ellauri008.html on line 1066: Maria Mannerlaatta, Toni "jopa pomppaa" Nieminen,
ellauri017.html on line 856: Pakinoizija Ollin ystävällä ja huonetoverilla Kalle Niemeläisellä oli tuttavana yksityisajattelija Manasse Olotilanne, jonka alaa olivat parodiset mietelauseet ja aforismit. Kalle Nieminen oli Callen kaveri, joka sai asbestikeuhkon Suomen Mineraalista ja kuoli syöpään. Sen vaimo oli Maire. Ne ja vanhemmat nauroi kovaa olohuoneessa ja meidän lasten piti olla hiljaa lastenhuoneessa. Kallen kuoltua Mairekin hävis kuvasta. Olikohan se sip ja söp. Tai ehkä kenkä oli toisessa isommassa jalassa, vertaa Sirkka-täti. Kun niiden koiras oli poissa, naarashiiret äänestivät jaloillaan, pakosalle kissan hännän alta.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri021.html on line 25: Ja vanha Kalle Nieminen ja Toimi Lukkarinen
ellauri035.html on line 1219: Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.
ellauri064.html on line 335: James Hirvisaari was one of the authors of the so-called "Nuiva Manifesti" ("The crabby or peevish electoral manifesto"), an election campaign programme critical of current Finnish immigration policy. The other authors were Finns Party politicians Juho Eerola, Jussi Halla-Aho, Olli Immonen, Teemu Lahtinen, Maria Lohela, Heikki Luoto, Heta Lähteenaro, Johannes Nieminen, Vesa-Matti Saarakkala, Pasi Salonen, Riikka Slunga-Poutsalo and Freddy Van Wonterghem.
ellauri067.html on line 79: Turmiolan Tommi. Tommi Nieminen. 15 June 1973. Also known as; English: Tommi Kinnunen. Finnish teacher and writer. place of birth: Kuusamo. Educated at: University of Turku. Award received: Thanks for the book award. Twitter followers: 15,701. Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Luostarivuoren lukiossa ja koulussa.
ellauri097.html on line 663: Esikuviamme ovat Suomen vastarintaliikkeen jäsenet, jotka pimeissä ja kosteissa kellareissaan polkevat mamutyttöjä, ja kaikki kopiokoneiden kiusaajat, pienlehtien tekijät ammoin 1980-luvulla – Jöns Carlsonin maineikkaat omapainanteiset runokokoelmat, ja tietenkin eetteripyörteistä izejulkaissut Kauko Nieminen, hänen esikuvalliset kirjahkonsa ja ennen kaikkea keinonsa saattaa ne julki: omin avuin, lihasvoimalla, esitystaiteellisesti, linnunpelättinä! Sellaisia me olla haluasimme. (Läppä läppä, se olis kyllä liian noloa. Emmä kyllä suin surminkaan menis kadunkulmaan huutokisaan romaaninjakelijoiden kaa.)
ellauri097.html on line 672: 
Nieminen.jpg/405px-Kauko_Nieminen.jpg" />
ellauri097.html on line 674: Kake Nieminen
ellauri097.html on line 676: Tämä artikkeli käsittelee amatööriluonnontieteilijää, moottoripyöräilijästä katso Kauko Nieminen (moottoripyöräilijä).
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri097.html on line 681: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.[2]
ellauri097.html on line 683: Teoriansa kehittymisen jälkeen hän levitti sitä aktiivisesti muun muassa suoramarkkinoinnilla. Nieminen piti teoriastaan useita luentoja. Niemisen julkaisut ovat kirjasia, joissa on runsaasti eri lähteistä valokopioituja leikkeitä kollaasina.
ellauri097.html on line 685: Kauko Nieminen oli Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu 2001–2004. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa hän oli Pääkaupunkiseudun Sitoutumattomien yhteislistan ehdokas.
ellauri131.html on line 600: Aika köyhältähän tuollainen elämä lopulta tuntuu, jos tavoitellaan vain mammonaa kaiken hyvän mittarina. Silloin myös edistää ympäristön tuhoutumista, mutta kaipa ne jälkipolvet voivat sitten ajatuksin manifestoida ilmaston ja ympäristökadon kuntoon. Arto Nieminen
ellauri207.html on line 363: Ponnaripäisen liivipahixen höger hand on suomalaistaustainen Toni Nieminen. Komea Toni ei näytä suomalaiselta vaan pikemminkin mustalaiselta. Suomalaistaustaisia pikkupahixia ovat myös Henry ja Atho Ranta. 2 hyödytöntä loiseläjää.
ellauri344.html on line 269: Toni Nieminen Lappeenrannasta ajaa autoa Uuden Suomen somepalstalla lippalakki päässä.
ellauri383.html on line 592: Toni Nieminen (se samako joka putosi ysärillä olympiakoneesta?) antaa Leijonille menestysvinkin Ukrainan selkkauxessa: "Suomi pyrkii määrittämään sen, hyökätäänkö nopeasti vai hitaasti".
ellauri393.html on line 403: Harri Pajari kuoli kesäkuussa 68 vuoden iässä, sivusto kertoo. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Jasmine ja Harri Pajari olivat naimisissa lähes 13 vuotta ennen Harri Pajarin kauan venattua kuolemaa. Samaan aikaan Toni-nieminen-esitteli-ylpeana-kauniin-ylioppilas-tyttarensa! Vau! Sama Toni Nieminen joka putosi olympiakoneesta! Janina Päivänsäde Fry poseeraa uima-asuissa! – Aivan kuin 2000-luvun Janina Frostellina – ei vanhentunut juuri yhtään! Mutta mitä tapahtui Janina Frostellin rinnoille? No Janina kertoi muutamia vuosia sitten poistattaneensa rintansa, koska hän kantoi rintasyöpägeeniä.
ellauri432.html on line 181: Pekka Nieminen: Silti orjuuden jälkiä on vielä paljon korjaamatta.
xxx/ellauri068.html on line 364: Von 1922 bis 1924 arbeitete Wilhelm als wissenschaftlicher Berater in der deutschen Gesandtschaft in Peking, daneben lehrte er an der Peking-Universität. Hier übersetzte er auch das I Ging (Buch der Wandlungen) ins Deutsche. (Tätähän laulukirjaa mäkin on suomentanut jossain kohtaa pikku Kunin avustuxella, eikö vaan? Kun on kyllä nätimpi kuin Wilhelmin ope.) In die Kommentierung flossen Zitate sowohl aus der Bibel als auch von Goethe, aber auch Gedankengut westlicher Philosophen und protestantischer, parsischer und alt-griechischer Theologie ein. Wilhelm zeigte damit viele Parallelen zu chinesischer Weisheit auf. Joopa joo, tää on Sachsan Pertti Nieminen.
xxx/ellauri113.html on line 470: Tääonniinku tälläst pelleilyä. Lautakasa järjestyy Kerimäen puukirkoxi. No tästä oli Tapsallakin asiaa kuin Hannu Karpolla. Olemme eetteripyörteitä, sanoisi Kake Nieminen. Lämpöoppi koskee keskiarvoja, elämä on poikkeustilanne. Paljon kuumempihan aurinko on kuin elukat, kyllä sieltä irtoaa niille liikettä. Pekalle luonnonoppi on uskonasia. Uskokoon ken haluaa, kysely ja selvän ottaminen on tarpeetonta ja ize asiassa epäsuotavaa.
xxx/ellauri125.html on line 614: Riku Nieminen paljastaa, miten Munamies-hahmo syntyi – ei ollut aluksi positiivinen hahmo. Riku Nieminen paljastaa tarinan Putous-sketsihahmosta, jonka kisan hän toivoi päättyvän nopeasti: ”Olisin halunnut, että ihmiset eivät äänestäisi mua”. Ohjaajaksi hyppäävä Riku Nieminen aikoo tuoda Putous Allstars -kaudelle vaaran tuntua. Riku Nieminen lupaa tuoda vanhoja sketsihahmoja takaisin ruutuun.
xxx/ellauri125.html on line 615: Munamies sulatti sydämiä Putouksessa vuonna 2011. Hän lupaa viedä katsojat nostalgiamatkalle. Munamies ja muut aiempien kausien hahmot tekevät paluun. Sen sijaan uusien hahmojen sketsihahmokilpailua ei tänä vuonna nähdä. Putous on vuosien saatossa uudistunut ja suulaimpien arvostelijoiden mukaan siitä on tullut koko perheen ohjelman sijasta täysin lastenohjelma. Nieminen arvostaa sitä, että lapset ja teinit viihtyvät ohjelman parissa, mutta hän haluaisi tuoda myös aikuisille katsojille laatusisältöä. Luvassa on muun muassa ajankohtaista yhteiskuntakritiikkiä sekä aivan uusi osio: munaa mekkoon.
xxx/ellauri125.html on line 622: Näyttelemisen lisäksi Nieminen on harrastanut myös telinevoimistelua ja rumpujen soittoa sekä viisi vuotta kilpatanssia ja myöhemmin jazztanssia poikaryhmässä.
xxx/ellauri125.html on line 624: Munamies (engl. Eggy) on näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011. Hahmo nousi suureen suosioon, ja Nieminen sai lukuisia sketsihahmoon liittyviä työtarjouksia. Munamies voitti Putoukseen sisältyneen leikkimielisen ”Vuoden sketsihahmo 2011” -kilpailun. Hän sai kilpailun yleisöäänestyksessä neljä prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kilpailussa toiseksi sijoittunut sketsihahmo, Aku Hirviniemen esittämä ”valvova rakennusmestari” Timo Harjakainen. Yhdessä Putouksen jaksossa Munamies esitti Rajattoman kanssa oman versionsa Mistakesin kappaleesta ”Pidä huolta”, joka tuli sittemmin myytäväksi internetiin. Munamies teki comebackin vuonna 2017 Putouksen 8. kaudella ja lauloi coverin Adelen "Hello"-laulusta. Laulu oli serenadi hänen tyttöystävälleen Muna-Liisalle. Kekä hemmetti on Rajaton?
xxx/ellauri128.html on line 338: | Kuuntelen liikkumistasi viereisessä huoneessa. Liha liikkuu. Työnteon ääniä. | Kai Nieminen | M | FUCK! |
xxx/ellauri130.html on line 326: | Opit ja uskonnot ovat joutilaan ajankulua. | Kai Nieminen | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 327: | Älä masennu jos kuolet: parempi onni ensi kerralla. | Kai Nieminen | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 716: | Miäs juoxi pakoon k:a kunnes kuoli erään järven rannalle. | Kai Nieminen | M | KILL! |
xxx/ellauri410.html on line 258: Eliot määritteli uusklassisismin oleellisilta osiltaan uskoxi perisyntiin - ankaran kurin tarpeellisuuteen. Hän puhui Ranskan kirjallisuudesta uskomattoman kuivasti ja innottomasti, huulet tuskin liikkuivat. Peräsynnissä se sai apua T.E. Hulmelta. Thomas Ernest Hulme (1883 Endon, Staffordshire, Britannia – 1917 Oostduinkerke, Belgia) oli brittiläinen filosofi ja kriitikko. Hän oli imagistisen liikkeen perustajia. Hulme esitteli Englannissa Henri Bergsonin filosofiaa ja tuki Ezra Poundia kirjoittamalla ennen ensimmäistä maailmansotaa artikkeleita imagismista. Kaikexi onnexi Hulme kuoli ensimmäisen maailmansodan taistelussa Oostduinkerkessa.
Vaasalainen kansakoulunopettaja Hannu Pertti Nieminen suomensi kokoelman Hulmen runoja. "Näin punertavan kuun nojaavan pensasaitaan kuin punanaamainen farmari." Hulmen runouden tutkiminen usein vieraantumisen, eristyneisyyden ja merkityksen etsimisen teemoja pirstaloitussa maailmassa. Hän uskoi, että runouden tulisi olla "kuivaa ja kovaa", painottamalla sanan selkeyttä ja suoraa kalua. Eliot oli kuiva mutta jäi uupumaan jälkimmäisessä suhteessa.
xxx/ellauri438.html on line 86:
Hannu-Pertti Nieminen
xxx/ellauri438.html on line 88: Siis se kiinalainen Pertti Nieminen (1929-2015), kansakoulunopettaja Vaasasta, ei pie sekottoo Pertti Neumanniin, Suomen Justin Bieberiin (vaikka nääkin on jo vanhoja pieruja...). Isomahainen Pertti Nieminen vaikuttaa jotenkin moukkamaiselta. "Se on se kiinalainen Nieminen" — modernismi ja rotesti Pertti Niemisen tuotannossa.
xxx/ellauri438.html on line 90: Runoilija-kääntäjä Pertti Nieminen oli modernisti rotestirunoilija, jonka poetiikassa yhdistyivät kovuuden ja rehellisyyden ihanteet. Nieminen on julkaissut mittavan runotuotannon ja suomentanut huomattavan määrän Kiinan kirjallisuutta. Kiinnostus Kaukoitään yhdisti 1950-luvun modernisteja angloamerikkalaisiin imagisteihin, jotka 1900-luvun alussa olivat alkaneet kirjoittaa ja kääntää kuvarunoutta. Tutkimus valottaa erilaisia modernismin Kaukoitä-virikkeitä ja monipuolistaa käsityksiä kiinalaisesta runoudesta sekä filosofiasta. Niemisen ohella teoksessa nousee esiin monia aikalaisia, kuten Tuomas Ahneva, Nussi Lammi, Puovo Huovikko ja Kyra Kyrklund.
xxx/ellauri438.html on line 92: Hannu-Pertti Nieminen syntyi Vaasassa 29.6.1929 Martta Maria ja Aarne Emil Niemisen perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1948 ja valmistui kansakoulun opettajaksi vuonna 1951. Hän aloitti samana vuonna Kaukasten koulun opettajana opettajavaimonsa Nellin kanssa. Kaukasten koulu yhdistettiin Myllykylän kouluun vuotta myöhemmin, ja Niemiset siirtyivät Myllykylään. Pertti jäi eläkkeelle vuonna 1989 ja Nelli hiukan myöhemmin. Niemisen perhe asui koulun piharakennuksessa. Pariskunnan lapset ovat Kai, Hannu, Tuuli ja Maunu. Näistä Kai Nieminen (1950-) on menestynyt runoilija ja arvostettu japanilaisen runouden kääntäjä.
xxx/ellauri438.html on line 94: Pertti Nieminen julkaisi opettajatyönsä ohella lukuisia runokokoelmia sekä klassisen kiinalaisen runouden ja taolaisen kirjallisuuden suomennoksia. Niemisen käännöstuotanto ja klassisen kiinankielen tutkimustyö on erittäin merkittävää koko maailmassa. Pertti Nieminen on ollut mukana Raamatun käännöstyössä 1980-luvulla. Hän on opettanut kiinan kieltä ja kirjallisuutta Helsingin Yliopistossa. Hän on suomentanut kiinalaista kirjallisuutta sekä englannin ja ruotsin kielisiä runoja, näytelmiä ja novelleja. Käännöksiä on sovitettu Yleisradioon radiokuunnelmiksi.
xxx/ellauri438.html on line 98: Pitkästä Kaukaasiassa vietetystä ajasta huolimatta opettajapariskunta halusi viettää eläkepäivänsä muualla. ”En minä tätä kotiseudukseni tunne” sanoi Pertti. Myllykylän Kapilamminnummen soraluvat olivat hänelle viimeinen pisara. Sekä Pertti että runoilijapoikansa Kai kritisoivat tuotannossaan Myllykylän ja Kaukasten ympäristössä tapahtuneita rajuja muutoksia. Runokokoelmassaan Nieminen kirjoittaa Vanumäen slummin parakeista, joiden elementtiseinät on valettu Myllykylän nummen sorasta, kehrääjälinnun pesistä, ketun koloista ja kyyn louhikoista. ”Nyt kauniin honkarinteen paikalla on neliökilometri sorakuoppaa, kuun maisemaa. Tällaisista toimista ei runoilijan usko valtaa pitäviin ainakaan kasva” kirjoittaa hän. Niemiset muuttivatkin ensin Orimattilaan ja myöhemmin Vantaalle. Siellä kelpasi kyllä elellä.
xxx/ellauri438.html on line 100: Pertti Nieminen vaikuttaa vittuilevan muinaisille viirusilmille samaan tapaan kuin oli kylmän sodan aikana tyylinä vittuilla kommunistiryssille. Eli kylme länkkärit hei tiedetään teitä paremmin. Kiinalaisten 2500 vuotta vanhat viisaudet on aika lailla samat kuin on tarjoiltu saman ajan täällä lännempänä. Kehiin heitetään kultaista sääntöä, ihminen on hyvä, korjaan paha, säädyllinen käytös on aivan avainasia. Laozista on kuva albumin 239 kannessa. Juoposta Liposta on kuva albumin 160 kannessa.
39