ellauri016.html on line 325: aloitteesta. Helena oli 80-luvulla Merimiehenkadulla salaa rakastunut tyylikkääseen lingvistiin jonka poika oli Niklaxen kanssa samassa tarhassa.
ellauri026.html on line 104: Rapukka (Lönnrot): en liten kräfta. Sommarhemin Finnträskistä tuli varsinkin alkuvuosina rapukoita merralla. Niin kuulemma Huitilanjoestakin, vaikka ei pitkään aikaan ole edes koettu. Rapukkakesteihin (kräftskiva tulee pöytälevystä) ostetaan valmiit ravut Mustasta Pekasta. Majalaiset ostaa lisäxi hirmu määrän pakastettuja täplärapuja, jotka Niklaxen on kaikki syötävä näyttääxeen rauhislaisille mistä kana kusee. Onkohan se se sama kana joka voi pamahtaa. Typerrä kana.
ellauri033.html on line 66: Luin Kouvolan vuosina Proustin magnum opuxen alusta loppuun ranskaxi. Ehkä se oli jotain Niklaxen Alastalon salissa -tyyppistä kuritusta.
ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri115.html on line 970: Kun valoin Rauhixen ikuisten vessanportaiden perustaa betonista, tuli pikku Max noin 5v siihen ja ja halusi mennä pikku saappaillaan kävelemään pehmeässä sementissä. Sopiiko, sopiiko? se kysyi ja meni sitten sinne tallustelemaan. Sanoin EI! EI! EI SOVI! mutta siitäpä se vähät välitti. Se piti lopulta yxinkertaisesti vaan nostaa sieltä pois. Sille sana "sopiiko?" oli vaan joku sana joka pitää sanoa ennenkuin tekee mitä lystää. Tai Niklaxen "Puheenvuoro!" Mähän sanoin puheenvuoro! Tai Alexander Stubbin "Sori siitä", sana joka pitää sanoa jos jää kiinni kusetuxesta. Valitettavasti, sanon vaikken valita. Olen vaan pahoillani että huomasitte. Taikasanoja, stiiknafuulia (YÄK, siinäpä ällö tarina Teuvo Pakkalalta). Sanahelinää, pelkkää semantiikkaa.
ellauri144.html on line 190: Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä. Amparo oli vasemmistolainen nainen espanjalaisessa saippuasarjassa nimeltä La Republica joka lauloi aina samaa saxalaista viisua armottoman huonosti. Siitä huolimatta sarja hyllytettiin Espanjassa liiasta vasemmistolaisuudesta. Muita hahmoja: Niklaxen näköinen Fernando dela Torre, valokuvia sivelevä Dona Leocadia, söpö Alejandra, sen sinkoileva veli Jesus, simpsakka Beatriz, mehukas Mercedes, setämies Agustin joka jäi kiinni molo ulkona Amparon baarissa, vittumainen klenkka Hugo de Viana, apulaiset Maria de Pilar, Ludi ja Encarna, väpelö Fernando Alcazar jne. Amparo tarkoittaa suojelusta.
ellauri214.html on line 581: Michalin siis Misian ja Pawelin taloa rakennettiin 3 vuotta kuin Niklaxen ja Lauran hyttiä. Harjakaisissa pitäis kurkihirren nokkaan laittaa seppele.
ellauri341.html on line 35: Läski sininen expersu Kaarina-keittäjä totesi aivan oikein että Geneven sopimus on aikansa elänyt. Nyt trendaa lähettää pikku kuhnureita vastapuolen kuhinapaikkoihin tappamaan siviilejä. Sotamiehet istuvat sillä aikaa korsuissa vuolemassa pahkakuppeja. Ei tarvita edes Niklaxen paskapakastinta näillä keleillä. Kusikin jäätyy kaarelle.
xxx/ellauri125.html on line 175: Yli 2-metriseltä partaisena erehdyttävästi Niklaxen näköiseltä Netflix-koomikolta Robert "Bo"
xxx/ellauri126.html on line 185: jää poika helposti äidin helmoihin kiinni. Narsistiäiti sitoo poikansa itseensä ja estää eriytymisen ja itsenäistymisen, eikä poika ei vielä aikuisenakaan uskalla asettua äitiään vastaan. Kun poika solmii parisuhteen, pääsee narsistiäiti vaikuttamaan heidän elämäänsä tavalla tai toisella. Narsistiäidin silmissä miniä on kilpailija, ja hän on miniälleen kateellinen, ja nämä kaksi saattavat kilpailla pojan huomiosta. Äiti on voinut olla aikaisemmin pojan elämän keskipiste ja vaikka äidin pitäisi ymmärtää perääntyä ja antaa tilaa miniälle, se on narsistiäidille lähes mahdoton tehtävä. Poika ei kykene asettumaan vaimonsa rinnalle, vaan hän jää kiinni äitiinsä. Jos narsistiäiti puuttuu perheen elämään rajoja rikkomalla tai käyttäytymällä miniäänsä kohtaan ilkeästi tai ikävästi, mies ei uskalla nousta äitiään vastaan puolustamaan kotiaan tai puolisoaan. Niissä tilanteissa, joissa narsistiäidin aikuinen poika uskaltaa asettua vaimonsa rinnalle, narsistiäiti kokee sen uhkana ja yrittää viestiä joko suoraan tai kautta rantain, miten ”veri on vettä sakeampaa”, jotta poika ymmärtäisi tehdä valinnan ja valita hänet vaimonsa sijaan. Niklaxen shibboleth Laura pyllisteli postin haalarissa Wokun raxalla. Olikohan Riku tiatonen?
xxx/ellauri126.html on line 442: Niklaxen kiivas olutpaasaus
xxx/ellauri126.html on line 448: Niklaxen oluttarjoilun oharit
xxx/ellauri149.html on line 203: Kuningatar Riitan mies ja Mikon, Niklaxen ja Maxin isä.
14