ellauri001.html on line 1957: Niilo">Visaneuvos Koulupää

ellauri019.html on line 708: En minä leikkuupuimurille keksi mitenkään, enkä millään muuta merkitystä kuin nisu korjataan aittaan, eli Pyhä morsianseurakunta lähtee ja ne jotka eivät odota Jeesusta, jäävät. Ei tähän voi laittaa muuta viestiä perään, kuin Niilon näky viljapellosta:
ellauri055.html on line 735: Eivät pirlkeleet muistaneet päiväunia. Ihme homma, pappa on kuollut, sanoi poika aamulla huojentuneena. Alkoivat kai epäillä ettei se lähde ollenkaan. Nyt on Anttikin maanalaisissa hommissa kuten Käyrän Niilo. Polvet suorina.
ellauri078.html on line 210: Isaac Watts 1707. Suom. Pelastusarmeijan Sotalauluja 1890, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englannissa n. 1780.
ellauri092.html on line 389: Ison tietosanakirjan täydennysosien toimituskunta. Vasemmalta Hjalmar Brotherus, Reino Oittinen, Niilo J. Toivonen, Rafael Koskimies, L. Arvi P. Poijärvi, Heikki Waris, Matti Koskenniemi, Jaakko Wuolijoki ja Ilmari Havu.
ellauri093.html on line 752: (Jönsyltä:)

Pidin 14-vuotiaana alkurukouksen Suomen ekumeenisen seuran kokouksessa ja puhuja oli Pelastusarmeijasta (joka toimii yhdessä kristillisten kirkkojen kanssa). Vanha mies, ehkä tämän isä. Ostin uudelleen P-E:n hartauskirjan Hänen nimensä vuodelta 1962. Sen alussa korostetaan M. Magdalenan läheistä suhdetta Jesseen kun sanoi tälle Emmauksen tiellä tai mikä se nyt oli että rabbuuni. Mun ope. Eri suhde kun taulussa, missä se vinoilee vaan Gallénille. NNKY:n perusti Suomessa Ottilia Stenbäck Minna Krohn (Juliuksen toinen vaimo ja leski) ja Louise af F. Aune Krohn, Minnan tytär, Aino Kallaxen sisko, veti NNKY:n kuoroa, jossa oli myös Tiinan tulevan romaanin mukaan Niilon isotäti Matilda. Aune muutti isän kuoltua Parolaan, jossa asui naisen kanssa (myös romaanissa).

ellauri102.html on line 124: MTV eikös se ole se 🦉 visio? tump-tump-tump-tump-klikink! Teija Sopanen istuu mustavalkoisena tupeeratussa tukassa korkokengissä polvet näkyvissä nailoniset sääret supussa ja kuuluttaa seuraavan ohjelmanummeron. Se on Niilo Tarvajärven Palapeli. Ei hizi mä en koskaan graduoitunut 70-luvulta 90-luvulle. Nyttemmin mä olen taantunut takas 50-luvun lopulle.
ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut!
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri283.html on line 271: Niilin alueella Pohjois-Sudanissa sijainneen Kushin kuningaskunnan varhainen historia kietoutuu muinaisen Egyptin historiaan, jonka kanssa se oli poliittisesti liittoutunut useiden hallituskausien aikana. Egyptin läheisyyden ansiosta Sudan osallistui Lähi-idän laajempaan historiaan, kun Egyptin tärkeä 25. dynastia ja kolme Nubian kuningaskuntaa, Nobatia, Makuria ja Alodia, kristillistyivät kuudennella vuosisadalla. Kristillistymisen seurauksena vanha nubian kieli on vanhin tallennettu Niilosaharan kieli (varhaisimmat tiedot 800-luvulta koptilaisiiin aakkosiin mukautettuna). Neekeri oli egyptixi Ne-hash-Kush ("ne haisevat kuselta"), väitti Wettenhovi-Aspa, osoittaaxeen että egyptiläiset puhuivat keskenänsä suomea.
ellauri309.html on line 507: Grahamia on pidetty nykyajan tunnetuimpana evankelistana ja maltillisen herätyskristillisyyden, evankelikalismin, johtohahmona. Toiminnallaan hänen luonnehdittiin pyrkineen ylittämään paizi säädyllisyyden myös kirkkokuntien rajoja. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja oli pääpuhujana vuonna 1987 Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Arviolta noin 9 000 ihmistä teki tilaisuuksissa Billyn kannalta myönteisen henkilökohtaisen uskonratkaisun, loput 250.000:sta kuulijasta kielteisen. Verrattuna 1970-luvun lopulla laajaa huomiota herättäneeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon, Grahamin kokouksissa ei juurikaan korostettu karsimaattisten uskonkokemusten merkitystä.
ellauri325.html on line 418: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 554: Helanen sai syytteen vuonna 1948 ja 5.5.1950 Korkeimmalta oikeudelta kuuden vuoden kuritushuonetuomion maanpetoksellisesta toiminnasta avustettuaan Saksan hyväksi vakoillutta tanskalaista insinööriä Thoralf Kyrreä Moskovan välirauhan aikana lokakuussa 1944. Tasavallan presidentti JK Paasikivi armahti laupiaasti Helasen 3.3.1951. Sitä edelsi marraskuussa 1950 presidentille lähetetty Helasen armahdusanomusta puoltava kirjelmä, jossa oli allekirjoittajina "useita tunnettuja kansalaisia." Joukko huolestuneita perheenisiä. (Lähde: Pesonen, Niilo: Voi voitettuja, s. 124-140. Tammi, 1992. ISBN 951-31-0070-7.)
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri325.html on line 772: Masalla kuten Kansanvalistusseuran puheenjohtajalla Wuorenrinteellä oli tapana virkistää yhteistä kahvinjuontia muistelmilla merkittävistä tuttavuuxistaan, ei vähiten valtaistuintason kosketuxista. Yhteistä oli horjumaton usko omaan etevyyteen. 60-luvulle tultaessa kansalliset sivistysjärjestöt notkuivat geriatrisia hopeaselkiä. Aarne Laurila ei kelvannut noskena. Norssin rehtori Niilo Visapää oli vielä visapäisempi. Kansanvalistusseuran pestiä ei muuten mainita Wuorenrinteen ansioissa. Saatuaan yli-ikäisenä lemput seurasta T.I. meni Lopelle. No Lopelle Lopelle.
ellauri330.html on line 510: Vaakun tiimiin kuuluivat Erik Ahlman, Edwin Flinck (Linkomies), Gunnar Ekman, O. K. Kilpi, Ilmari Räsänen, Niilo Lehmuskoski, J. E. Salomaa, Uno Holmberg (Harva). Kirjallisia ystäviä oli vähemmän, eikä heitä toimituksessa nähnyt. Maila Talvio, Huugo Jalkanen (sekö espanjalaisen pukusaippuan jalkapuoli fasisti?) F. E. Sillinpää-setä, Kyösti Wilkuna ja Aaro Hellaakoski kuuluivat lehden avustajiin. Mutta muistan hyvin, kuinka V. A. K. kertoili istujaisistaan Eino Leinon kanssa; luullakseni he pelasivat joskus šakkiakin eivätkä yxinomaan ryypänneet.
ellauri408.html on line 210: This week I have mostly eaten acorns. Unelias unexii David Copperfieldin Agnexesta, joka seuraa uskollisesti Davidin joka oikkua ja pääse lopulta palkinnoxi sen kanssa mimmoisiin. While living in Switzerland, David realizes that he loves Agnes. After returning to England he tries hard to conceal his feelings, but realizing Agnes loves him as well, he proposes to her; she accepts. They marry quickly and take residence in London. Agnes bears David at least five children. Like typical Dickensian heroines, Agnes is mainly a passive character, an ideal Victorian lady. Her characterization is often criticized as "too perfect". David often describes her as an angel. She shows the effects of parentification. David often compares Agnes with a church-window. Kuin heiluttaisi patonkia porttikonkissa. Her character was based on Dickens' sisters-in-law Mary and Georgina Hogarth, both of whom were very close to Dickens. Mary died in 1837 at the age of 17, and Georgina, from 1842, lived with the Dickens family. Dickens referred to her affectionately as his "little housekeeper". After Dickens' separation from his wife Catherine, Georgina stayed with him for the rest of his life and took complete responsibility for managing his household. Pukille pääsi takuulla muttei mimmoisiin.

Jean Paul ja Emerson Fittipaldi on sen sanoneet: Suuri kirjailija on se joka osaa tehostaa izeänsä. No noi ei kai sitten osanneet. Yxin jumalaa on mahdoton pitää naurettavana, vai onko? onhan siinä paljon Niilo Visapään piirteitä. Minä tunsin maan uivan aluxena avaruuden sinistä valtamerta. Minä purjehdin keltaisella merellä. Onnettomuutesi, vanha veikko, on että olet akkamainen.
ellauri432.html on line 488: Historia on Jumalan käsissä, ei lähde pesemälläkään. Danielin ainutlaatuinen kirja avattuna. Tolkalina levitti jalkansa näyttääkseen rehevän pensaansa koko maalle. Pastori Niilo Närhi ja Avainmedian toiminnanjohtaja Marko Selkomaa käyvät läpitte kaikki Danielin kirjan 12 lukua. Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen. Dan 11:31. Turmion iljetys kuulostaa Muahemmedilta. Muhis: en ole luovuttajatyyppiä. Daniel puhuu tuossa kohdin "hävityksen kauhistuksesta".- Mikä on "hävityksen kauhistus", sana tulisi tuntea alkukielellä. Linkistä löytyy myös Biblia Hebraica, ehkä joku juutalainen osaisi kertoa sanan merkityksen. Tosiasia on, että juutalaisten Temppelivuorella seisoo tällä hetkellä Omarin moskeija. Missä on Israelin kansan nykyään menossa Jumalan profetioissa? Tietysti takaisin neljältä ilman suunnalta, se lienee selvää kaikille! Kertokaa hyvät Jumalan pyhät nämä asiat koiran penikoillekin, ettei tarvitse pimeydessä vaeltaa tässä maailmassa, sillä Israelin Jumala antaa luotettavat selityksen kansansa kautta kuten myös nämä pyhät profetiat. Kohta saamme iloita kun tapahtuu Jumalan valtakunnan suuri tulemus, amen, hallelujah! Olettehan kaikki samaa mieltä, amen, hallelujah!
xxx/ellauri057.html on line 1342: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri298.html on line 481: Alapuro muistuttaa (muistutti), että muun muassa suomalaisen politiikan suuri linjapäätös hyväksyä kommunistit ja SKDL hallituskelpoisiksi, oli vahvasti sosiologien idea. – Sillä lailla! Suomalainen hyvinvointivaltio on 1960- ja 1970 lukujen sosiologien ansiota, Alapuro sanoo kuin Niilo Tarvajärvi. Siis sanoi. Tarvajärvestä on tuskin luitakaan jälellä.
xxx/ellauri400.html on line 157: V.A.Koskenniemi and Niilo Visapää in one.
xxx/ellauri440.html on line 61: Madilda lienee kauppias Edward Pylkkäsen ikäpolvea, plus 15v kuten Tiina Salmi. John ja Edvard syntyivät samana vuonna 1852, Porissa ja Säämingissä respectively, 100v ennen meitä. Edwardin elämä katkesi kuin kanan lento liikaravizemuxeen kaiketi. Niilo Salmi s. 1930 eli täyden elämän, miinus kuusi vuotta.
xxx/ellauri441.html on line 185: Niilo Nokkela käyttäytyy ihmisiksi: säädyllisiä ja hupaisia juttuja poikaviikareille, kirj. Berthold Lutz, suomeksi toim. Tuomi Elmgren-Heinonen. 1960, 2. p. 1963.
23