ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
ellauri142.html on line 1024: Baphomet, kirjassa Dogme et Rituel de la Haute Magie, 1855. "Muinaisten oppien mystisten allegorioiden hunnun takana, pimeyden ja initiaatioiden outojen koettelemusten takana, salattujen tekstien sinettien alla, Niniven ja Theban raunioilla, vanhojen temppelien murentuvien kivien päällä ja Assyrian tai Egyptin sfinksin tummuneiden kasvojen yllä, luonnottomissa tai suurenmoisissa maalauksissa jotka selittävät Vedan elävöittämää Intian uskontoa, vanhojen alkemian kirjojemme kryptisissä vertauskuvissa, seremonioissa joita on vietetty kaikkien salaseurojen sisäänpääsyssä, sieltä löytyy merkkejä opista, joka on kaikkialla sama, ja kaikkialla huolellisesti salattu." Baphomet näyttää kuvassa istuxivalta pukilta.
ellauri299.html on line 649: Kolmannella vuosituhannella eaa. Assyria oli vielä lähinnä akkadilaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun eaa. puolenvälin aikoihin. Tällöin nousevan mahdin antamassa voimantunnossa hallitsija Assur-Uballit I antoi itselleen arvonimen "Kaikkeuden kuningas". Hän valloitti Niniven itäpuolella sijainneen viljavan tasangon ja nöyryytti Babyloniaa, joka oli siihen asti pitänyt Assyriaa etupiirinään. Tätä hallitsijaa seurasi lyhytaikainen heikkouden tila. Mutta kun valtaan nousivat Salmanassar I ja Tukulti-Ninurta I, viholliset torjuttiin ja uusia alueita vallattiin. Salmanassarin ajasta lähtien alettiin toteuttaa massiivisia väestön pakkosiirtoja. Tukulti-Ninurta löi heettiläiset ja valloitti rikkauksistaan kuuluisan Babylonian vuonna 1235 eaa.
xxx/ellauri044.html on line 344: Vaikka Talvio kirjoissaan käsittelikin maaseudun yhteiskunnallisia ongelmia hän suhtautui silti varauksellisesti nousevaan työväenliikkeeseen ja sosialismiin. Niinpä esimerkiksi romaanissa Louhilinna (1906) sosialismi kuvataan väkivaltaisena alkukantaisten vaistojen ohjaamana liikkeenä. 1910-luvulla Talvion romaaneissa aiheita olivat perinnöllisyysoppi sekä psykologiset ongelmat ja aina 1920-luvun lopulle niitä hallitsi pessimismi. Myös Talvion terveenä pitämän suomenkielisen maaseudun sekä rappeutuneen ja juonittelevan ruotsinkielisen pääkaupungin välinen vastakkainasettelu oli esillä esimerkiksi romaanissa Niniven lapset (1915). Saiskohan sen Työväenliikkeen kirjastosta?
xxx/ellauri446.html on line 567: Hän kirjoitti Assyrian valtakunnan ja sen pääkaupungin Niniven lopusta elävällä ja runollisella tyylillä.
xxx/ellauri446.html on line 568: Assyria oli Tigrixen yläjuoxulla ja Babylon alempana Eufratilla. Niniven tuhon 613 ekr. pääjehut oli meedialaiset. Babylonialaiset oli suht tuhnuja. Babylonin Nabopolassar yhdisti voimansa meedialaisten kuninkaan Kyaxareksen kanssa ja piiritti kaupunkia kolme kuukautta. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet Niniven loiston sen kukoistuksessa Sanheribin (705–681 eaa.), Assarhaddonin (681–669 eaa.) ja Assurbanipalin (669–633 eaa.) valtakaudella. Massiiviset muurit olivat ympärysmitaltaan kahdeksan mailia. Siellä oli vesiakvedukti, palatseja ja kirjasto, jossa oli 20 000 savitaulua, mukaan lukien kertomukset luomisesta Enuma Elišissä ja vedenpaisumuksesta Gilgameš-eepoksessa. Varsinainen tuho oli v. 625 riehunut tulipalo, minkä jälkeen naapurit säntäsivät jaolle.
xxx/ellauri446.html on line 570: Naahum vertaa Niniveä Teebaan, egyptiläiseen kaupunkiin, jonka Assyrian Assurbanipal tuhosi vuonna 663 eaa. Eiköhän tääkin "prognoosi" kynäilty ex post facto. Se on kyllä sevverran geneerinen että vois olla Gazan tuhosta. Voitaisiin jopa sanoa, että Nahumin kirja on "Assyrian kukistumisen juhla". Eikä tämä ole vain varoitus tai myönteinen puhe Niniven tuhosta, se on myös myönteinen rohkaisu ja "lohdutuksen sanoma" Israelille, Juudalle ja muille, jotka olivat kokeneet assyrialaisten "loputtoman julmuuden". On kivaa kun muiden käy kehnosti. Tyypillistä juutalaista vahingoniloa. Muutkin apulaisproffien lurituxet ovat samaa genreä, toistensa copycatteja.
8