ellauri024.html on line 337: Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia.
ellauri028.html on line 664: - Jumala on kuollut! (Nietsche) - Nietsche on kuollut! (Jumala) - Molemmat on vainaita! (mä)
ellauri030.html on line 991: Tää ilostelu tapahtuu 1800-luvun puolivälissä, 1855 to be exact. Nietsche luki Sopen naisjuttuja varmaan vasta sen kuoltua 1860. Nietsche syntyi 1844, oli 16-vuotias koulupoika Sopen kuollessa. Siitä tuli kielitieteen proffa 24-vuotiaana ja se kollapsoitui menettäen fakulteettinsa 44-vuotiaana 1889. Jumala on kuollut, allekirj. Nietsche. Nietsche on kollapsoitunut, allekirj. jumala. Kuoli vasta 11 vuoden kuluttua 1900. Sillä oli hemo isot wiixet. Niitä se varmaan ylpeänä kampaili, niinkuin Sope aikaisemmin koalankorviaan.
ellauri031.html on line 316: Benito lähti Sveiziin pakoon inttiä, luki siellä Nietscheä ja Paretoa. Sovelsi diktaattorina Pareton periaatetta: 80% mulle, 20% sulle. Ei tullut ihan Pareto-optimaalista. Mellakoi sosialistiporukoissa Sveizissä. Pidätyskuvassa on tosi pahan näköinen, tommonen makaroonimatu kun tulis pimeellä kujalla vastaan. Palas lopulta Italiaan ja meni kiltisti sala-ampujajoukkoihin, halus kai oppia käyttelemään kivääriä kunnolla. Sillä oli siellä kananpersetöyhtö hatussa ja se marssi puolijuoxua.
ellauri031.html on line 319: Mussolini luki izensä lukeneistoon kansakoulupohjalta. Se luki kaikkea, etenkin Sorelia, Engelsiä ja Marxia. Käänteli italiaxi Nietscheä, Schopenhaueria ja Kantia. Tykkäs Platon Valtiostakin. Hyi helvetti. Platonin ihailusta voi fasistipaskiaisen heti tunnistaa. Plato oli teoreettinen filosofi, Mussolini soveltava. Se sovelsi Platonin valtio-oppia arkiryskeeseen. Kuin Plato ize, mutta paremmalla menestyxellä. Ryhtyi ize diktaattorixi eikä diktaattorin koutsiksi. Siinä leikissä voi käydä huonosti. (Siis molemmissa voi, ja kävikin.)
ellauri035.html on line 1140: Virhe 2 on nähdä aina vaan punaista kuin härkä areenalla, muut sateenkaaren värit unohtuvat. Hohoo, sateenkaarihommista jesuiitat tunnetusti pitävät. Eikös musta ole otollisin väri? Musta ja valkea kardinaalinpunaisen ohella. Rouge et noir. Olihan Balthasar aika mieli mustana, mutta valkoisempi kuitenkin kuin ateistipaskat Schopenhauer ja Nietsche:
ellauri035.html on line 1170: Nietschenkin miälestä Balthasarin jutut oli ihan timangia. Hemmetisti sitä on käännetty, ja aina välillä se on ollut joku bestselleri. On se käännetty suomexikin.
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri036.html on line 1968: Vaan annappas olla. Martta ja kumppanit haluu tehdä uutta etiikkaa, ei utilitaristista laskelmointia eikä kantilaista tyyliin pitäs ja pitäs, vaan jotain vielä kolmatta. Ne hakee mallia antiikista (joo sitähän se Martta Jaakon kanssa puuhasi, muun ehkä muassa), tai Nietscheltä, usko tai älä. Vittu täähän kuulostaa ihan Eski Saariselta:
ellauri036.html on line 1990: Martta sivuuttaa kepoon tän hierarkia-aspektin, vaikka se olis ollut stooalaisilla hyvin hanskassa. Antiikissa oli hierarkiaa vaikka muille jakaa, oli herroja ja orjia. Hyvä orjanomistaja ei suutu kun se piiskaa orjaansa, tää on vaan sun omaxi kukoistuxexi. Stooalaiset oli tässä ihan hakoja. Alaisia tulis kohdella suopeasti eikä liika avoimesti halveksia niitä. Nauraa vasta sitten kun ne on kumarrellen poistuneet. Nietschelläkin oli tästä paljon hyviä pointtereita.
ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.
ellauri037.html on line 696: Ei hemmetti, nää on niin pönttöjä ettei jaxa. Youtubessa Sopen seurassa on Nietsche, Marcus Aurelius ja hulavanteen pyöritys.
ellauri039.html on line 304: Freud synty onnenlakki päässä, Fontanella oli vaan fontanella. Me käytiin Fontanen (1819-1898) stomping groundilla itäsaxan läpiajoretkellä. Oliko se Neuruppin? Varmasti, Swinemunde on nyt Puolassa. Sievä paikka se oli. Mä oon lukenut siltä myös Irrungen wirrungen, jonka sain kai Rikulta. Fontane oli apteekkarinpoika ja apteekkarina eka Dresdenissä, mutta toimi sitten lehtien kirjeenvaihtajana. Hugenottisukua, six sillä oli tollainen ranskahtava nimi. Näitä hugenottejakin on jo monta, mm. Beckett ja Nietschen lelu. Ranskalaiset kohteli Fontanea sotavankina silkkihansikkain 1870 sodassa, melkein sukulaisena. Briteistäkin se tykkäsi. Se alko kirjaiijaxi vasta 58 vuotiaana, mäkin ehtisin.
ellauri039.html on line 639: Size lähtee suorastaan Sopen ja Nietschen linjoille,
ellauri046.html on line 35: Rene oli alunperin myös Rainer Maria Rilke, jonka puuma oli Nietschen vanha panopuu, joka kyllä dumppas Nietschen jo ennen Raineria. Puumasta ja Nietschestä mä olen jo kertonut jotain toisaalla, mutta ize Rainer-Reneä en ole ruotinut. Rainer oli puuman Renelle keximä saxalaisempi ja miehekkäämpi nimi.
ellauri046.html on line 645: Entten-Sören kuulostaa Nietschen Retulta. Tai Timon Airaxiselta. Aviolliset on dum dyrisk tillfreds, se ize on erobernde Natur. Tätä tais olla tohon aikaan ilmassa. Toihan oli puhasta E.Saarista, keskustaoikeistolaista optimismia, braunen Bataillionen-aatetta. Aikamme on samalla kertaa liian kevytmielistä ja liian raskasmielistä.
Es schaut auf Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit! Die Fahne hoch, die Reihen fest geschlossen!
ellauri048.html on line 571: Täähän on kuin suoraan Anna-sarjasta. Immikin oli ruma ja omituinen, vaikkei yhtä lahjakas kuin LM Montgomery. Suloton oli Linda-tätikin, mutta kulturelli. Immin authorshipissä oli 3 vaihetta: 1. ja paras, 2. individualistinen Nietsche-kausi, jolloin Immi esiintyi salanimillä, ja 3. huumorin löytäneenä paluu lastenrunoihin. Nietsche-kausi ei jättänyt paljon jälkeä. Nämä tiedot on Anna-Liisa Alangolta, joka oli Ismo Alangon äiti. Ismon äiti oli kansankynttilä, joka väitteli Immi Hellenistä. Tää puhuu Ismo Alangosta volyymejä.
ellauri050.html on line 490: Rainer Maria Rilke (* 1875 Praha, Itävalta-Unkari-1926 Sanatorium Valmont bei Montreux, Schweiz); oikeastaan: René Karl Wilhelm Johann Josef Maria Rilke) oli itävaltalainen lyyrikko joka runoili saxaxi ja ranskaxi. Runoili asialinjalla ja on merkittävimpiä modernismin runoilijoita. Kirjoitti paljon kirjeitä. Sen puuma oli Nietschen ja sen kaverin Réen entinen, Lou Salomé.
ellauri050.html on line 506: Summa summarum, en pidä Rilkestä. Sekin on tollanen teutoninen metafyysikko, sekundaversio Friedrich Nietschestä. Täysin huumoriton väpelö. Jumalinen ilman jumalaa ja itkee sitä, samalla kun nussii puumaa ja kreivitärtä ja imee Toblerone patukkaa. Yllättäen Tom Pynchon osoittautuu sielunveljexi. Ja ehkä myös veli Jöns.
ellauri050.html on line 1203: Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.
ellauri050.html on line 1205: Nietsche fanitti Catulle Mendezia kun se oli kova satyyri. Catulle oli Teophile Gauthierin suojatti. Gauthier oli Huugo-peikon maskotti. Parnassisteja, romantismin ja symbolismin välissä. Oltiin dekadentteja, elettiin koroillaaneläjien rahoilla, bylsittiin kaikkea mikä liikkui, saatiin morkkixia, sexitauteja ja tehtiin lehtolapsia. Gauthieria fanittivat Balzac, Baudelaire, Goncourtin veljexet, Flaubert, Pound, Eliot, James, Proust and Wilde.
ellauri052.html on line 422: Taas tota vitun 8 sekunnin kultakalan keskittymiskykyä. Sen on Amerikan mainosteevee saanut aikaan. Sale ansaizee Nobel-palkinnon varoittavana esimerkkinä, mitä Amerikka tekee ryssän mamu juutalaisista. Sale diggas just noita samoja narsisheja kuin kaikki muutkin narsishit, Nietscheä Schopenhaueria Kierkegaardia. Kaskun ei mainize nazi Heideggeriä.
ellauri074.html on line 319: Mit vit, Nietsche nyt ei ollut kovinkaan syvällinen, mursuviixinen kuppainen pelle. Kun on lusikalla annettu, vaikea kai kauhalla on pyytää. Dostojevskista puhumattakaan. Pascal, Dostoïevski, Nietzsche, Baudelaire oli kaikki sairaita, ja niistä Cioran tykkäs eniten. Aika sairasta.
ellauri080.html on line 488: “Behind all logic and its seeming sovereignty of movement, too, there stand valuations or, more clearly, physiological demands for the preservation of a certain type of life.” — Friedrich Nietzsche (INTJ). Nietsche oli näät tenacious visionaries, oriented towards action. Vaikkei se koskaan tehnyt paljon paskaakaan.
ellauri094.html on line 335: Niinpä tietysti: Jumala on kuollut (Nietsche). Nietsche on kuollut (Jumala). Se nauraa parhaiten joka hohottaa (xoxotajet) vielä kuin kaikki muut ovat kuolleet.
ellauri097.html on line 40: Pete Mencken digas Nietscheä ja Nietsche Schopenhaueria. Arttu oli pihi mies. Se kähmi Mutilta ja Schwesteriltä isän kokoaman perinnön, ne saivat elää puutteessa nukkavieruina, sillä aikaa kun Sope talutteli Frankfurtissa Atma-koiria ja syötti niille naudanfileetä.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietsche">Nietschestä.
ellauri097.html on line 119: "Supermen" in Mencken´s view, were those wrongly oppressed and disdained by their own communities, but nevertheless distinguished by their will and personal achievement, not by race or birth. Selvää Nietsche-höpötystä. Tietysti se ize oli teris ja mursuwiixi toinen. Supermiesajattelu ei ole koskaan oikein puhutellut mua. En kyllä kexi mixi.
ellauri098.html on line 467:
John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg
ellauri099.html on line 100:
ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.
ellauri101.html on line 213: Valmistaudutko sinä jotta olisit valmis kun kuulet kuzun? Velvollisuus joka meidän on täytettävä. Alhaalla / ylhäällä, tämä maailma / toinen maailma, taivas / maa. Nää on kaikki tollasia portaita, tehtaanlattioita ja johtokunnan kerroxia. ABC, kissa kävelee / tikapuita pitkin taivaaseen. Leeveliltä noustaan leevelille kuin tasohyppelypelissä. Supermäntä ollaan, Antti Herlinixi pyritään kuin Nietsche (lähde: Eski Saarinen, Länsimaiden filosofia huipulta huipulle).
ellauri115.html on line 1172: Nietsche ei ollut empaattinen. Mutta eivät sitä olleet brititkään. Aina kun joku työntää esiin sanan merkitys on syytä varoa: nyt voi olla tulossa taas mettä perseestä.
ellauri117.html on line 454: Nietsche ja sen sisko
ellauri161.html on line 309: – Nihilistit ovat joko paatuneita, teoriassa kuolleita – nämä ovat yleensä filosofisia saivartelijoita, joille Friedrich Nietzsche on idoli ylitse muiden – yksinkertaisesti pelkkiä teeskentelijöitä ja pelkureita, Nyölö kritisoi. Nietsche on kuollut, terveisin jumala.
ellauri247.html on line 211: Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori.
ellauri260.html on line 404: No sitten on vielä tää että kaikkien pitäisi olla jotenkin tasa-arvoisia. Vanhan koulun puitteissa tää justeerattiin sitten kiven takana. Se ei tahdo enää kelvata herroille sosialisteille. Mutta hemmetti, näettehän toki izekin että toiset meistä on toista parempia! Siitähän tulisi silkkaa kommunismia, ja arvaahan kuinka siinä sitten käy! Nietsche sentään tajusi että jumalan poistuttua näyttämöltä ei jää muuta kuin supermiehet ja rupusakki. Sentään Jahven johdolla rupusakki tiesi paikkansa ja saattoi olla siitä vielä ylpeä. Niinkuin kersantti Ärjylä: olen ehkä vain kersantti, mutta olen #¤%6/! vieköön USA:n armeijan (tai ainakin Jermulan kasarmin) paras kersantti. Oli paha virhe kun Preussin keisari otti käyttöön suht yleisen äänioikeuden (miinus naiset ja varattomat tietysti). Siitä alkoi alamäki. Kaikki eivät opi korkeampaa matikkaa, ei edes vaalimatikkaa. Paras jättää ääntenlasku niille jotka osaavat. Kokonaisuuden kannalta on hyvä että jaetaan porukat herrasväkeen ja rahvaaseen (apus mä herrasväen puolelle!) Ja paljon samansuuntaista säätypulinaa, joka ei ole hievahtanut mihkään hindujen eikä Platonin ajoista.
ellauri260.html on line 421: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina." Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa.
ellauri330.html on line 345: 1880-luvun lopulla Brandes taisteli harkitsevan seksuaalisuuden tekopyhyyttä vastaan, joka aiheutti erimielisyyden Bjørnstjerne Bjørnsonin kanssa. Brandes kirjoitti vuonna 1888 kirjeessään Nietzschelle neuvoen häntä lukemaan Søren Kierkegaardin teoksia , joiden kanssa hänen ajattelullaan oli paljon yhteistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että Nietzsche olisi koskaan vaivautunut lukemaan Kierkegaardin teoksia. Nietsche piti Brandesin luonnehdinnasta "aristokraattinen radikaali" eli parhaimmistojuures.
xxx/ellauri044.html on line 408: Kultasuusta tuleekin loppupeleissä kaksikon der Führer. Rudolf Hessistä (1894-1987) tuli ensin vara-Führer, mut vielä aadofimaisempi Göring ajoi ohize. Mitäs nazit tykkäs Hessen kirjasta? Eivät varmaan tykänneet, vaikka diggasivat Nietscheä. Narkissos ilmesty 1929, nazien kannatuxen noustessa. 39-vuotias Aadolf styylasi puolta nuoremman veljentyttärensä Gelin kaa. Niillä oli aika ihanaa. Rudolf Hess näyttää lueskelevan Narkissosta ja Kultasuuta vielä vankilaoloissa. Ellei se ollut joku muu kirja.
xxx/ellauri057.html on line 812: Nietsche, Cèline, Hamsun, Handke, ym. Haisulin "anarkismi" on fasismista tuttua: vaistojen kapina, elämänpalvonta, kulkurimieli, fantasian laukka ja huumorin sävyttämä tragiikan taju.
xxx/ellauri104.html on line 938:
Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Jumala on kuollut - Nietsche.
Nietsche on kuollut - Jumala. Naurua ja läpytyxiä yläpilveltä.
xxx/ellauri124.html on line 96: Dos. E. Saarisen filosofijulkkisalkeisoppikirjassa vlta 1985 joka löytyi irkku-Tiinan kirjahyllystä (hinta 197mk tms) Eski peukutti Kierkegaardia ja Nietscheä, koska se luuli vielä olevansa joku luova yli-ihminen ja moniosaaja. Nyt siitäkin on enää jäljellä keskustalaisuus, posetiivarius ja yrittäjähenkisyys. Rupsahtanut kuningatar nalkuttaa ja läpsii sitä perseelle. Hellikää toisianne perseet hellinä.
xxx/ellauri124.html on line 102: Paizi Nietsche ei selvinnyt hengissä. Nietsche on kuollut, signed jumala. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä.
xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
xxx/ellauri130.html on line 224:
xxx/ellauri130.html on line 452:
xxx/ellauri130.html on line 453:
xxx/ellauri149.html on line 488:
Nietsche anti-antisemiittinä
51