ellauri018.html on line 443: Nadja nadja soromnoo
ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis.
ellauri210.html on line 1306: Mansour, lejos de generar o de seguir con la imagen de la mujer creada por André Bretón incluye la belleza fatal, entendida como una belleza herida, lejos del principio de Narciso. Junto con Gisèle Prassinos y Lise Deharme proceden a crear una renovación estética en la literatura surrealista. Adjetivos como “laid(e)”, “malade”, “malformé(e)” serán típicos de estas autoras que elaboran un reflejo femenino escribiendo sobre “antiNadjas” als gegen Bretons Roman verfasste Anti Nadja.
ellauri210.html on line 1308: Nadja (1928), the second book published by André Breton, is one of the iconic works of the French surrealist movement. It begins with the question "Who am I?"
ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia.
ellauri210.html on line 1316: The narrator, randomly named André, ruminates on a number of Surrealist principles, before ultimately commencing (around a third of the way through the novel) on a narrative account, generally linear, of his brief ten-day affair with the titular character Nadja. She is so named “because in Russian it's the beginning of the word hope, and because it's only the beginning,” but her name might also evoke the Spanish "Nadie," which means "No one." The narrator becomes obsessed with this woman with whom he, upon a chance encounter while walking through the street, strikes up conversation immediately. He becomes reliant on daily rendezvous, occasionally culminating in romance (a kiss here and there). His true fascination with Nadja, however, is her vision of the world, which is often provoked through a discussion of the work of a number of Surrealist artists, including himself. While her understanding of existence subverts the rigidly authoritarian quotidian, it is later discovered that she is mad and belongs in a sanitarium. After Nadja reveals too many details of her past life, she in a sense becomes demystified, and the narrator realizes that he cannot continue their relationship.
ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo.
ellauri216.html on line 802: Haritonilla on nuori tyttö Nadja lisäpatjana yläkerran kesähuoneessa. Rizan sydän pehmeni ja sauva koveni Nadjan kyynelistä. Nadja Nadja soromnoo! kuuluu imugeenin kesähuoneesta. Täyttä puppua! dementoi isä Hariton. Lihani on kuoleutunut, kuten saimme kovan yrityxen jälkeen todeta. Ax, nyet, nyet!
ellauri275.html on line 684: Nadežda Sergejevna Allilujeva (ven. Наде‌жда Серге‌евна Аллилу‌ева; 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1901 Baku – 9. marraskuuta 1932 Moskova) oli Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin toinen vaimo ja Svetlana Allilujevan äiti. Stalin ja Nadežda Allilujeva menivät naimisiin vuonna 1919, kun Stalin oli 41-vuotias ja Nadežda Allilujeva oli 18-vuotias. He olivat tunteneet jo vuodesta 1908, kun Džugašvili-Stalin piileskeli tuttunsa ja puolueystävänsä Sergei Allilujevin luona. Silloin Nadja oli 7 vee ja Jopi 30.
ellauri318.html on line 84: I den tredje delen lever JW i landsflykt. Fast besluten att få reda på vad som hänt med sin försvunna syster Camilla ska Jorge göra en sista stöt. På vägen möter han Nadja, kvinnan från sitt förflutna. Nadja Nadja soromnoo. Under tiden infiltreras Radovan Krajnics serbiska maffia av polisaspiranten Martin Hägerström. Jättespännande! Snabba cash – Livet deluxe sågs av 241 559 biobesökare i Sverige 2013 och blev därmed den femte mest sedda svenska filmen i Sverige det året. Alaspain kuin lehmän häntä.
ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri346.html on line 84: Kostya tulee järkiinsä tuntemattomassa asunnossa, joka, kuten myöhemmin käy ilmi, on Pietarissa, ja näkee, kuinka kaunis Nadja, Nadezhda Vasilievnan ja Ippolit Georgievitšin tytär, osoittaa häntä kohtaan kiinnostusta. Hiän soittaa sulhaselleen Irakin matulle, joka on jo matkalla hänen luokseen viettämään yhdessä uutta vuotta. Kolmistaan se olisi vielä kivempää! Irakilainen työskentelee Beeline- yrityksen pääjohtajana ja kantaa kuulokkeita mukanaan kaikkialla, jonka kautta hän keskustelee jatkuvasti kollegoiden kanssa, jopa kommunikoidessaan muiden ihmisten kanssa.
ellauri346.html on line 90: Seuraavaksi Nadya Jr., joka tuntee useiden mehukkaiden yhdyntöjen jälkeen jo myötätuntoa Kostjaa kohtaan, soittaa poliisille. Saapuvat poliisit vievät Kostjan lisäksi myös Nadjan poliisiasemalle, josta Irakilainen vie tytön. Tomin (outo nimi irakilaiselle?) täytyi mennä Kostjan esittämään haasteeseen, ja Nadya varoittaa, että jos hän ei tule, hänen on juhlittava uutta vuotta Kostjan kanssa. Kostya, petettyään Nadyaa päivystäjän kanssa, poistuu osastolta, astuu poliisiautoon ja menee Nadyan luo. Hän juhlii uutta vuotta hänen kanssaan usein yhdynnöin, ja Irakilainen, joka yllättäen tajusi Kostjan petoksen, ryntäilee kaduilla autolla ja törmää pylvääseen Nadyan sisäänkäynnin kohdalla.
ellauri346.html on line 99: Todellinen Isä Frost ja Snow Maiden tiedustelevat raittiina asunnon 13 omistajalta missä heidän turkkinsa on, johon omistaja vastaa, että turkki "meni lentokentälle jänisen kanssa". Sitten käy ilmi, että Kostinin lento peruttiin sääolosuhteiden vuoksi. Isä Frost ja Snegurochka löytävät Kostjan nukkumasta lentokentällä, menevät taksiin ja menevät Nadjan luo, ottavat vaatteensa ja lähtevät jättäen Kostjan sängylle.
ellauri346.html on line 101: Zhenya soittaa Kostjalle ja kysyy kuinka hän voi. Hän vastaa olevansa jo kotona, minkä jälkeen hän soittaa välittömästi Nadya Jr:lle ja kuulee hänen puhelimensa soivan, näkee Nadyan ja kysyy: "Olenko minä kanssasi vai oletko sinä kanssani?" Nadya vastaa: "Mitä väliä sillä on meille nyt? Nussitaax?" Samaan aikaan Zhenya ja Nadezhda Vasilyevna naivat junan käytävällä, ja Zhenya kysyy: "Luuletko, että he onnistuvat?" Nadja vanhempi vastaa samalla tavalla kuin Nadya, ja Zhenyan äiti Marina Dmitrievna huutaa junan vessasta kuin 30 vuotta sitten: "Odotamme ja katsomme!"
xxx/ellauri059.html on line 39:
xxx/ellauri231.html on line 384: Ivan Bunin syntyi vanhempaintilallaan Voronežin maakunnassa, Aleksei Nikolajevitš Buninin (1827–1906) ja Ljudmila Aleksandrovna Buninan (os. Chubarova, 1835–1910) kolmas ja nuorin poika. Hänellä oli kaksi nuorempaa sisarta: Maša (Maria Bunina-Laskarževskaja, 1873–1930) ja Nadja (jälkimmäinen kuoli hyvin nuorena) sekä kaksi vanhempaa veljeä, Juri ja Jevgeni. Koska hän oli kotoisin pitkästä maaseudun aatelista, Bunin oli erityisen ylpeä siitä, että runoilijat Anna Bunina (1774–1829) ja Vasily Žukovski (1783–1852) olivat hänen esi-isiään.
xxx/ellauri329.html on line 110: Albumissa 59 on kuolattu blondista lentoemännästä nimeltä Natacha. Mutta Internetissä blondeja Natashoja löytyy pyykkikorikaupalla. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Niiden haarukassa kelpaisi razastaa huohottaen samalla Vesa Oittisen sanoilla: Nadja, Nadja soromnoo...
xxx/ellauri329.html on line 331: Akatemiatutkija Sanna Turoman mukaan on jokaisen itse ajateltavissa, oliko valinnan taustalla poliittisia motiiveja. – Svetlana Aleksijevitšin voittoon on vaikea uskoa, koska hän on juuri tällä hetkellä ehkä liian poliittisesti tulenarka valinta, Seppo Puttonen ja Nadja Novak kirjoittivat artikkelissaan aiemmin tällä viikolla. Aleksijevitšille palkinto kuitenkikn meni, ja Kultakuumeen haastattelussa akatemiatutkija Sanna Turoma kehottaa jokaista itse miettimään, oliko taustalla poliittisia motiiveja. Hän on erikoistunut venäjänkieliseen kirjallisuuteen. – Aiemmin on puhuttu venäläisestä kirjallisuudesta, nyt ehkä pitäisi käyttää termiä venäjänkielinen kirjallisuus, Turoma sanoo.
21