ellauri171.html on line 407: See Rita Hayworth in the Dance of the 7 Veils. Kazo myös Moreaun Salomea. Kylnää raamatun murhaajattaret on aika pornoa.
ellauri328.html on line 141: Valentin Pikulin vuoden 1985 romaani ranskalaisen kenraali Jean Victor Moreaun (1763-1813) urasta käyttää nimekseen suum cuiquen venäjänkielistä käännöstä Kazhdomu svoyo.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
xxx/ellauri139.html on line 927: Mitvit, eihän toi Ippolitin pätkä ollutkaan Millimollin elegia eikä edes nuorena tubiin kuolleen Hegesippe Moreaun, vaan toisen hyväonnisemman runoilijan Niku Gilbertin. Molemmat hyväonniset kuolivat kun putosivat hepalta. Nuoret sairaat runoilijavainaat on populääri genre joka myy mainiosti, vaikkei sellainen just ize olisi.
xxx/ellauri139.html on line 1041: Hégésippe Moreau ( ranskalainen Pierre-Jacques Roulliot ; 8. huhtikuuta 1810-20 . joulukuuta 1838) oli ranskalainen lyyrinen runoilija . Syntymästään lähtien häntä kutsuttiin biologisen isänsä (Moreau) sukunimellä ja hän otti salanimen Hégésippe, kun hän aloitti runojen julkaisemisen vuonna 1829. Ranskan romantikkojen ja 1800 -luvun yleisön mielikuvituksessa Hégésippe Moreaun vaikeudet elämä ja hänen ennenaikainen kuolemansa tekivät hänestä romanttisen vastineen aikaisemmille runoilijoille Thomas Chattertonille , Nicolas Joseph Laurent Gilbertille ja Jacques Clinchamps de Malfilâtrelle . Tämä romanttinen myytti vahvistui julkaisemalla hänen täydelliset teoksensa yhdessä Gilbertin teosten ja luettelon runoilijoista, jotka kuolivat nälkään vuonna 1856; hänen teostensa 1860-painos sisälsi Sainte-Beuve'n tärkeän elämäkertaisen esipuheen.
xxx/ellauri154.html on line 355: Ja projisoi sit pahat aikeensa tohon särkyneeseen ruukkuun. Moreaun full frontal nudity-versiossa Salomesta Huismannin mielestä "paljastui ihmisolennon sukupuolinen himo koko kauheudessaan. Vasta nyt hän oli todellinen portto, joka totteli kiihkeää, julman naisellista luontoaan. Hän oli elävä ja jalompi, mutta myös kesyttömämpi; kammottavampi, mutta myös kiihottavampi." Toisaalta ja toisaalta. "Hän elvytti miehen horroxeen vaipuneet aistit voimallisemmin ja murskasi tämän tahdon paljon tehokkaammin kuin aiempi Salome. Nyt hänessä oli samaa viehätysvoimaa kuin valtavassa veneerisessä kukassa, joka on itänyt jumalattomissa kukkapenkeissä ja versonut epäpyhissä kasvihuoneissa ." Ja tämä kaikki vain koska alaharjaan oli suora sihti! Hei Huismanni sanoo Moreauta illuminaataxi! Ahhaa! Salaliittovehkeitä!
xxx/ellauri154.html on line 357: Kun tässä välillä aina pyritään tiivistämään paasausten kertomaa, niin kyllä se on yxinkertaisesti se, että Herbert Simonin esittämällä tavalla apinat on termiittejä, joiden paikallinen ohjausjärjestelmä noudattaa 3 käskyä: EAT! FUCK! KILL! ja sen päälle tuleva moraalis-eettinen eli tiimisäännöstö rajoittaa näitä käskyjä pesän maxuliikenteen sujuvoittamisexi, viime kädessä tähtäimessä eusosiaalinen keko. Kaikki muu Moreaun arvostama detalji on ympäristön aiheuttamaa loiskiehuntaa. Tästä tulee ongelmia lähinnä sixi, että lisääntyminen ei ole vielä järjestetty keskitetysti niinkö hyönteisillä.
xxx/ellauri304.html on line 207:
8