ellauri035.html on line 1232: joka paikkaan ehtivän Pertti Niemisen toimesta.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri097.html on line 683: Teoriansa kehittymisen jälkeen hän levitti sitä aktiivisesti muun muassa suoramarkkinoinnilla. Nieminen piti teoriastaan useita luentoja. Niemisen julkaisut ovat kirjasia, joissa on runsaasti eri lähteistä valokopioituja leikkeitä kollaasina.
ellauri369.html on line 62: Robertsin teoksista on ilmestynyt suomeksi esihistoriallisen ajan eläimistä kertova Ihmiselon aamuna - romaani maailman aamuhämärästä (Kirja, 1921) Alli Niemisen suomentamana, ja myöhemmin lyhennettynä nimellä Tulen löytäjät.
xxx/ellauri125.html on line 624: Munamies (engl. Eggy) on näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011. Hahmo nousi suureen suosioon, ja Nieminen sai lukuisia sketsihahmoon liittyviä työtarjouksia. Munamies voitti Putoukseen sisältyneen leikkimielisen ”Vuoden sketsihahmo 2011” -kilpailun. Hän sai kilpailun yleisöäänestyksessä neljä prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kilpailussa toiseksi sijoittunut sketsihahmo, Aku Hirviniemen esittämä ”valvova rakennusmestari” Timo Harjakainen. Yhdessä Putouksen jaksossa Munamies esitti Rajattoman kanssa oman versionsa Mistakesin kappaleesta ”Pidä huolta”, joka tuli sittemmin myytäväksi internetiin. Munamies teki comebackin vuonna 2017 Putouksen 8. kaudella ja lauloi coverin Adelen "Hello"-laulusta. Laulu oli serenadi hänen tyttöystävälleen Muna-Liisalle. Kekä hemmetti on Rajaton?
xxx/ellauri125.html on line 628: Munamies on 15 senttimetriä pitkä (Niemisen oikea pituus jäykkänä on 181 senttiä), kimeä-ääninen kimmoisa kananmuna, joka harrastaa eksistentialismia ja munien maalailua eli bodypaintingia. Hänen tunnuslauseensa on: ”Pieni muna, iso nielu”. Munamiehen muita hokemia ovat ”Kumpi oli ensin, kana vai minä?” ja ”Mun mummuni muni mun mammani, mun mammani muni mun.”
xxx/ellauri125.html on line 632: Munamiehen maailma on Riku Niemisen luoman ja esittämän hahmon Munamiehen musiikkialbumi, joka ilmestyi 18. toukokuuta 2011. Se sisältää singlet ”Pidä huolta” ja ”Pomppufiilis”, sekä varta vasten Munamiehelle sävellettyjä kappaleita. Artisteina ovat muiden muassa Michael Monroe, Pedro Hietanen, ja kappaleiden sanoituksista vastaa ainakin Pekka Eronen, jos muut vetäytyvät vastuusta.
xxx/ellauri125.html on line 654: Munamiehen talvi on Riku Niemisen luoman ja esittämän hahmon Munamiehen toinen musiikkialbumi, joka ilmestyi 2. marraskuuta 2011. Levy debytoi Suomen virallisen listan sijalla 152, ja myi edellisen albumin tapaan kultaa eli yli 10 000 kappaletta. Sen teemana on talvi ja joulu, ja siinä on joitakin vanhoja kappaleita uusina versioina.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri239.html on line 108: Suomalaisten taolaisuuden tuntijoiden Ehkä ja Kai Niemisen mukaan kirja on ollut tärkeä kautta vuosisatojen, ja siihen on voitu palata kun taolaisuus on sekoittunut kansanuskontoihin ja saanut aikaan rappeutuneen vulgaaritaolaisuuden. Vertaa protestantismi, hasidismi ja islamifundamentalismi omine pyhine kirjasineen.
xxx/ellauri291.html on line 194: Toni Niemisen idea vaikutti paperilla hyvältä, mutta toimisiko se myös normaalissa toimistoympäristössä? Sen testaamisexi päätettiin sähköistää keskikokoinen jyväskyläläinen toimistoyritys.
xxx/ellauri438.html on line 51: Tässähän se länkkärien perusvika on: ne haluu koko ajan citius, altius, fortius, niiden liike osoittaa eteenpäin ja ylöspäin kuin erektiivisen penixen. Kun luonnonvarat eivät ole loputtomat, ei tästä voi seurata muuta kuin grande katastroof, un coup de guisot magistral. Tätä länsimaista taipumusta tutkistelee Daniel Kahnemanin (Eskin juutalainen talousnobelisti-idoli) kv bestselleri Thinking, Fast and Slow, joka löytyi Kottby bibliotekin poistohyllystä. Sen vastapainona on Pertti Niemisen nukkavieru kokoelma kiinalaista viisautta Keskitie (Chung Yung), josta maxoin 50c Emmauxelle.
xxx/ellauri438.html on line 88: Siis se kiinalainen Pertti Nieminen (1929-2015), kansakoulunopettaja Vaasasta, ei pie sekottoo Pertti Neumanniin, Suomen Justin Bieberiin (vaikka nääkin on jo vanhoja pieruja...). Isomahainen Pertti Nieminen vaikuttaa jotenkin moukkamaiselta. "Se on se kiinalainen Nieminen" — modernismi ja rotesti Pertti Niemisen tuotannossa.
xxx/ellauri438.html on line 90: Runoilija-kääntäjä Pertti Nieminen oli modernisti rotestirunoilija, jonka poetiikassa yhdistyivät kovuuden ja rehellisyyden ihanteet. Nieminen on julkaissut mittavan runotuotannon ja suomentanut huomattavan määrän Kiinan kirjallisuutta. Kiinnostus Kaukoitään yhdisti 1950-luvun modernisteja angloamerikkalaisiin imagisteihin, jotka 1900-luvun alussa olivat alkaneet kirjoittaa ja kääntää kuvarunoutta. Tutkimus valottaa erilaisia modernismin Kaukoitä-virikkeitä ja monipuolistaa käsityksiä kiinalaisesta runoudesta sekä filosofiasta. Niemisen ohella teoksessa nousee esiin monia aikalaisia, kuten Tuomas Ahneva, Nussi Lammi, Puovo Huovikko ja Kyra Kyrklund.
xxx/ellauri438.html on line 92: Hannu-Pertti Nieminen syntyi Vaasassa 29.6.1929 Martta Maria ja Aarne Emil Niemisen perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1948 ja valmistui kansakoulun opettajaksi vuonna 1951. Hän aloitti samana vuonna Kaukasten koulun opettajana opettajavaimonsa Nellin kanssa. Kaukasten koulu yhdistettiin Myllykylän kouluun vuotta myöhemmin, ja Niemiset siirtyivät Myllykylään. Pertti jäi eläkkeelle vuonna 1989 ja Nelli hiukan myöhemmin. Niemisen perhe asui koulun piharakennuksessa. Pariskunnan lapset ovat Kai, Hannu, Tuuli ja Maunu. Näistä Kai Nieminen (1950-) on menestynyt runoilija ja arvostettu japanilaisen runouden kääntäjä.
xxx/ellauri438.html on line 94: Pertti Nieminen julkaisi opettajatyönsä ohella lukuisia runokokoelmia sekä klassisen kiinalaisen runouden ja taolaisen kirjallisuuden suomennoksia. Niemisen käännöstuotanto ja klassisen kiinankielen tutkimustyö on erittäin merkittävää koko maailmassa. Pertti Nieminen on ollut mukana Raamatun käännöstyössä 1980-luvulla. Hän on opettanut kiinan kieltä ja kirjallisuutta Helsingin Yliopistossa. Hän on suomentanut kiinalaista kirjallisuutta sekä englannin ja ruotsin kielisiä runoja, näytelmiä ja novelleja. Käännöksiä on sovitettu Yleisradioon radiokuunnelmiksi.
xxx/ellauri441.html on line 120: Pro gradu -tutkielmassani analysoin Pertti Niemisen (1929-) kolmen ensimmäisen kokoelman runoja. Kohteenani olevien kokoelmien, Kivikausi (1956), Uurnat (1958) ja Päivät kun nuolet niin hyvin menee (1961), ilmestymiskontekstina on suomalainen lyriikan modernismi, jolle on ominaista ajallisen menneisyyden uudelleen jäsentäminen. Tutkimuksessani erittelenkin runojen ajan tematiikkaa.
xxx/ellauri441.html on line 122: Vaikka Niemisen runoutta ei ole tutkittu laajemmin, sen keskeisenä tematiikkana on pidetty juuri hetkellisen ja ikuisen dialogia.
xxx/ellauri441.html on line 123: Tutkimushypoteesini on, että on aika yhdistää Niemisen runoissa useita aiheita ja teemoja. Tutkimuxeni osoittaakin, että runoissa esiintyy muun muassa sellaisia George Lakoffin ja Tina Turnerin aika iänikuisia metaforia kuin AIKA LIIKKUU, AIKA ON TAKAPENKIN AJAJA, IHMISIKÄ ON PÄIVÄ, IHMISIKÄ ON VUOSI, ELÄMÄ ON MATKA, ELÄMÄ ON VALO ja KUOLEMA ON PIMEYS. Osa metaforista esiintyy hiukan poikkeavalla tavalla. Kiitän runoilija Pertti Niemistä suopeasta suhtautumisesta tutkimukseeni.
19