kaatio, joka asuu Kuusamon lähettyvillä sijaitsevassa pikkukylässä tiemestari-isänsä ja nollatutkija-äitinsä kanssa. Suomalaisissa ekodystopiakuvauksissa on tyypillistä, että arktinen alue säilyy asuinkelpoisena eteläisen Euroopan jouduttua merenpinnan alle. Katastrofin jälkeinen elämä rakennetaan usein uudelleen Lapin alueelle saamelaisten harmixi.
xxx/ellauri136.html on line 622: Suomalaisten suurten kaupunkien nimet ovat kiinalaisia, kuten Xinjingin kaupunki, jonne Nooran äiti muuttaa. Se on entinen Kajjaani. Veden alle joutuneesta Helsingistä tulee intialaisten ja kiinalaisten snorklaajien asuttama Halsingih, jossa suomalaiset ovat kummallisia aboriginaaleja. Autojen sijasta kulkuneuvoina toimivat sähkövoimalla kulkevat potkulaudat ja valaisimina käytetään valoa tuottavia perskärpäsiä. Muovihauta voidaan tulkita kritiikiksi nykyistä kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Sieltä löytyy paljon käyttökelpoista tavaraa, jonka ihmiset ovat tosta vaan heittäneet pois. Yksi selkeimmistä eettisistä kannanotoista tiemestareilta tulee esiin Nooran ja Senjan keskustelussa, kun he ovat tutkimassa muovihautaa ja etsimässä sieltä jotain käyttökelpoista. Tytöt ihmettelevät, miksi entismaailman ihmiset ovat heittäneet pois toimivia muovitavaroita.
xxx/ellauri136.html on line 624: Sotilasdiktatuuri toimii epäoikeudenmukaisesti ottaessaan veden yhteisomistukseen ja jakaessaan vesivaroja puolueen jäsenille, mutta samaan aikaan tiemestarit ovat monen sukupolven ajan pitäneet hallussaan salaista tulolähdettä, josta vain tiemestarin perhe ja varakkaat tievieraat saavat hyötyä. Nooran äiti keskustelee aiheesta miehensä kanssa: ”Jos vesi ei kuulu kenellekään, mikä oikeus sinulla on tehdä kätketyistä vesistä omaisuuttasi samaan aikaan kun kokonaiset perheet rakentavat kylässä laittomia vesijohtoja pysyäkseen hengissä? Mikä erottaa sinut Uuden Qianin upseereista, jos toimit niin kuin hekin?”
xxx/ellauri136.html on line 634: Tiemestarin kirja on pohjimmiltaan eräänlainen moraalitutkielma, jonka keskiössä ovat henkilöhahmojen tekemät moraaliset ja eettiset valinnat. Teoksessa on fantasiakirjamaiseen tyyliin hiukan mustavalkoinenkin hyvän ja pahan taistelu. Nooralla on valkonen stezon ja pollareilla mustat.
xxx/ellauri136.html on line 636: Lähteen paljastuttua Noora eristetään kotiinsa viikoiksi ennen teloitusta. Eräänä päivänä hän saa vieraakseen sotilaskomentaja Taron (nimestä päätellen kai japsu), joka on aiemminkin käynyt vierailuilla tiemestarin talossa ja yrittänyt saada perhettä kiinni vesirikoksesta. Taro tarjoaa Nooralle mahdollisuutta jäädä henkiin sillä ehdolla, että he tekisivät Senjan kanssa töitä armeijalle. Noora kieltäytyy: ”Olin yksin, ja sanoin ainoan asian, jonka saatoin sanoa. ’Mikään ei saa minua ottamaan tarjoustanne vastaan’, ei edes salamiakki.” Noora luopuu mieluummin Fazerin salmiakista kuin toimii arvojensa vastaisesti, ja tässä hän vertautuu henkilöhahmona jälleen marttyyriin. Nooran ja Taron erottaa toisistaan kuin ruozalaisen sotilaan ja upseerin saunassa vain kepillä. He käyvät vierailun päätteeksi filosofisen keskustelun elämän tarkoituksesta. Molemmat uskovat, ettei kuoleman jälkeen ole luvassa pelastusta tai palkkiota siitä, miten on elämänsä elänyt, mutta Noora sanoo: ”Uskon, että vaikeita valintoja on tehtävä jokaisena päivänä, siitä huolimatta, että hyvin tietää, ettei mitään palkkiota ole. Koska jos ei ole mitään muuta kuin tämä, se on ainoa tapa jättää elämästään jälki, jolla on jotain merkitystä.” Taro sen sijaan toteaa: ”jos mitään muuta ei ole kuin tämä, voin yhtä hyvin nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää.” Toisin kuin egoistiseksi hedonistiksi osoittautuva Taro, stooalainen Noora pysyy uskollisena isin arvoille ja sille, minkä kokee oikeaksi, vaikka ei edes odota palkkiota. Omalla tavallaan palkkio hänelle lienee kuitenkin se, että hän tietää jättäneensä elämästään jäljen, ”jolla on jotain merkitystä”. Vittu noita iänikuisia omia etujaan ajavia merkityxiä. Vitun palkkoita. Vitun jälkiä. Veteen piirrettyjä viivoja. Tieraatoja.
xxx/ellauri136.html on line 638: Isä opettaa Nooralle tiemestarin ammatin ytimen: ”Tiemestarilla on erikoislaatuinen side tiehen ja auton alle jääneisiin eläimiin. Tee ei ole teetä ilman vettä, eikä tiemestari ilman tieraatoja ole tiemestari."
xxx/ellauri136.html on line 643: Keskustellaan siitä, miten monet ympäristöön liittyvät ongelmat ovat myös eettisiä ongelmia: ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja kehitysmaissa asuvat ihmiset. Tätä voidaan pohtia Nooran ja Senjan perheiden välisen sosioekonomisen epäsuhdan kautta. Noorahan on herkkuperse Kumpulasta ja Senja sen köyhä vammautunut serkku. Siitä on syytä olla kiitollinen, vaikkei tietäisikään mille.
xxx/ellauri136.html on line 655: Nooran ja Senjan toiveikkuus, uteliaisuus ja periksiantamattomuus voivat toimia inspiraationa. Ystävyxet vertautuvat eräänlaisina varoittaja- ja keksijäpellehahmoina tosielämän Greta Thunbergiin ja Licypriya Kangujamiin.
xxx/ellauri137.html on line 120: ”Onhan se turhauttavaa. Toisaalta huomaan, että elämälläni on jotain merkitystä, kun aiheutan edes kiukkua joissakin ihmisissä. Jää joku jälki.” Markku on siis eettisesti samoilla linjoilla kuin Tiemestarin Noora.
xxx/ellauri295.html on line 440: Yxiavioisuus hyödyttää useimmin naisia ja lapsia. Miehet hyötyvät haaremeista ja teerenpelistä. Monogamia edistää tasa-arvoa ja vastavuoroista mukilointia. Nykyään se on konservatiivista, vaikka kyllä Abrahamin meininki on vielä konservatiivisempaa. Pitkää liittoa jäivät seka-avioiset viisikymppiset Noora ja Alexanderkin kaipaamaan Sandhamnissa, vaan lyhyexi jäi kuin kanalinnun lento.
39