ellauri050.html on line 923: Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja loppusoinnuttomuus. Känniset ei pysy nuotissa, pelkkää örinää. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta. Et jaxetaankin sievistellä näissä seliseliselityxissä.
ellauri062.html on line 830: Tämä turahdus on erittäin syvältä jutkuhomon perseestä. Weiningerin filosofiaa on luonnehdittu myös kategorisen imperatiivin ankaraksi tulkinnaksi. Kant, Platon ja kristinusko ovat se perusta, jolle hän rakensi. Hän ei kiistänyt myöskään Nietzschen eikä Freudin (siihenastisia) ansioita, mutta hän uskoi ylittäneensä ne. Kokonainen nippu paskiaisia, joiden päällä pörrää kärpäsenä Herr Weininger.
ellauri062.html on line 971: "Tahtoo Arvoon" on käännös Otto Weiningerin filosofian keskeisimmästä käsitteestä "Wille tumputtaa" (vrt. Nietzschen "Wille mahtailee"). Teos sisältää useita Weininger-aiheisia ja Weininger-vaikutteisia esseitä. Kieliasua on pyritty hiomaan.
ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri074.html on line 317: Suuren yleisön mielestä Cioranin ajattelu on pessimististä ja jopa sairaalloista. Cioranin äärimmäistä tyylittelyä ja pyrkimystä klassistiseen ilmaisuun on joskus arvosteltu, koska tyylin on katsottu hämärtävän tekstin varsinaista sanomaa. Toisaalta Cioranin filosofista ajattelua on arvosteltu myös siksi, että siitä puuttuu syvällisyys esimerkiksi silloin, kun hän käyttää Nietzschen ajatuksia vain antamalla niistä esimerkkejä.
ellauri112.html on line 541: Friedrich Nietzsche (1844–1900). Yli-ihminen on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat.
ellauri141.html on line 583: Nietzschen mielirunoilija oli Horatius
ellauri145.html on line 502: Seuraava hassuttelija on Nietzschen Retu, josta on kyllä jo vaikka kuinka paljon paasattu. Vaan ei lisä pahaa tee, jos ei hyvääkään.
ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 625: 4 Parlamenttitalonakin palvellut, Nietzschen visiitin ajoista lähtien museona toiminut monumentaalinen barokkirakennus Palazzo Carignano (1685) seisoo nimikkopiazzansa laidalla Torinon vanhassa keskustassa. Nimi juontuu Carignanon ruhtinassuvusta. Nietzsche asui via Carlo Alberto 5:ssä palatsia vastapäätä.
ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.
ellauri145.html on line 636: 9 Nietzschen lukema ranskalaiskirjailija Alphonse Daudet (1840–1897) ei kuulunut Ranskan akatemiaan – harvojen valittujen nelikymmenikköön (ransk.
ellauri145.html on line 640: 11 Lause voi viitata lapsettoman Nietzschen kirjoihin tai mihin hyvänsä. ’Jumalan valtakunnan’ käsitettä hän ruotii useissa kirjoituksissaan, tyypillisesti juuri valtamuodostelmana.
ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta.
ellauri145.html on line 652: 16 Vittorio Emanuele II:n pojasta Umbertosta (1844–1900) oli tullut Italian kuningas Umberto I (1878–1900). Hän avioitui Savoijin prinsessan Margheritan (1851–1926) kanssa. Yksi Nietzschen hulluuskirjeistä oli osoitettu Umbertolle:
ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu.
ellauri145.html on line 660: 19 Kreikkalaisella nimellä tunnettu Kaifas tai Kaiafas oli juutalainen ylipappi, jonka sanottiin vehkeilleen Jeesuksen tuomitsemiseksi jumalanpilkasta (Matt. 26:3–4). Eräät Nietzschen hulluuskirjeistä on allekirjoitettu nimellä ”Ristiinnaulittu”.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri147.html on line 45: Friedrich Nietzschen harmiton kiteytys "Herääminen aikaisin aamulla on kuin saisi kultaa." löytyy kyllä Finnin töräyskokoelmasta Iänikuisia ajatuksia - Martti Hyypiö - WSOY.
ellauri147.html on line 143: Nietzschen viimeisessä zettelissä luki:
ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
ellauri198.html on line 753: Nyt on Harold nähtävästi pudonnut pahan kerran kärryiltä, ilma on sakeanaan savuverhotermejä: proleptic delusion transumptively troping on a trope, retoriikkaa lentää kuin Nietzschen Zarathustrassa. Kumpuilevat pakarat seuraavat Childe Haroldin sanasotaa kädet poskella. (Mitä oli Yeazin Condition of Fire? Se selviää alempana.) Haroldin mielestä Browning imuttaa Chattertonin etanansarvea. Muttei kai 1800-luvun Browning voinut oikeasti lutkuttaa 1700-luvun Chattertonin pipua, ikäeron takia? Ehei, tää on vaan symbolismia.
ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
ellauri249.html on line 52: Eräässä eduskunnan valiokunnassa käsiteltiin aikoinaan talousneuvostokysymystä. Muuan edustaja tuli sanoneeksi, että maailmassa vallitsee ikuinen taistelu... Työn ja pääoman välillä! huusi eräs vasemmistolainen väliin. Viisauden ja tyhmyyden, hyvyyden ja pahuuden välillä, jatkoi puhuja, joka oli Nietzschensä lukenut.
ellauri254.html on line 171: Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset.
ellauri257.html on line 373: Gonzoviz huomauttaa aivan oikein etme ollaan vaan irvisteleviä apinoita tyhjässä kosmoxessa, että apinoiden planeetan asukkien eleet on ennalta lasketut ja päivät luetut. Entä sitten? Sellaisia tässä on oltu maailman sivu, joka on jotain muuta luullut on ollut ääliö. En kyllä tajua mitä siinä on ylpeilemistä. Gonzo on pullollaan existentialistisia virhekäsityxiä ja narsistista asennetta. Se taitaa olla mursuwiixi Nietzschen oppipoikia.
ellauri257.html on line 415: Familjen som samhällets kärna, ärevördiga traditioner. Vitun polakat. Tää on ilmeisesti jotain Nietzschen iloista tiedettä. Denne stilige unge lantis, som är lägre än Karoly. Vizi mitä nazimeininkiä Gonzo. Katolinen ikivanha ämmä vetää henxelit pussaamatta kruzifixiä. Siinä meni pornovideon eka jaxo. Ei tätä ole tarkoituskaan ymmärtää, tää on vaan tällästä sadomasokistista huuhaata.
ellauri260.html on line 62: Perspektivismi on Friedrich Nietzschen kehittämä filosofinen näkemys, jonka mukaan maailmaa ei voida havaita tai tuntea sellaisenaan, vaan aina vain jostakin näkökulmasta eli perspektiivistä. Tämä tarkoittaa sitä, että on aina olemassa useita mahdollisia käsitteellisiä skeemoja, tai perspektiivejä, jotka voivat määrittää totuus- tai arvoarvostelmat, joita teemme. Perspektivismin mukaisesti mitään katsantokantaa ei voida pitää ehdottomasti totena, mutta tästä ei seuraa, että kaikki katsantokannat olisivat yhtä päteviä. Mursuwiixiperspektiivi on vaihtoehtoisista totuuxista selkeästi terävin.
ellauri260.html on line 123: Mounierin ajatus kristitystä hengelliseen taisteluun osallistuvana valppaana urheilijana antoi jyrkän vastauksen Nietzschen kritiikkiin kristinuskosta heikkojen uskontona. Hänen väitteensä siitä, että todellista edistystä ei ole ilman transsendenssin ulottuvuutta, vastusti marxilaista maallisen paratiisin etsimistä luokkataistelun kautta. Hänen hyväksyntänsä psykologian tärkeydestä korostaen samalla ihmisen vapautta ja vastuuta antoi vastauksen Freudin vaistokeskeiseen psykoanalyysiin.
ellauri260.html on line 205: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri269.html on line 718: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel.
ellauri277.html on line 115: Kirjailijana Gibran mainitsee tärkeimmiksi inspiraation lähteikseen William Blaken ja Nietzschen, joita molempia hän pitää kaltaisinaan hulluina. Hän kirjoittaa: ”Hulluus jumalan kaipauksessa on korkein ylistyksen muoto.”
ellauri277.html on line 173: Toinen vaikuttaja Gibraniin oli amerikkalainen runoilija Wilt Whatman, jota Gibran seurasi "osoittaen kaikkien ihmisten universaalisuutta ja nauttimalla luonnosta." El-Hagen mukaan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen vaikutus "ei esiinny Gibranin kirjoituksissa aivomyrskyxi asti." Siitä huolimatta, vaikka Nietzschen tyyli "epäilemättä kiehtoi" häntä, kun Gibran "ei ollut vähiten loitsuissaan". (Ihmekös että Kallen maxa laajeni...)
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri277.html on line 464: Nietzschen mukaan ihmiskunnan on edettävä hyvän ja pahan yli: ”Se, mikä on vahvaa, voittaa. Se on universaali laki. Oikeasta ja väärästä puhumisessa sinänsä ei ole mitään järkeä. Mikään väkivalta, raiskaus, riisto tai tuho ei ole luonnostaan "epäoikeudenmukainen", koska elämä on väkivaltaista, raiskausta, riistoa ja tuhoavaa eikä sitä voida ajatella toisin." No niinhän se kieltämättä on, siitä ei voi amerikkalainen baptistikaan ajatella toisin, jos ajattelee ylipäänsä. Mutta sitähän se ei tee. Paavali ajatteli jo sen puolesta.
ellauri277.html on line 466: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja.
ellauri283.html on line 181: Vanhaan hyvään aikaan tekoja arvioitiin niiden seurausten perusteella. Viimeisten 10 000 vuoden aikana kehittynyt moraali, jossa tekoja arvioidaan syiden eikä seurausten perusteella, on Nietzschen mukaan "paha moka".
ellauri297.html on line 621: Hän oli sosialisti, joka puolusti suffragette-liikettä, mutta käytti näytelmissään usein Schopenhauerin ja Nietzschen naisvihkon sanastoa ja kuvaili naista saalistuseläimenä, joka aikoi vangita urossaaliinsa. Hän väitti, että hän oli aina "puolustellut naisten älyllistä kapasiteettia", mutta kuitenkin antanut hedelmällisyyden voiman "äitinaiselle", samalla kun hän on varannut luovuuden "taiteilijamiehelle". Ja omassa elämässään hän halveksi seksuaalisuutta - hän ei onnistunut saamaan päätökseen omaa avioliittoaan - mutta vaali korkealentoista romantiikkaa harjoittaen tulista romanssia joidenkin päivän johtavien näyttelijöiden kanssa.
ellauri297.html on line 633: Shaw'n maailmankuvan mukaan naista motivoi tarve ikuistaa laji, ja siksi hän etsii miestä ja kenen kanssa hän voi synnyttää lapsia. Hän väitti, että se on hänen ainoa käyttötarkoitus miehelle, ja hän vertasi häntä naarashämähäkkiin, joka syö kumppaninsa parittelun jälkeen. Vaikka tämä näkemys naisista on huomattavasti hienostunut, se ei ole kovinkaan kaukana Schopenhauerin julistuksesta, jonka mukaan "naiset ovat pääasiassa olemassa vain lajin leviämistä varten" tai Nietzschen lausunnosta, jonka mukaan "kaikella naisessa on tarkoitus - sitä kutsutaan raskaudeksi". .''
ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
ellauri349.html on line 52: Esan uomakipitys päättyi paskakaivoarvosanaan filosofian apulaisen haussa 1990-luvun lopussa. Vähän taisin vahingoniloisesti virnuilla Kouvolan suunnalta. Sen jälkeen se teki välttämättömyydestä hyvettä kuin kettu pihlajanmarjoista, ja alkoi Schopenhauerin ja Nietzschen lailla dissata "koulufilosofiaa." Siitä tuli motivationaalinen puhuja ja yritysvalmentaja.
ellauri349.html on line 281: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille (paasaus). Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja soinnuttomuus. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Johann Wolfgang von Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Friedrich Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta. "Pitkä ja kaunis ystävyys. Virta virisee ilman uomaa." Ei mitään mitä pitkin kipittää.
ellauri364.html on line 299: Nietzschelle matematiikka oli taiteellista ja moraalista toimintaa, jolla on olennainen rooli homotieteessä. Nietzschen omien kirjoitusten huolellinen lukeminen matemaattisia huolenaiheita ajatellen paljastaa, että hän ei vältä eikä vihaa matematiikkaa. Nietzschen finitismi ja hänen teoriansa ikusesta paluusta ovat selvästi samaa mieltä intuitionististen matematiikan käsitysten kanssa. Lisäksi intuitionismi tukee Nietzschen matematiikan käsittelyä taiteellisena ja moraalisena toimintana.
xxx/ellauri124.html on line 100: "Nietzschen kehittely on monin paikoin raakaa, ylimielistä ja vastenmielistä. Mutta ylilyöntien ei tule estää meitä näkemästä, mihin syvyyksiin Nietzsche on sukeltanut ja selvinnyt sittenkin hengissä. Stalin teki virheitä, mutta sai sähkövalot joka kolhoosiin. Luova ihminen luovassa toiminnassa määrittää omat rajansa ja sääntönsä, ottaa oman moraalinsa luovassa toiminnassaan hänen täytyy uskoa olevansa korkealla, uskoa omaan ylemmyyteensä. Tämä on Nietzschen Jumala- luova, rajoittamaton ihminen. Nietzschen tuomiontäyteisillä etumerkeillä varustettu kielenkäyttö ajaa takaa ihmisyyttä korotettuna jumaluuden valtaistuimelle."
xxx/ellauri208.html on line 443: Mut tää Paulhan on vasta paska! Sen panopuu, Desclosin Anne, kirjoitti romaanin O:n tarina vastaväitteexi razastajansa, kirjallisuuskriitikko ja kustantaja Jean Paulhanin, väitteelle, etteivät naiset kykene kirjoittamaan eroottisia romaaneja. Kylä lähtee! Romaanissa nuori nainen, valokuvaaja ”O” (Anu Saukko, muuta nimeä hänestä ei käytetä) joutuu miesystävänsä Renén pakottamana mukaan eräänlaiseen eroottiseen klubiin, johon kuuluu herroiksi kutsuttuja miesjäseniä sekä alistetussa asemassa olevia naisia. Romaanin edetessä kuvataan seksuaalisen alistumisen, suoranaisen orjuuden, erilaisia ilmenemismuotoja ja toteutustapoja. Romaanin alussa on Jean Paulhanin kirjoittama esipuhe Onnesta orjuudessa. Anun anuluxessa on triskeli. Wellbeckin texti vilisee tälläsiä juolahduxia joita ei perustella laisinkaan. Se on monessa kuin Nietzschen Retu.
xxx/ellauri208.html on line 445: Tragedian synty (saks. Die Geburt der Tragödie) on Friedrich Nietzschen vuonna 1872 ilmestynyt esikoisteos. Oliko se sen hylätty väitöskirja? Nääh, ei se väitellyt ollenkaan. Siinä hän käsittelee antiikin kreikkalaisuuden olemusta. Tragedian syntyä kritisoitiin senaikaisessa tiedemaailmassa voimakkaasti, sillä sen tulkinta kreikkalaisesta filosofiasta oli verrattain radikaali. Myöhemmin kun Retusta oli tullut julkimo sitä on kutsuttu mestariteokseksi.
xxx/ellauri208.html on line 462: Vanhemmiten Michel lähestyi izekin Nietzschen näkemyxiä, näin kai väkisin käy kun tulee putkiongelmia. Moraalin ja perheiden turvaamisen kannalta oli onnenpotku Euroopalle että tänne tulvii traditionalisteja joilla on naisten alistus ja miesvanhusten kunnioitus vielä kunnossa. Luonnolliset hierarkiat siis, ynnä valmiutta torjua homoavioliitot, abortit ja naisten kyläluutailu.
xxx/ellauri239.html on line 812: Friedrich Nietzschen kirja Hyvän ja pahan tuolla puolen on kulunut useimpien massamurhaajien käsissä. Valkoinen raivo liittyy flash back -tyyppisiin uudelleen dissosioitumisiin. Jokin alkuperäisen trauman kaltainen ärsyke saattaa laukaista sen. Nyt mulla on meneillä Hyvän ja pahan alkuperä, jossa mursuwiixi korvaa hyvän ja pahan vastakohdan hyvällä ja huonolla. Hyvä ja paha koskee elukoiden päämääriä. Hyvä on niiden mukaista ja paha vastustaa niitä. Hyvä ja huono koskee päämääriä edistäviä keinoja: hyvä edistää niitä paljon, huono vähän. Eli Nietzsche sivuuttaa koko etiikan pääkysymyxen otaxumalla että päämäärä on jo tunnettu (nim. mursuwiixisten Herrschaft), ja sitä hyvin edistävät arjalaiset on hyviä ja mutiaiset huonoja. Tavallinen apinamoraali sanoo että hyvä on sellainen naapuri joka toimii mun hyväxi ja paha sellainen joka vastustaa mua.
xxx/ellauri259.html on line 178: Kun Venäjän viranomaiset lakkauttivat Päivälehden sen radikaalien kannanottojen vuoksi, tilalle perustettiin Helsingin Sanomat, jossa Leino jatkoi pakinointiaan ”Teme”-nimimerkillä. Leinon ja L. Onervan suhde ei vakiintunut avioliitoksi. Pyylevöitynyt boheemi pitkine kiharoineen ja viittoineen oli mieluummin anniskeluravintoloissa työskentelevä paxu flanööri jota säväytti optimistinen ihmisyysusko ja melankolinen lapsuudenkodin nostalgia. Ei ihme että Eski kävi kuumana. Kultahatun Hyvinkää on vain muutaman peninkulman päässä Hämeenlinnasta. Helkavirsien on tulkittu heijastelevan ibseniläistä individualistista ”tinkimättömyyden eetosta” ja Nietzschen filosofiaan pohjautuvaa "pohdiskelua ihmisen kyvystä" uhmata omaa kohtaloaan. Siinä on infoa yksilön suhteesta tuntemattomaan ja kuolemaan, yksilöllisestä vapaudesta ja tiedon rajoista.
xxx/ellauri312.html on line 622: Joo tässä on lisää näitä inhokkeja, joista on jo ollut moneen kertaan puhe. Tollasta juhlimista parhaat päällä ja pesulappuja, kosteutettuja hajustettuja saniteettipyyhkeitä. Rituaaleja ja pappeja, paistettuja uhriparkoja. Kuorolaulua, haljuja kazeita jos joku laulaa nuotin vierestä. Isä älä laula. Kyllä tiedetään. Rorty ei maxa näistä puolta penniä, sillä se on Nietzschen linjoilla, termiittiapina on parasta mitä pallolla on tarjolla.
xxx/ellauri320.html on line 123: Adleriin vaikuttivat myös Immanuel Kantin, Friedrich Nietzschen, Rudolf Virchowin ja valtiomies Jan Smutsin (joka loi termin "holismi" kuvaamaan alkoholismin katkaisuhoitoa) filosofiat.
xxx/ellauri356.html on line 254: Hänen nuoruudessaan tärkeitä lukemia olivat Rousseaun Reveries of a Solitary Walker and Confessions, André Giden päiväkirja, La porte étroite, Les nourritures terrestres ja The Immoralist; ja Friedrich Nietzschen teoksia. Lause "Perheet, minä vihaan teitä!" erityisesti, joka inspiroi
71