ellauri012.html on line 303: Mut mitä lieventäviä näkökohtia löytyiskään sussa jos rikos oisi anteeksiannettava? Kannattamaton kunnia, vaivalloinen rikkaus ei mua koskaan oisi houkuttanut; mutta noi sulot, toi kauneus, toi ilme, jonka näen silmissäni vielä nyt, ne aiheutti mun lankeemuksen. Sun kasvot oli mun syyllisyyden syy; sun silmät, sun puhe lävisti mun sydämen; ja vaikka mun kunnianhimo ja omatunto koitti panna vastaan, rakkaus kohta voitti. Jumala hylkäs mut mua rangaistakseen. Sä et ole enää maailmassa, sä sanoit sen irti: mä oon munkki olosuhteiden pakosta; eikö meidän pitäisi ottaa lusikka nyt kauniiseen käteen? Koitatko sä tuhota mun hartauden näin alkumetreillä? Pitäiskö mun jättää apottikunta jonka just vasta aloitin? Hylätä valat? Mä tein ne jumalan katsoessa päältä; minne mä pakenen sen vihaa jos mä rikon ne? Anna mun hakea helpompaa oloa työhommista, vaik se onkin vaikeaa. Multa kuluu kokonaisia päiviä ja öitä täällä luostarissa ilman silmän täyttä. Mun rakkaus palaa vaan kuumemmin keskellä näitä huolettomia hessuja, ja mun sydäntä pistää sun surut ja mun omat. Vitsi mä menetin paljon ajatellen sun uskollisuutta! Mitä nautintoja jäikin kokematta! Mun ei pitäs tunnustaa tätä heikkoutta sulle; tiedän että teen siinä virheen. Jos mä voisin olla lujempi, saattaisin suututtaa sut muhun ja sun vihastus vois saada aikaan sen mihin sun tahdonvoima ei näytä riittävän. Mä julkaisin mun heikkouteni maailmalle rakkauslauluissa ja värssyissä, eikö tän rakennuksen pimeät sellit vois peittää saman heikkouden ees vähän? Mut ei! Mä oon yhä sama! Tai jos vältänkin mä pahimman, en pysty hyvään. Velvollisuudentunto, järki ja säädyllisyys, jotka joskus on merkinneet mulle jotakin, on täällä hyödyttömiä. Kaikkien näiden äänten keskellä jotka käskee mun tehdä mitä pitää, mä kuulen ja tottelen vaan salaisen ja epätoivoisen tunteen ääntä. Nauttimatta yhtään hyveestä, välittämättä tilastani ja keskittymättä lukuihin, mä olen mielikuvituksessani koko ajan just siellä missä mun ei pitäis olla, enkä pysty oikaisemaan itseäni. Koko ajan panttaa vastakkain taipumus ja pakko. Olen sekopäinen rakastaja, meluan hiljaisuuden keskellä, olen levoton täällä rauhan sydämessä. Tää on niin vitun noloa!
ellauri014.html on line 1589:
Mut tää voi teidät kyllä yllättää (sanon kuin Matti Vanhanen tv-showssa): sehän oli hittovie homppeli! No so what, niinhän näyttää olevan suurin piirtein puolet kaikista nimekkäistä artisteista. Ehkä ei voi edes tulla nimekkääksi artistiksi ellei sitä kokeile. Voivoi. Multa on jo mennyt mahixet. Ellei sitten riitä vaan tarjota takapuolta pystyvämmille. Jos sillä pääsis edes puolijulkkikseksi.
ellauri019.html on line 687: Kirjoittanut: Nimim. Multa tulee, oletko valmis? 10.12.2008 klo 20.16
ellauri022.html on line 625: Sonja on lempinimi Sofiasta, Sirin tyttären nimestä. Pienenä me ajateltiin että Sonja nimisillä on isot sieraimet. Sanottiin Sonja ja suurenneltiin nenänreikiä. Multa se sujui hienosti. Mä ehdotin Helmile nimiä Vera ja Sofia. Helmi Serafia on parempi.
ellauri023.html on line 651: Multa unohtuu kännykkä kotiin ja jää vetoketju auki aika usein. Muusan pitää aina tarkistaa. Epäesteettinen äijänkäppyrä.
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri043.html on line 86: Multa menee usein sekaisin Bosch ja Brueghel, eikä ihme. Pieter Brueghel vanhempi oli Boschia (1450-1516) nuorempi (syntyi 10v Boschin kuoltua, 1525-1569), ja matki sitä ihan sikana. Tässä kansikuvana komeilee Boschin piirtämä suht kesy St Anthonius, kun Flaubertiin teki vaikutuxen Brueghel vanhemman (oikeesti ehkä jonkun sen kolleegan) coveri, joka on alla vas. Brueghel nuorempi (1564-11638) oli Brueghel vanhemman poika ja syntyi 5v ennen sen kuolemaa. Nuorempi kopsi vanhemman töitä ihan sikana. Tuonnoin siinä ei ollut mitään pahaa, perheyritys. Brueghel nuoremman kiusaus on alla oik. Ei taida olla kopio, ellei tosi huono. Kolmas kuva äärimmäisenä oik. on mun Boschin porakone. Puuttuu vielä Lean kinkkukiusaus.
ellauri043.html on line 5294: Maailma on inhottava. Multa puuttuu ilmaa! Hei Merkurius, lyyran kexiä ja sielujen konduktööri, vie mut mukanas!
ellauri061.html on line 702:
Multa tuli jo
ellauri061.html on line 704: Hollannin suurin kynäilijä oli nimim. Multatuli. Olikohan se puutarhuri.
ellauri067.html on line 497: Fitzmaurice House on kovasti kiinnostunut Tompan erektioista. HUOH. Nulikkamaista. Pikku apina imeskelee omaa terhoa. Kuvittelee työntyvänsä tyttöön mehukkaasti takaapäin kuin kenraali Xavier. Multa tuli jo sanoo puutarhuri. Multa ei sanoo Katja allapäin.
ellauri073.html on line 410: Sarjaa esitettiin Suomessa alun perin jo 1960-luvun lopulla. Mutta ei Wallu silloin vielä runkannut. Se oli alle 10-vuotias. Multa se jo hyvin onnistui. Noita oli 1968 jo aikalailla Pirkon näköinen. Aikaisemmin se oli mustakin hirmu sexikäs minimekossa.
ellauri099.html on line 419: Multa menee paljon aikaa ymmärtää izeäni.
ellauri102.html on line 219: Seija tuli iloisena kaupasta ekaa kertaa omin päin hypiskellen ponilaukka-askelin ja heilutellen kädessä paperipussilista munia. Lea ryntäsi vastaan kulho kädessä. Mitä sä nyt tuut kylmä osaan izekin, torui vihaisena Seku Seijukka. Ei ihme että Lea aina kysyi siltä "voi voi osaatkohan sinä nyt". Sitä kysyy kaikilta nyt Seija izekin. Multa mukaanlukien.
ellauri115.html on line 512: Miten mä sitten voin erehtyä näiden kahden tikun suhteesta, varsinkin kun ne ei ole yhdensuuntaisia? Mix esim. mä sanon että pikku tikku on kolmannes ison pituudesta, kun se on vaan neljännes? [Mä huomasin sun kazeen, sanoi Voltaire mulle kusilaarilla. Astu lähemmäxi, se on lyhempi kuin luulet. Hirvee ilkimys! Multa meni pissa housuun ja osa lattialle.] Mixi kuva, joka on aistimus, on erilainen kuin esine jonka on sen mallina Se on koska mä olen aktiivi kun mä tuomizen, koska vertailuoperaatio on vialla; koska mun ymmärrys, joka tuomizee suhteista, sekoittaa erroreita aistimusten totuuteen, mitkä yxin paljastaa mulle juttuja. [Aika heikkoa, Janne, aika heikkoa. Amatöörihavaintofilosofiaa. Näiden juttujen pohtiminen introspektiolla ei vie mihinkään.]
ellauri216.html on line 509: – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta.
ellauri236.html on line 148: Jatketaanpa siitä kohtaa missä nigerialainen kynäilijätär Vastamelu luki tyttösenä peiton alla James Hadley Chasen kovaxikeitettyjä kirjoja imeskellen suklaanamua. Multa jäi Adiche kesken juuri niillä huudeilla. Mikä ihme sitä niissä viehätti? Nehän kertoo aivan luonnevammaisista tyypeistä. Jätkä oli britti joka kirjoitti feikkijenkkijuttuja slangisanakirjan avulla jossan Schweizissä. Aivan päätöntä.
ellauri301.html on line 148: Apartheid loppui 1990-luvulla, Mankelilla oli sormi ajan hermolla. 94-vuotiaasta maxaläikkäisestä Klopperista tuntui 90-luvun alussa ettei se enää välittänyt olla mukana. I know the feeling. Multa tuntuu samalta nyt iloisella 20-luvulla.
ellauri362.html on line 381: Schreberin psykopaatti isä käytti lapsiin mustaa pedagogiaa ja ryhtilaitteita. Streber selvisi vielä lievästä alkusairaudesta, jonka mukaan Schreber kärsi hypokondriasta. Schreber itse kirjoittaa muistelmissa, että tämän ensimmäisen sairauden aikana hän kärsi harhaluulosta, että hän oli alttiina epänormaalille, jatkuvalle painonpudotukselle. Käänteistä anorexiaa. Multa on paino pudonnut pissavaivoissa jo 6 kiloa. Ääni kuulostaa ohuelta kuin king Charlesilla. Taas schuubi kohti kuolemaa.
ellauri369.html on line 168: Cornelius Nepos (n. 110–25/24 eaa.) oli roomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti elämäkertateoksestaan Kuuluisia miehiä (De viris illustribus). Se on säilynyt nykyaikaan vain osittain, mutta toimi kauan lukukirjana latinan alkeisopetuksessa. Multa murtui oikean pikkusormen kämmenluu kun löin nyrkin lastenhuoneen seinään huomattuani kääntäneeni väärin sanan nepos veljenpojaxi enkä pojanpojaxi. No ehkä se meni Aku Ankan tiliin, kun ei otettu virhettä. Luu on vieläkin vähän mutkalla.
xxx/ellauri013.html on line 571: Multa tulee runo, sanoi Ambrosius Apina.
xxx/ellauri044.html on line 278:
Multa puuttuu izehillintä, elän yli varojeni
xxx/ellauri113.html on line 576: Mixi se on joistakuista hienoa että yhtä mätkitään muiden edestä? Siinä on jotain perus-termiittimäistä, jota mä en koe läheisexi. En osaa olla kiitollinen sen enempää kuin pahoillani. Jotain luonnevikaa sekin todistaa. Multa puuttuu synnintuntoa, se on ongelma. Mut en mä suin surminkaan tahtois kuulua Pekan kanssa samaan joukkueeseen. Takuulla se vetää välistä, kotiinpäin ja kenties jopa viixeen neitosia tai pyllyyn poikasia. Isän, pojan ja hyvän veljen nimessä. Se on sleazeball, sen näkee kauaxi.
xxx/ellauri130.html on line 646:
Multa tukahduttaa. Älkää haudatko mua elävältä.
Frederic Chopin, v.s.
M
KILL!
xxx/ellauri139.html on line 538: “Whose prayers for thee, each morn and evening, Multa ei koskaan ole päässyt uupumaan
xxx/ellauri177.html on line 367: -- Mitä he sanovat? mutisi Serge ymmällään. Mitä he haluavat meiltä, anoen meitä näin? Albine, puhumatta, halasi häntä. Älä niitä kuuntele, mä käännän: tule tänne, sano valas, vedä housut heti alas! Multa myös! Katoppa kuinka sulla jönköttää! NONIIN! Vihdoinkin! Mä on yhtä märkänä kuin Paavo Pesusieni! Alas tulla! sinne niin! Ei sinne, vaan sinne! Juu! Aah! Työnnä, maxoin runsaasti!
xxx/ellauri209.html on line 152: sitäkään. Multakin on jäänyt parin viikon hoblat rästiin. Eikä yhtään harmita. Tässä vain yhden nummeron satoa.
xxx/ellauri237.html on line 491: Se romahtaa, pamahtaen. Multa tuli jo. Jo tuli.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
30