ellauri002.html on line 786: Miten Neuvostoliittoa autamme,

ellauri109.html on line 228: Aragon oli mukana dada-liikkeessä vuosina 1919–1924, ja hänestä tuli yksi kirjallisuuden surrealismin perustajia yhdessä André Bretonin ja Philippe Soupaultin kanssa. Monien muiden surrealistien tavoin Aragonkin liittyi kommunistiseen puolueeseen ja kirjoitti poliittissävyisiä runoja koko uransa ajan. Hän kuitenkin myös arvosteli Neuvostoliittoa, varsinkin 1950-luvulla. Mulla on sen kirja kauniista kortteleista.
ellauri118.html on line 448: Lännessä se tunnetaan parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Noobeli Pasternakille oli poliittinen veto länkkäreiltä.
ellauri118.html on line 456: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Niinkuin olikin. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri131.html on line 182: Miehittäjien sota Neuvostoliittoa vastaan oli julmaa ja inkeriläisten nuorten sotilaiden psyykkinen rasitus taistelussa partisaaneja vastaan oli suuri. Sellaista elämää kevennettiin viinalla.
ellauri190.html on line 203: Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa. Tää moskovavihamielisyys lie puolixi vanhaa mongolipelkoa, puolixi valkoisten kenraalien kaunaa pensasneuvostoliittolaisile.
ellauri216.html on line 1113: Syksyllä 1940 itse Valaamin saarella, luostarin rakennuksissa, järjestettiin venemiehien ja hyttipoikien koulu. jonka jäsenet menivät vuonna 1941 puolustamaan Leningradia. 20. syyskuuta 1941 suomalaiset miehittivät Valamon saariston. Suurin osa luostarin rakennuksista säilyi, mutta luostarin omaisuus vaurioitui. Joten luostarin suuren Andreevsky-kellon kieli, joka painoi 16 tonnia, revittiin irti ja kolmas osa sahattiin (se vietiin pois jonnekin). Vuosina 1942-1944 luostari kunnostettiin ja sitä käytettiin. Suomen armeija maksoi luostarin asumisen rakennuksissaan, ja tätä maksua vastaan luostari osti ruokaa itselleen. Vain pieni osa vuonna 1940 evakuoiduista veljistä palasi Valaamaan, ja luostarit osallistuivat taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan (kaksi sai Suomen ritarikunnan).
ellauri246.html on line 362: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
ellauri249.html on line 233: Ukraina oli Venäjän ohella Neuvostoliiton tärkeimpiä osatasavaltoja. Sen väestö, erityisesti intellektuellit, olivat kuitenkin itsenäisyysmielisiä. Ukraina liitettiin sodalla osaksi Neuvostoliittoa, mutta Lenin hyvitteli ukrainalaisia elvyttämällä ukrainan kieltä ja kulttuuria ja antamalla kouluissa luvan opettaa Ukrainan omaa historiaa ja kulttuuriperintöä ja laittamalla puolueen johtoon ukrainalaisia. Stalin halusi lopettaa tämän paapomisen.
ellauri249.html on line 240: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.
ellauri249.html on line 267: Mitään Hruštšov ei myöhemmin myöntänyt tai pahoitellut. Hänelle Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Raakuutta hän ei katunut, vaan sitä että ei ollut voittanut sotaa riittävän nopeasti. Jännä miten tää osa historiaa on jo kirjoitettu uudelleen.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri260.html on line 249: Lenin kuvasi Karl Kautskyä luopioksi ja tämä puolestaan totesi Leninin johtamien bolševikkien korvanneen tsaarin ajan yksinvallan omalla diktatuurillaan. Periaatteessa Kautsky kuitenkin hyväksyi vallankumouksen ja diktatoriset menettelytavat tietyissä olosuhteissa taktisesti edullisina. Kiisteltäessä proletariaatin elintasosta hän korosti sen suhteellista huonontumista muihin luokkiin verraten, kun muruset lakkasivat rapisemasta rikkaan pöydästä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen Kautsky tuki Gruusian menševikkejä. Hänen asenteellaan oli vaikutusta myös Suomen sosiaalidemokraattien suhtautumiseen Neuvostoliittoa kohtaan, puhumattkaan ruåzalaisista.
ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa.
ellauri278.html on line 281: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952.
ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri279.html on line 252: Nämä lausunnot olisi pitänyt jättää pois harhaanjohtavina ja pyrkiessään antamaan moraalista vastaavuutta juutalaisten ahdingolle molemmissa maissa, pieni virhe, mutta siitä nyt vaan oli huomautettava. Kuten kirjoittajat osoittivat, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ja Dwight D. Eisenhowerin johtamaa Amerikan tasavaltaa ei voi verrata.
ellauri281.html on line 280: Molotov toimi toisen maailmansodan jälkeen ulkoministerinä vuoteen 1949, jolloin Andrei Vyšinski korvasi hänet. Hänen (juutalainen?) vaimonsa Polina Žemtšužina pidätettiin vuonna 1948 maanpetoksesta, jota on luonnehdittu osaksi juutalaisvastaista kampanjaa Israelin ajauduttua Neuvostoliittoa vastaan kylmässä sodassa. Molotov itse erotettiin politbyroosta vuonna 1952.
ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri286.html on line 110: Uudelleenitsenäistyneessä Virossa lähihistorian käsittely oli yhä polttavan ajankohtaista, mutta ikätoverini Suomessa pitivät Neuvostoliittoa aiheena, joka oli menneen talven lumia.
ellauri286.html on line 136: Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen. Lokakuun lopussa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle voimakkaan paheksuntansa siitä, että Suomessa oli ilmestynyt talvisodan päätyttyä suuri määrä kirjallisuutta, joiden Molotov katsoi sisältävän kiihotusta ja vihan lietsontaa Neuvostoliittoa vastaan, ja tämän jälkeen oikeusministeriö määräsi takavarikoitaviksi räikeimmiksi katsotut teokset, mm. Onttoni Miihkalin Suomussalmen sotatantereilla.
ellauri286.html on line 158: Amerikkalaisvenäläinen kirjailija-toimittaja Masha Gessen on kuvannut Neuvostoliittoa järjestelmäksi, joka riisui yksilöltä yksilön kyvyn valita. Kun yksilöltä viedään kyky tehdä valintoja, se koskee jopa niinkin pieniä asioita kuin sanavalintoja, ja juuri sanavalinnat määrittävät sen, keitä me olemme, mitä me ajattelemme, mitä me haluamme, mitä pidämme oikeana tai vääränä.
ellauri286.html on line 161: Lukemani kirjat ja näkemäni elokuvat eivät käsitelleet Viron lähihistoriaa tai Neuvostoliittoa niin, että olisin tunnistanut itse kokemani Neuvostoliiton, siis samalla lailla kuin Amerikan mainstream-ohjelmistosta tunnistaa todellisen USA:n. Tunnistettava Viron lähihistoria siirtyi tuolloin sukupolvelta toisella oraalisen tradition kautta, ei kirjoitetun. Se siirtyi rivien välien kautta.
ellauri308.html on line 231: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
ellauri308.html on line 631: ( venäjä : безродный космополит ) Venäjä ja Ukraina juutalaiset Neuvostoliiton epiteetti syytöksenä täydellisestä uskollisuuden puutteesta Neuvostoliittoa kohtaan.
ellauri315.html on line 298: Maaliskuusta toukokuuhun 1917 Aleksejevin asema oli epäselvä. Toimiessaan väliaikaisen hallituksen ylipäällikkönä ja myöhemmin neuvonantajana hän vastusti Neuvostoliittoa ja armeijan demokratisointia. Hänen tavoitteenaan oli ensin estää Kornilov-liikkeen (ks. Kornilovin afääri) kehittyminen sisällissodaksi. Samana päivänä kuin Aleksejev saapui päämajaan, hän pidätti kenraali Lavr Kornilovin ja hänen miehensä ja lähetti heidät vankilaan Bykhoviin (kaupunki Mogilevin alueella Valko-Venäjällä), josta he kepoon "irtautuivat" kenraali Nikolai Dukhoninin avulla.
ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
ellauri331.html on line 604: Lokakuussa 2022 RT:n juontaja Anton Krasovsky sanoi lähetyksessä, että Ukrainan lapset, jotka olivat aiemmin kritisoineet Neuvostoliittoa Ukrainan miehittäjinä, olisi pitänyt hukuttaa tai polttaa. Lisäksi hän nauroi kertoessaan, että venäläissotilaat raiskasivat iäkkäitä ukrainalaisia ​​naisia ​​vuoden 2022 hyökkäyksen aikana. Simonyan pidätti hänet myöhemmin, ja rikostutkinta aloitettiin. Professori Robert Orttungin George Washingtonin yliopistosta tekemässä tutkimuksessa todettiin, että RT käyttää inhimillisiä tarinoita ilman ideologista sisältöä houkutellakseen katsojia kanavilleen. Emäkieroa!
ellauri338.html on line 195: George Bush vanhemman Kiovassa 1. elokuuta 1991 pitämä puhe , jossa hän kehotti ukrainalaisia pysymään osana Neuvostoliittoa, jäi historiaan nimellä " Chicken Kyiv " ("kotletti Kiovassa"), koska v. Englannin sanalla " kana " on transitiivinen merkitys "pelkuri".
ellauri338.html on line 229: Vuonna 1991 julkaistiin monografia "Vodkan historia", jossa Pokhlebkin yritti selvittää "milloin vodkan tuotanto aloitettiin Venäjällä ja aloitettiinko se aikaisemmin vai myöhemmin kuin muissa maissa". Syy monografian kirjoittamiseen oli Pokhlebkinin itsensä mukaan kansainvälinen kiista 1970-luvun lopulla vodkan valmistuksesta, kun kirjan kirjoittajan mukaan "useita neuvostovodkamerkkejä joutui boikotin kohteeksi ulkomaisilla markkinoilla”. Länsieurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset, joiden vodkan tuotanto alkoi aikaisemmin kuin Neuvostoliitossa (vuosina 1918-1921, kun taas Neuvostoliitossa 1924), kyseenalaistivat Soyuzplodoimportin oikeuden myydä ja mainostaa tuotettaan vodkana. Neuvostoliittoa pyydettiin etsimään eri nimi vodkamerkeilleen (kuten Stolichnaya , Posolskaya, Pshenichnaya, Sibirskaya, Kubanskaya, Yubileynaya, esimerkiksi "alkoholijuoma".
ellauri343.html on line 335: Suomen ja Saksan välinen yhteistyö huipentui Suomen armeijan ylipäällikön C. G. E. Mannerheimin ja presidentti Risto Rytin mandaateilla touko–kesäkuussa 1941 Salzburgissa käytyihin neuvotteluihin. Niissä sovittiin käytännössä Suomen osallistumisesta Saksan rinnalla sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan.
ellauri343.html on line 345: Saksa julisti sodan Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941. Julistuksessa kerrottiin, että Saksa taistelee yhdessä suomalaisten kanssa. Tämä oli Suomelle kiusallista, sillä se ei olisi halunnut saada hyökkääjän leimaa. Mainilan laukauxet oli tarkoitus taas ampua.
ellauri343.html on line 346: Kun suomalaiset kuulivat radiosta propagandaministeri Göbbelsin lukeman Saksan sodanjulistuksen, he yllättyivät aina ylintä johtoa myöden hänen kiusallisesta sanavalinnastaan. Göbbels ilmoitti, että suomalaiset taistelevat saksalaisten kanssa "yhdessä" (im Verein) ja "liitossa" (im Bunde) Neuvostoliittoa vastaan. Suomen propagandaministeriössä "im Bunde" kääntyi muotoon "kylki kyljessä". Hehe. Pylly vasten pyllyä. Samalla ministeriö julkaisi tiedonannon, jonka mukaan Suomi oli ainakin toistaiseksi sodan ulkopuolella.
ellauri343.html on line 348: Sotaan osallistumisesta ei siis tehty valtiollista sopimusta, mistä syystä Suomi yritti selitellä käyvänsä omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Saksan näkökulmasta valtiollisen sopimuksen puuttumisen korvasi kuitenkin Adolf Hitlerin 21.6.1941 presidentti Rytille lähettämä kirje, missä hän vahvisti osaltaan ”ne välipuheet, joita meidän sotilasviranomaistemme kesken on tehty”. Ryti puolestaan vastasi tähän kirjeellään 28.6.1941. Siinä hän totesi yhteisen taistelun alkaneen ja olevansa ”vilpittömästi iloinen, että mahtavan Saksan armeijan sankarit ovat tässä taistelussa suomalaisten sotilaiden aseveljiä”.
ellauri349.html on line 319: Parempi teoria paremmasta elämästä ei takaa, että kenenkään elämästä tulisi parempaa. Kazo vaikka Neuvostoliittoa. Hemmetti että vieläkin kismittää. Siteeraten Platonin kirjettä 7 Eski puolusteleixen mixei sen kirjassa ole mitään asiaa. Asiaa tai ei, on kirjoitettava, koska ei voi koko ajan olla äänessä. Väliin täytyy mennä kakalle.
ellauri351.html on line 493: Rauha ystävyys solidaarisuus, nuorten työ sen vain varmistaa voi. Miten Neuvostoliittoa autamme kun maailmanrauhaa rakentaa se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten? Parhaiten sitä autamme talouspakotteiden avulla. Bidenin Yhdysvallat eivät tue Taiwanin izenäistymistä. Venäjästä Formosa on aina ollut kiinteä osa manner-Kiinaa.
ellauri355.html on line 254: Tämä 2020-luvun sota koettelee fyysisesti ja henkisesti eniten Ukrainaa ja ukrainalaisia. Meille Venäjän ja Ukrainan tukijoille on osoitettavissa helpompi kysymys. Kuinka kauan sinä annat tukea? Oletko valmistautunut siihen, että sota jatkuu? Onko kotivarakaappi täynnä? Pahaa vettä kertakäyttömuovipulloissa? Miten Neuvostoliittoa autamme kun maailmanrauhaa rakentaa se? Aina varmimman rauhanomaisen tien valiten? Britannian mielestä Suomeen olisi kiireesti sijoitettava ydinaseita. Voi vittu helvetti.
ellauri367.html on line 50: Cambridge Fiven tiedot auttoivat Neuvostoliittoa aloittamaan atomiprojektin työskentelyn ajoissa vuonna 1941 ja valmistautumaan ratkaisevaan Kurskin taisteluun vuonna 1943.
ellauri378.html on line 72: Hollywoodissa oli paineita päästää saksalaiset syytetyt kevyesti irti saadakseen Saksan tukea kasvavassa kylmässä sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Neljäs vastaaja, Emil Hahn, kertoi amerikkalaisille, että he tulevat katumaan, etteivät liittoutuneet natsien kanssa ajoissa Neuvostoliittoa vastaan. Vain tämä yksi Nürnbergin tuomion hahmo on suorastaan paha: katumaton vastaaja Emil Hahn (näyttelijänä Werner Klemperer, tosielämän pakolainen natsi-Saksasta ja Pearl Harborin veteraani.)
ellauri381.html on line 66: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan etänä ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta sai murhatuksi Banderasin kotona Münchenissä.
ellauri381.html on line 85: 22. kesäkuuta 1941, päivänä, jolloin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan, hän perusti Ukrainan kansalliskomitean. Komitean johtaja Jaroslav Stetsko ilmoitti Ukrainan valtion perustamisesta 30. kesäkuuta 1941 Saksan vangitsemassa Lvivissä. Julistus lupasi tehdä yhteistyötä natsi-Saksan kanssa. Saksalaiset eivät hyväksyneet julistusta, ja Gestapo pidätti Banderan, koska hän kieltäytyi kumoamasta asetusta. Saksalaiset vapauttivat hänet syyskuussa 1944 siinä toivossa, että hän voisi taistella Neuvostoliiton etenemistä vastaan. Sodan jälkeen Bandera asettui perheensä kanssa Länsi-Saksaan. Vuonna 1959 KGB- agentti murhasi Banderan Münchenissä.
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri383.html on line 569: Pelkästään kesällä 1941 sodassa Neuvostoliittoa vastaan kuoli 742 tuhatta saksalaista sotilasta. Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Saksa menetti sodissa Puolaa, Ranskaa, englantia, Norjaa, Belgiaa, Hollantia, Tanskaa ja Balkanin maita vastaan yhteensä - yhteensä 418 805 sotilasta ja upseeria.
xxx/ellauri044.html on line 954: Toisen maailmansodan vuosina Gripenberg kannatti innokkaasti Saksan sotaponnistuksia ja taistelua Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei hyväksynyt natseja, koska piti heitä sosialisteina. Siinä vasta suoraselkäinen fasisti! Paljon oikeampaan päin ei enää pääse ilman täyskäännöstä.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri125.html on line 829: Näistä tarttuvista viisuista olen kuullut vain ton Bee Geesinin "biisin", tosin se oli "styke" niihin aikoihin. Dolly Partolla oli hirmu isot kannut, mutta en muista tollasta jollotusta siltä. Ennen globalisaation aikaa maailman nuoret vielä auttoivat Neuvostoliittoa kun maailman rauhaa rakensi se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten. Nyt on rauha mennyttä, sammakoiden keitinvesi kuumenee. Pian on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo.
xxx/ellauri228.html on line 322: Haastattelussa Lem sanoi, että romaani "on aina ollut mehukas saalis kriitikoille", ja tulkinnat vaihtelevat freudilaisuudesta, kontaktin kritiikistä ja kolonialismista, antikommunismiin, jälkimmäisen näkemyksen kannattajat katsovat, että valtameri edustaa Neuvostoliittoa ja avaruusaseman ihmiset edustavat Keski- ja Itä -Euroopan satelliittimaita. Hän kommentoi myös vuoden 1976 painoksen kirjan kannen hämärtymisen järjettömyyttä, jonka mukaan romaani "ilmaisi kirjailijan humanistiset uskomukset ihmisen korkeista moraalisista ominaisuuksista". Lem totesi, että freudilaisen idean julistanut kriitikko todella erehtyi perustamalla psykoanalyysinsä englanninkielisen käännöksen vuoropuheluun, kun taas hänen diagnoosinsa kompastuu alkuperäisen puolalaisen tekstin idiomeihin.
xxx/ellauri234.html on line 117: Izenäistymisen alusta lähtien ja etenkin punakapinan kukistuttua kansaamme ruokittiin vittumaisella tavalla vihaamaan kaikkea venäläistä ja erityisesti Neuvostoliittoa. Vihamielistä suhtautumista pönkitettiin aina talvisodan alkuun asti taantumuksellisen ja soi-disant "vapaamielisen" lehdistön, koulujen ja radion välityksellä, lyhyesti sanottuna: kaikin mahdollisin tavoin. Kun vihan myrkyllä täytetyt painostuskeinot eivät ihan riittäneet pokerryttämään kansamme terveitä mielipiteitä, nujerrettiin kaikenlainen ennakkoluulottomuus ja objektiivinen suhtautuminen itäista naapuriamme kohtaan voimakeinoin. Suomen ja Neuvostoliiton valisten ystävällisten ja luonnollisten suhteiden puolestapuhujia vainottiin, heidän organisaationsa lakkautettiin, ja tuhannet kansalaiset tuomittiin pitkin kuritushuonetuomioihin. Silloiset valtaapitävat tuomitsivat ja väkivalloin nujersivat kaikenlaisen poliittisen toiminnan, johon ei kuulunut ryssävihaa.
xxx/ellauri234.html on line 119: Suomen poliittisten johtajien sanat ja teot vuosikymmenten ajan aiheuttivat talvisodan syttymisen. Maamme poliittinen johto julisti halunsa tukea kansainvälisiä (äärioikeistolaisia) reaktioita sekä ajaa fasismin asiaa ja luovuttaa maansa natsien sotajoukkojen keskittämiselle hyökkäykseen demokraattista maailmaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Nyze on jälleen toistumassa! Näinä päivinä ryssaviha
xxx/ellauri234.html on line 120: ja valepropaganda viettivät varsinaisia orgioita. Maamme valtaapitävät eivät halunneet eivätkä uskaltaneet myöntää, että heidän vihamielinen asenteensa ja provosoiva tapansa Neuvostoliittoa kohtaan oli sodan sytyttäjä. Sota ei luonnollisestikaan voinut päättyä muuhun kuin Suomen ja niiden tahojen tappioon, jotka olivat ajaneet maamme turmioon.
xxx/ellauri234.html on line 128: Vielä kesällä 1940 valtaapitävien rohkeus ei riittänyt organisaation lakkauttamiseen. Sen sijaan ryhdyttiin toimiin organisaation toiminnan vaikeuttamiseksi. Valtaapitävät julistivat voimaan asetuksen, joka kielsi useamman kuin kolmenkymmenen hengen kokoontumisen muualla kuin kirkossa. Samaan aikaan valtiollinen poliisi Valpo vangitsi yhdistyksen johtohenkilöitä. Kun sodan lietsojien itsevarmuus kasvoi, lisääntyivät vangitsemiset syksyllä 1940. Uuden yhdistyksen rekisteröintiä siirrettiin kerta toisensa jälkeen, ja vuodenvaihteessa 1940-1941 yhdistys lakkautettiin. Uuden sodan päällepäsmärit ja organisoijat olivat tässä vaiheessa ehtineet sotavalmisteluissaan jo niin pitkälle, että ainoastaan Neuvostoliittoa vastaan suunnatun hyökkäyksen päivämäärä oli vain päättämistä vailla. Fasistiset sotapo liitikot sekä revanssin puolestapuhujat luottivat valtaansa ja odottivat sodan syttymistä samalla, kun viimeiset sotavalmistelut tehtiin. Saksalaisia joukkoja oli tullut Suomeen jo syksyllä 1940 Herkkules- joukkojenkuljetusvaunuineen. Seuraavan kevään aikana niiden lukumäärä kasvoi huolestuttavaa vauhtia. Jopa asiaan vihkiytymättömille valkeni, mistä tässä oikeasti oli kysymys.
xxx/ellauri234.html on line 130: Kesäkuun 22. päivänä vuonna 1941 se sitten tapahtui. Yhdessä natsi-Saksan kanssa Suomi aloitti hyökkäyssodan Neuvostoliittoa vastaan. Lähes koko Eurooppa oli nyt liekeissä...
xxx/ellauri234.html on line 140: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
xxx/ellauri252.html on line 252: Vuonna 1946 presidentti Truman erotti Wallacen, koska tämä oli kannattanut suuriäänisesti yhteistyötä Stalinin kanssa ja ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa juuri kun Truman ja demokraatit olivat alkaneet pitää Neuvostoliittoa ei vain ideologisena vihollisena vaan myös vakavana uhkana rauhalle, minkä tähden Lännen velvollisuus oli hillitä sen työntymistä Eurooppaan ja muuallekin.
xxx/ellauri253.html on line 484: Mielestäni suomalaisten olisi ehdottomasti pitänyt antautua venäläisille, koska se olisi ollut kaikkein paras ratkaisu rauhan kannalta. Lisäksi suomen olisi voinut hyvinkin liittää osaksi Neuvostoliittoa. Ainakin suurin osa suomen armeijan sotilaista suhtautui erittäin kielteisesti Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan, joten voidaan siis hyvin puhua luokkavihollisista.
xxx/ellauri280.html on line 221: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta murhasi Banderasin Münchenissä.
xxx/ellauri281.html on line 826: Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
xxx/ellauri281.html on line 847: Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeuksien polkemiseen Puolassa. Pravda puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
xxx/ellauri281.html on line 855: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
xxx/ellauri286.html on line 110: Uudelleenitsenäistyneessä Virossa lähihistorian käsittely oli yhä polttavan ajankohtaista, mutta ikätoverini Suomessa pitivät Neuvostoliittoa aiheena, joka oli menneen talven lumia.
xxx/ellauri286.html on line 136: Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen. Lokakuun lopussa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle voimakkaan paheksuntansa siitä, että Suomessa oli ilmestynyt talvisodan päätyttyä suuri määrä kirjallisuutta, joiden Molotov katsoi sisältävän kiihotusta ja vihan lietsontaa Neuvostoliittoa vastaan, ja tämän jälkeen oikeusministeriö määräsi takavarikoitaviksi räikeimmiksi katsotut teokset, mm. Onttoni Miihkalin Suomussalmen sotatantereilla.
xxx/ellauri286.html on line 158: Amerikkalaisvenäläinen kirjailija-toimittaja Masha Gessen on kuvannut Neuvostoliittoa järjestelmäksi, joka riisui yksilöltä yksilön kyvyn valita. Kun yksilöltä viedään kyky tehdä valintoja, se koskee jopa niinkin pieniä asioita kuin sanavalintoja, ja juuri sanavalinnat määrittävät sen, keitä me olemme, mitä me ajattelemme, mitä me haluamme, mitä pidämme oikeana tai vääränä.
xxx/ellauri286.html on line 161: Lukemani kirjat ja näkemäni elokuvat eivät käsitelleet Viron lähihistoriaa tai Neuvostoliittoa niin, että olisin tunnistanut itse kokemani Neuvostoliiton, siis samalla lailla kuin Amerikan mainstream-ohjelmistosta tunnistaa todellisen USA:n. Tunnistettava Viron lähihistoria siirtyi tuolloin sukupolvelta toisella oraalisen tradition kautta, ei kirjoitetun. Se siirtyi rivien välien kautta.
xxx/ellauri329.html on line 526: Anatoli Rybakov (oikea sukunimi Aronov) syntyi juutalaisen insinöörin perheeseen. Koulun jälkeen hän opiskeli Moskovan liikenneinsinööri-instituutissa. Rybakov pidätettiin vuonna 1933 ja tuomittiin kolmen vuoden karkotukseen Siperiaan syytettynä neuvostovastaisen propagandan levittämisestä. Kärsittyään rangaistuksensa hän työskenteli eri puolilla Neuvostoliittoa. Rybakov osallistui toiseen maailmansotaan, sai ylennyksen upseeriksi ja pääsi eroon rikosmerkinnästään. Syntyi pohjois-Ukrainassa Tshernihivissä Olkkarin ikäisenä 1911, kuoli New Yorkissa 1998 11 vuotta vanhempana. Olikohan sittenkään ihan syyttä tuomittu. Minun mummoni mies teloitettiin ennen sotaa. "En sure Vasjaa, syystä vangizivat. Kieli lauloi liikaa."
64