ellauri014.html on line 964: Eikä ole paavin palvojat Wolmarista yhtään parempia kuin pomiloijat. Katoliset papit salaa hehettävät izekin. Munkit hohottavat rumasti oluttuopin ääressä. Ne on nippu huijareita, ehkä noin kolmea hyväuskoista houkkaa vaille kaikki.
ellauri041.html on line 1273: Munkit kuin nousseina tuhkasta

ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia."
ellauri216.html on line 734: Isä Jefrem nukkuu ruumislaatikossa ihan läpällä. Ei mutta nytpä meillä on täällä herkkuja, karjahovin lypsäjätyttöjä ja niitten piirakoita! Kyllä meidän nyt kelpaa! Voznikajet vopros: mistä lisää munkkeja? Olisiko tässä ratkaisu? Konevizassa munkeilla oli perettä. Munkit ovat positiivisia vaikka aina tonttuilevat, sillä ne saavat aina anteexi, ja ei kun yrittämään uudestaan. Rizan esimiehet honaavat että sille erakkous on vain kivaa lusmuilua. Töihin vaan! Voi hemmetti, vale-Dimitri sai jo ylennyxen skeemamunkixi! Epistä!
ellauri216.html on line 813: Munkit pääsisivät bolshevikkienkin puolesta takas vanhaan Valamoon mutta luovutetun Karjalan porukat pelkäävät Karjalan venäläistämistä ja vastustavat. Ei tästä taida tulla lasta eikä paskaakaan. Se joka kannattaa ryssänkirkkoa on Suomen petturi. Se joka kannattaa Suomen kirkkoa on ryssän petturi. Valize sitten siitä. Vitun pellejä.
ellauri216.html on line 897: Pienen rauhallisemman ajan ja rakentamisen jälkeen alkoi 1600-luvulla uusi ahdinko, jonka aiheutti muun muassa Laiska-Jaakkona tunnettu sotapäällikkö Jaakko De la Gardie. Se on meidän sukulaisia Munkit joutuivat jälleen lähtemään evakkoon saareltaan. Jaakko De la Gardien joukot tunkeutuivat saarelle, polttivat puurakennukset, hävittivät kaksikerroksisen kivikirkon perustuksiaan myöten. Tiilistä tehtiin muun muassa luterilaisia kirkkoja. Vitun pellejä.
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 909: Uusi sota katkaisi uudelleen luostarin toiminnan v. 1939. Kaikki komennettiin pois saarelta ja arvokkain omaisuus evakuoitiin samalla. Talvisodassa luostarin rakennukset säilyivät hyvin pommituksilta. Munkit olivat palanneet luostariin ja kokoontuivat pommituksien aikoina kirkkoon rukoilemaan. Välirauha pakotti veljestön kuitenkin jättämään luostarin maaliskuussa 1940. Hieman kaoottisessa tilassa tapahtuneessa muutossa jäi saarelle muun muassa suuri kirjasto, ikonostaasi ja kirkonkellot suurimmaksi osaksi.
ellauri216.html on line 1087: Vuonna 1930 luostarissa oli 300 veljeä ja 100 työläistä ja palkkatyöläistä. Munkit söivät niukasti, kuten seuraa 13. toukokuuta 1930 päivätystä vanhempien veljien kokouksen pöytäkirjasta: "Luostarin veljet syövät yksinomaan kasvisruokaa, kalaa... he saavat palan leipää vain juhlapäivinä... he syövät kasviöljyä... Rajallisilla varoilla luostari yrittää säästää kaikessa... Tämän lisäksi... ruokkii köyhiä pyhiinvaeltajia ja muita ilmaiseksi, mikä ei maksa [yhdessä] kymmeniä tuhansia markkoja... tekee yksityisiä lahjoituksia eikä tästä eteenpäin kieltäydy auttamasta niin paljon kuin mahdollista".
ellauri216.html on line 1091: Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana 1939-1940 luostari joutui sota-alueelle. Munkit tukivat Itä-Karjalan pakolaisia (enimmäkseen ortodokseja). Jo 16. marraskuuta 1939 luostarin hallitus päätti:
ellauri216.html on line 1103: Evakuoidut munkit veivät mukanaan kaiken arvokkaimman, mukaan lukien alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin (ikonimaalari - Hieromonk Alipy. maailmassa - Aleksei Konstantinov), muita pyhäkköjä ja kelloja (meidän aikanamme kirkkojen välinen neuvotteluja alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin palauttamisesta Valaamin luostariin on käyty ROC ja FOC yli 20 vuoden ajan). 18. maaliskuuta 1940 Laatokan vesillä soi 12 harvinaista kirkastuskatedraalin suuren kellon iskua, jotka ilmoittivat luostarin elinkaaren päättymisestä. Munkit asettuivat asumaan Heinäveden kaupunkiin Papinniemen kartanolle, jonne he perustivat Uuden Valamon luostarin. Ulkomailta saatiin lahjoituksia luostarin jälleenrakentamiseen - 25 629,25 markkaa Tolstoi-rahastolta ja (22. kesäkuuta 1940) - 50 000 markkaa paavilta. Evakuoinnin aikaan luostarin veljiä oli 173 henkilöä, joista 123 oli talonpoikia, 23 kaupunkilaisia, kaksi papistoa ja kaksi perinnöllistä aatelista. Melkein kaikki olivat lukutaitoisia - puolilukutaitoisia oli vain 14.
ellauri269.html on line 181: Munkki (engl. monk) on Mists of Pandaria -lisäosassa ilmestynyt hybridiluokka. Heidän taitonsa perustuvat joko aseiden kera tai ilman niitä toimiviin taistelulajeihin. Munkit ammentavat voimaa chi-energiasta, joita saa chi-siemenistä. He pystyvät sekä vahingoittamaan vastustajia että puolustamaan tai parantamaan muita.
ellauri390.html on line 546: Fanaattiset ranskis imperialisti katoliikit vainosivat munkkeja jotka koittivat luoda uskontojen kesken sopua. Munkit pahentuivat ja liittyivät vapautusliikkeeseen.
xxx/ellauri170.html on line 705: Munkit jyrisevät saarnastuolissa, parrat väpättävät. Mixi jotkut ajattelee että mölyapinoiden huuto muistuttaisi jyrinää? Kääkätystä lähinnä se on. Kunnioitus, pelko ja taiteentaju liittyvät kai jollain lailla toisiinsa. Ja ehkä joukkueurheilulajit vielä myös. Ne on kaikki syvältä.
14