ellauri061.html on line 44: Näytelmän henkilöt:
ellauri061.html on line 132: Näytelmän henkilöt:
ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri146.html on line 61: Näytelmän perkele on hauska, lukee unilääkkeexi Klopstockin Messiasta, pag. 29. infra. (Er liest zwei Verse und schläft ein.)
ellauri308.html on line 739: Kansallisteatteri esitti syksyllä 1948 Jean-Paul Sartren näytelmää Likaiset kädet, jossa pääosanäyttelijä Aku Ankka oli naamioitu Staliniksi. Näytelmän kritiikit olivat muuten myönteisiä, mutta Työkansan Sanomissa 12. lokakuuta 1948 julkaistussa Äikiän kirjoituksessa ”Kansallisteatterin tökerö teko” syytettiin teatteria Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vahingoittamisesta. Koska Äikiän artikkeleita luettiin Neuvostoliitossa, se herätti siellä huomiota, minkä seurauksena Neuvostoliitto lähetti nootin Suomen ulkoministerille ja näytelmän esitykset loppuivat.
ellauri323.html on line 108: Pian heidän häiden jälkeen Benedetti kehotti vaimoaan osallistumaan julkiseen turnaukseen. Näytelmän aikana hiän kuoli, kun osa telineestä, jossa hiän istui, antoi periksi. Kiirehtien hiänen viereensä hän huomasi, että hiänellä oli yllään hiuspaita, siis sellainien jouhipaita joita Peeveli tarsolainen väsäsi. Hänen vaimonsa kuoleman aiheuttama järkytys ja todisteet hiänen salaisesta katumuksestaan ​​tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän hylkäsi ammattinsa ja ryhtyi fransiskaaniksi.
ellauri353.html on line 87: Veljessarjan nuorin Yrjö on lavastaja ja pari vuotta sitten kuollut akateemikko Kain Tapper oli tunnettu kuvanveistäjä. Näytelmän ensi-ilta pidetään syyskuun loppupuolella.
ellauri353.html on line 177: Kuolema selittää hiänelle, että hän on itse asiassa kyllästynyt tappamiseen - mutta koska hänen on toteltava Jumalaa, hän ei voi tehdä muuta. Näytelmän todellinen konna on siis Jumala.
xxx/ellauri113.html on line 343: Näytelmän konna on Darwin, joka tuhosi kristinuskon. Se sama apina epsanjalaisen anispullon kyljessä. Darwin tuhosi kristinuskon, tuhotaan siis Darwin! Lajien synty oli paholaisen ilosanoma. Darwin on helppo tuhota! Pekka tekee yhteistyötä brittein kanssa tässä asiassa Creation-lehdessä. (Ylläri.) Vastus on kyllä kova sanoo Pekka ja heiluttaa miniatyyrinyrkkiä.
xxx/ellauri138.html on line 255: Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus. Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa.
xxx/ellauri298.html on line 131: Tämä uni tuli selvästi eilisillan kehnosta hollantilaisesta trillerileffasta vlta 2016, jossa oli haukotuttavasti vielä kerran juutalaisia ja nazeja. Hölmö juutalaispoika halusi U.S. mariinixi Afganistaniin tai Irakiin muka "puolustamaan" jotakin, kai USAn elintärkeitä etuja. Huorahtava tytär, tyypillinen omistava juutalaisäiti sankarina ja sen väpelö pikkumies. Ikävä pikku patriarkka isoisä oli ollut poikasena Auschwizissa. Näytelmän konnana oli perheen pidättäneen naziupseerin nyrjähtänyt pojanpoika. Se oli pahoittanut mielensä kun juutalaiset kohtelivat tylysti sen katuvaista isää. Koko hommassa ei ollut järjen hiventä, pelkkiä sadistis-eroottisia klisheitä. Kesken se oli jätettävä. Homma oli selkeästi tähdätty amerikkalaisille kuluttajille, vaikka hollantia puhuttiin. Esim konna kirjoitti seinille anglosaxixi että oink oink, se oli olevinaan antisemiittinen herja siitä että juutalaiset ei tahdo syödä sikoja. Kaikkei traumaattisin kokemus äidille oli että nuori nazi ei huolinutkaan sitä raiskata. Väpelö oma mies ei ole sama asia, vaikka onkin ilmeisesti hyvä tienaaja.
xxx/ellauri314.html on line 123: Siinäpä se oli. Näytelmän tapahtumapaikka on kirjailijan perheen kesäasuntoa Monte Cristo Cottagea
xxx/ellauri376.html on line 402: Hänen (sienensyöjän) maineensa perustuu yhteen teokseen - Gore ot uma (1822–24); Wit Works Woe, 1933), satiirinen näytelmä eripituisilla riimeillä jambisilla riveillä. Näytelmän tuotanto kiellettiin ja siitä julkaistiin vain fragmentteja Gribojedovin elinaikana. Venäläisille siitä on tullut heidän tärkein näytelmänsä, lukuun ottamatta mahdollisesti Gogolin Revizoria. Tyyli on tiiviyden, puhekielen ja nokkeluuden mestariteos, joten monet Gribojedovin onelinereistä ovat tulleet sananlaskuiksi. Sama pätee moniin hahmoihin: Chatskiin, sankariin, ja varsinkin niihin, joiden kautta Griboedov satiirisoi lahjonnan, paikanhaun ja mahtipontisuuden vanhanaikaista Venäjää. Yhdessä Pushkinin sankarin Jevgeni Oneginin kanssa Chatski on ensimmäinen esimerkki venäläisen kirjallisuuden "turhasta miehestä", tyypistä, josta ryssät ovat puhuneet paljon myöhemmin.
14