ellauri080.html on line 905: Marlin on pellekala läpimeren seikkailulla pelastaaxeen poikansa, Nemon, joka on siepattu. Läpi filmiin, Marlin osoittaa selvästi alhaisen avoimuuden piirteitä kokemuxelle. Hänen on vaikeaa astua ulos mukavuusalueeltansa ja hän löytää lohtua tutusta ja totutusta. Tässä lyhyessä pätkässä (puuttuu) Marlin näyttää miten vahvsti hän haluaa pysyää rutiinissa. Hän toistuvasti kysyy pojaltaan Nemolta eikö se haluaisi odottaa vuoden ennen kouluun menoa ja olla kotona sen kaa. Myös, matkalla kouluun, Marlin koko ajan osoittaa kiinnostuxen puutetta maailmaan joka ulottuu sen tutun ympäristön ulkopuolelle ja pelkoa tuntemattomaan.
ellauri080.html on line 919: Dory on kala punaisessa tangassa joka auttaa Marlinia exyneen pojan Nemon ezinnässä. Se kärsii lyhytmuistin menetyxestä ja on täysin kykenemätön keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Vaikka hiän (naaras) on täysin hyvää tarkoittava ja lojaali, se on epäluotettava koska se on helposti exytettävissä ja hyvin unohtavainen. Vaikka se yrittää parhaansa auttaaxeen Marlinia löytämään poikansa, sillä on suuruuden hetkiä yhtä hyvin kuin kämmejä joissa se tahtomattaan estää Marlinin edistymistä, kerran jopa aiheuttaa sen että Marlin vetää sitä lättyyn ja yrittää estää sitä liittymästä retkeensä.
ellauri118.html on line 812: Mademoiselle de Chartres est une jeune fille de 15 ans qui arrive à la cour du roi Henri II. Le prince de Clèves tombe amoureux d´elle, mais ce sentiment n´est pas partagé. Ils se marient. Elle tombe amoureuse du duc de Nemours, mais leur amour serait illégitime, puisqu´elle est mariée. Afin d´éviter de le revoir elle se retire de la cour, et avoue sa passion à son mari. Celui-ci meurt de chagrin. Elle décide alors de se retirer dans un couvent.
ellauri118.html on line 860: Certain critics have endeavored to trace the character of Mme. de La Fayette in that of the Princess of Clèves, of M. de La Rochefoucauld in that of M. de Nemours; but too strict an autobiographical interpretation destroys the charm of the story.
ellauri118.html on line 869: Clevesin prinsessasta tuli aluxi mieleen Ivana Trumpin autofiktiivinen romaani. Mutta kun lukee pitemmälle huomaa että Clevesin prinsessa on kiltti ja vaatimaton (toisinkuin Ivana), Nemours on komea ja kunnollinen (toisinkuin Donald Duck), ja hra Cleves on tylsä mutta moitteeton (toisinkuin George Syrovatka).
ellauri118.html on line 873: Nemoursin herttua mukisee kun kunkku lähettää sen Ferraran herttuan pakeille justku se olis päässy uimaan Clevesin prinsessan liiveihin. Onxe se sama Tasson Ferraran herttua Alphonso vai joku toinen? Nemoursin herttua mukisee kun prinsessa Cleves laittautuu hienoxi bailuihin. Just tollasia ne on. Narsistinen loukkaus. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua.
ellauri158.html on line 870: -- P. 3. prop. 55. coroll. 2. Nemo virtutem alicui nisi aequali invidet.
ellauri158.html on line 1028: P. 4. prop. 21. Nemo potest cupere beatum esse, bene agere et bene viverem qui simul non cupiat esse, agere et viverem hoc estm actu existere. [in: P. 4. prop. 22. coroll.]
ellauri158.html on line 1033: P. 4. prop. 25. Nemo suum esse alterius rei causa conservare conatur. [in: P. 4. prop. 26., prop. 52. schol.]
ellauri158.html on line 1179: P. 5. prop. 18. Nemo potest Deum odio habere. [in: P. 5. prop. 20.]
ellauri172.html on line 852: Ursule Mirouët, roman d’Honoré de Balzac, publié 1841 : le personnage du vicaire de Nemours, précepteur de Savinien de Portenduère.
ellauri269.html on line 730: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia ​​yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat.
ellauri276.html on line 473: Vuonna 1939 Kavanagh asettui Dubliniin. John Nemo kuvailee elämäkerrassaan Kavanaghin kohtaamista kaupungin kirjallisen maailman kanssa: "hän tajusi, että hänen kuvittelemansa virkistävä ympäristö ei juurikaan eronnut hänen jättämänsä pienistä ja tietämättömistä maailmasta. Hän näki pian kirjallisten naamioiden läpi, joita monet Dublinin kirjailijat käyttivät vaikuttaakseen. taiteellisen hienostuneisuuden ilmapiiri. Hänelle sellaiset miehet olivat dandeja, toimittajia ja virkamiehiä, jotka leikkivät taidetta. Hänen vastenmielisyyttään syvensi se, että häntä kohdeltiin ennemminkin lukutaitoisena talonpoikana kuin hänen uskomaansa erittäin lahjakkaana runoilijana hän oli tulossa".
13