ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar">Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri019.html on line 204:
Nebukadnesar">Nebukadnesar II vie kuningas Jojakimia

ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnesar">Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri043.html on line 723:

Orvokkiseppeleiset juhlijat nojailevat kyynärpäihin matalilla vuoteilla. Pitkillä pöydillä kaxikorvaisia ruukkuja joista kallistellaan viiniä, ja ihan perällä, yxinään, tiara päässä ja jalokivien peitossa, syö ja juo Nebukadnesar">Nebukadnesar.
ellauri043.html on line 735:

Anttoni lukee etänä sen ozasta kaikki sen ajatuxet. Ne tunkeutuvat siihen, ja siitä tulee Nebukadnesar">Nebukadnesar.
ellauri043.html on line 3772:

Nebukadnesar">Nebukadnesar ei häikässy mua yhtä paljon. Saaban kuingatarkaan ei lumonnut mua yhtä syvästi.
ellauri094.html on line 181: Babylonin vankeus (vanhassa raamatunkäännöksessä Baabelin vankeus) oli juutalaisten maanpakolaisuus Babyloniassa Kaksoisvirranmaassa Mesopotamiassa. Se alkoi vuonna 597 eaa., jolloin Nebukadnesar">Nebukadressar II ensimmäisen kerran valloitti Jerusalemin, ja päättyi Kyyroksen valloitettua Babylonin vuonna 539 eaa.
ellauri147.html on line 531: Nebukadnesar">Nebukadnesarin etymologia: From the Babylonian phrase Nabu-kudurri-usur. The first part is the same as Nebo, the Babylonian god of wisdom and writing. Nebuchadnezzar II´s name in Akkadian was Nabû-kudurri-uṣur, meaning "Nabu, watch over my heir". The name was often interpreted in earlier scholarship as "Nabu, protect the boundary", given that the word kudurru can also mean ´boundary' or 'line'.
ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista.
ellauri263.html on line 82: Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja. Nebukadnesar">Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana, joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta, vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset 2. kerran maahanmuuttajixi.
ellauri341.html on line 56: Nebukadnesar">Nebukadnessar I (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /), hallitsi n. 1121–1100 eKr., oli Isinin toisen dynastian ja Babylonin neljännen dynastian neljäs kuningas. Hän hallitsi 22 vuotta Babylonian kuningasluettelon C, mukaan ja oli tämän dynastian huomattavin hallitsija. Hänet tunnetaan parhaiten voitostaan Eelamista ja kulttisen Mardukin idolin palautumisesta.
ellauri341.html on line 63: Nebukadnesar">Nebukadnessar II (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /; Babylonin nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Nabu, kampaa tukkasi"; Raamatun heprea: נְבוּכַדְנֶאצַּר ‎ Nəḇūḵaḏneṣṣar), kirjoitettu myös Nebukadnessar II: ksi, oli toinen Neo-Perlingin isä, hänen ruotsilaisensa Neo-peringi Basar -6. 5 eKr. omaan kuolemaansa vuonna 562 eKr. Historiallisesti tunnettu Nebukadnessar Suurena häntä pidetään tyypillisesti valtakunnan suurimpana kuninkaana. Nebukadnessar on edelleen kuuluisa sotilaallisista kampanjoistaan Levantissa, rakennusprojekteistaan pääkaupungissaan Babylonissa, mukaan lukien Babylonin riippupuutarhat, ja roolistaan juutalaisten historiassa. Tämä Nebukadnessar hallitsi 43 vuotta, ja hän oli Babylonian dynastian pisimpään hallinnut kuningas. Kuolemaansa mennessä hän oli yksi maailman vaikutusvaltaisimmista hallitsijoista.
ellauri341.html on line 71: Nebukadnesar">Nebukadnessar III (babylonialainen nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa " Nabu, vartioi perillistäni", vanhapersia: Nabukudracara), vaihtoehtoisesti kirjoitettu Nebukadnessar III ja tunnetaan myös alkuperäisestä nimi Nidintu-Bêl (vanha persia: Naditabaira tai Naditabira), oli Babylonin kapinallinen kuningas loppuvuodesta 522 eKr., joka yritti palauttaa Babylonian itsenäiseksi kuningaskunnaksi ja lopettaa Persian Akemenidi-imperiumin vallan Mesopotamiassa. Zazakku-suvun babylonialainen aatelinen ja Mukīn-zēri tai Kîn-Zêr-nimisen miehen poika Nidintu-Bêl otti kuninkaallisen nimen Nebukadnessar nousessaan Babylonin valtaistuimelle ja väitti olevansa Nabonidus, Babylonin viimeinen itsenäinen kuningas. Hänet kuvataan vanhana miehenä, jolla on lyhyt parta.
13