ellauri011.html on line 1332: The term public opinion was derived from the French opinion publique which was first used in 1588 by Michel de Montaigne in the second edition of his Essays (ch. XXII).
ellauri022.html on line 711: Waldo "The Sage", Amerikan Montaigne, lähti 9 muun filosofikaverin kaa eräretkelle kesällä 1858 New Yorkin suureen erämaahan. Siellä mekin ajeltiin perheen kanssa Lincolnilla 2007. Oli siellä aika alkeellisen näköistä.
ellauri028.html on line 140: 2. Puhutaan Montaignen esseistä ja apropos, kikkeleistä ja panosta.
ellauri032.html on line 188: Sit on ne Penseet, joissa BP pelaa Montaignen (skeptikko) ja Epiktetoxen (stooikko) vastakkain, ja yrittää saada lukijan niin pyörälle päästään että se alkais uskoa katoliseen jumalaan. Montaignelta ei mulla ole vielä mitään, mut heräteostos on kyllä hyvin kuitattu.
ellauri047.html on line 117: Goethen koko tuotanto on koottu 143-osaiseen Weimarin laitokseen. Osalla Goethen teoksista on enää historiallista merkitystä, mutta hänen keskeiset runonsa ovat säilyttäneet tuoreutensa. Siltä on säästynyt 10K kirjettä ja 3K taulua toritaidetta. Erityisesti se tykkäs teatterista, sitä se oli leikkinyt kotona pienenä. Sope diggas Wilhelm Meisteriä. Ralph Waldo Emerson valizi Goethen yhdexi 6 "mallimiehestä" (muut olivat Plato, Emanuel Swedenborg, Montaigne Michel">Montaigne, Napoleon, and Shakespeare). Aika erikoinen sixpäkki miehen malleja. Mut Rafu oli aika erikoinen izekin.
ellauri047.html on line 121: Nietzschen aloituskahdexikko oli: Epicurus and Montaigne Michel">Montaigne, Goethe and Spinoza, Plato and Rousseau, Pascal and Schopenhauer.
ellauri051.html on line 516: Hän antoi ymmärtää, että hänellä oli vakava rakkaussuhde New Orleansissa asuvaan naiseen ja että hänellä olisi siellä kaikkiaan kuusi aviotonta lasta. Historioitsijat ovat todenneet, ettei väite naissuhteesta pidä paikkaansa. Tutkija Jean Luc Montaigne tarkentaa, että Whatmanin silloisen rakastajan nimi oli Jean Granouille, ei suinkaan Jeanine Granouille. Tämä nuorukainen, joka oli hugenottisaarnaajan ja orjan lapsi, oli vasta 26-vuotias, kun hän tutustui Whatmaniin. Jotkut halusivat puhdistaa Whatmanin maineen muuntamalla Jeanin Jeanineksi. Afrikkalaista alkuperää olevan rakastajattaren pitäminen oli huomattavasti hyväksytympää kuin mustan miesrakastajan pitäminen. Nykyisin pidetään selvänä, että juuri se runo heijastaa Whatmanin todellista suhdetta omaan seksuaalisuuteensa, mutta hän yritti peittää kiinnostustaan homokulttuuriin. Runossa ”Once I Pass’d Through A Populous City” hän muuttaa rakastettunsa sukupuolen naiseksi ennen runon julkaisemista. Ei ollut ainoa, ks. myös Marcel Proustin "tytöt". Antoivat ymmärtää ja ymmärsivät antaa.
ellauri054.html on line 146: Mit vit? Ettäkö Hermann Grimm ihaili Rafu Valde Emersonia?! Kaikkea vielä. Patbrlruuna ja klientti meinaa nykyään eri asioita kuin Roomassa. Yhtä vittumaisia. Kirjeet oli vähän kuin plokit nykyään, kaikille tarkotettuja. Sen ajan sometusta. Montaigne apinoi Senecaa mut oli muuten epikuurolainen kuten Horatius ja sen porsas.
ellauri054.html on line 148: "Montaignessa mua häirizee sitaattien silava", marisi Canetti. Lainaus lainattu Horatiuxen porsaalta. Renesanssin uusi ihmistyyppi jota Montaignekin etustaa on koroillaeläjä. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa. Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Ne leikkaavat vain kuponkeja.
ellauri055.html on line 397:
Michael Eyquen de Montaigne |
ellauri090.html on line 323: Há críticos que também se focam nos temas e elementos de existencialismo, reflexão e afins que essas obras possuem. De fato, a trilogia foi muito influenciada por filósofos como Blaise Pascal, Montaigne e Schopenhauer.
ellauri115.html on line 273: Hösöjä olivat myös telkkarisarjan Los Serranos vessaharjaa heiluttavine perheenisineen. Vuoristolainen hösö oli myös Montaigne ja Rousseau toinen samanlainen vaikka sen nimi tarkoittaa punapäätä kuten Russell. Rousseaun haahuilut on sen mielestä aivan eri asia kuin Montaignen esseet. Montaigne kirjoitti näät loputtomasti izestään sukulaisten iloxi. Rousseau kirjoitti loputtomasti izestään omaxi iloxeen. Big fat hairy deal. Narsisti mikä narsisti.
ellauri115.html on line 275: Montaigne´s idea in Essays (1570-1592) was to record "some traits of my character and of my humours." “I am devoting my last days to studying myself,” said Jean-Jacques (1776-1778).
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri115.html on line 283: Montaigne vaikuttaa enimmäxeen tolkun mieheltä joka on kiinnostunut vähän kaikesta, Rousseau sen sijaan täys sekopäältä joka on kiinnostunut vaan izestään, keltanokitkeröstä ja jänönputkesta. Löytö ilahdutti ja hauskutti sitä pitkään, kunnes se löysi vielä harvinaisemman, nimittäin vata. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.
ellauri115.html on line 285: Mutta tiesittekö että Michel Montaigne oli puolikikkelen ja puoligullit, eli sen äiskä oli sefardijuutalainen ja iskä goy? Tämän tiedon sain antisemiittikolleegaltani Ezra Poundilta. Ja 
sivusto sen vahvistaa:
ellauri115.html on line 287: Montaigne Michel">Michel Eguyen de Montaigne (February 28, 1533 – September 13, 1592)
ellauri115.html on line 296: One of the most important figures of the Renaissance was Michel de Montaigne. The writer not only gets the credit for popularizing the essay, but for being the father of Modern Skepticism, coining the phrase "What do I know?". Well, what do you know!
ellauri115.html on line 300: But let's give Montaigne some credit for doing his part. What's this... his grandfather was Jewish? Why are we not surprised?
ellauri115.html on line 316: Molemmat (Montaigne ja Rousseau) joutuivat mukavantuntuiseen unenomaiseen tilaan onnettomuudessa: Rousseau koirakolarissa ja Montaigne pudottuaan hevosen selästä. Vähän samanlainen olo taisi olla mulla silloin kun ajoin auton ojaan Korialla ja heräsin ruttaantuneessa autossa vanha palvelin pelkääjän paikalla. Kuin ihmeen kautta se ei lytistynyt. Se oli johdatusta. Vastaantulijalta meni nenä sijoltaan ja multa kortti kuivumaan.
ellauri115.html on line 322: Jean-Jacques pelkäsi pimeää ja se uskoi maailmanlaajuisen JJ-vastaisen salaliiton olemassaoloon, jonka vetäjänä toimi Jehova. Oppia ikä kaikki, sanoi Solon. Unohtamista ikä kaikki, olisi Solon voinut lisätä. Montaigne sanoo muistinsa olevan niin huono, että monta kertaa luettu kirja tuottaa joka lukemalla samaa iloa. Lea luki punapukuisen naisen jääkaappia, sivua 1 joka lukemalla samalla ilolla. Ai tän mä oon saattanutkin jo kertoa. Eiköhän tuo ole jo opittu, kommentoi Pirkko Hiekkala. Duulla ensin, ja sitten sanoilla, sanoi Veli-Matti Welling musantunnilla.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 821: Janne ja Mika miettii tahoillansa valehtelua. Narsu Rusoolle izekunnioitus on kallein omaisuus. Hän voi siis joskus arkailematta valehdella säilyttääxeen sen. Valhe ei ole valhe jos se ei muuta omistussuhteita. Tällä moraalilla mennään, ei tarvi paljon miettiä. Montaigne ei voi valehdella kunnolla kun sillä on niin huono muisti. Se sanoo kuin kolleegansa Fenelon että lapsia ei saa liikaa rankaista, se tekee niistä pieniä valhepusseja. Otitko manteleita pussista? Tunnusta! Tällä lailla Petteristä tuli paroni Petkunterä.
ellauri115.html on line 1000: Tiens, cela montre, aurait dit M. Montaigne.
ellauri115.html on line 1002: Cicero sanoi että filosofia on vain valmistautumista kuolemaan. Hmm nojaa, eihän siihen tarvi valmistautua. Pikemminkin se on lisääntyvän pelon peittelyä. Ettei olis niin pelottavaa odotella sitä. Tää on Montaignenkin käsitys.
ellauri115.html on line 1004: Montaignella on paljon kaskuja pelosta ja kuolemasta. Se oli aika pelkuri ja myönsi sen. Montaigne on hedonisti tai oikeammin epikuurolainen. Se kirjoitti tästä aiheesta täytettyään 39. Se on aika monelle paha ikä. Sen ikäisenä mulle valkeni etmä olen narsisti.
ellauri115.html on line 1007: Montaignessa ei ole miestä uhmaamaan sellaisia kohtalon iskuja, vaikka hölmön housuissa.
ellauri115.html on line 1012: Montaignetyyppinen yritelmä
ellauri196.html on line 864: Mut tässä Montaigne osui naulan kantaan: The current crisis is strictly tied to the human condition, to our existence as human beings, to our illusion of believing ourselves to be privileged beings, the only ones who believe they are the masters of their destiny and the depositaries of a destiny which no other creature can lay claim to. Now that´s a fucking bad idea, and always was.
ellauri207.html on line 255: Mikki oli sanonut Peppi Pitkätussulle, että ystävyys perustuu kunnioituxelle ja luottamuxelle. Ei vain cunnilinguxelle ja pikku takamuxelle. Mutta mitäs tästä Mikin kaima Montaigne on mieltä?
ellauri207.html on line 259: Antiikissa oli 4 kelvotonta ystävyyden lajia: verisiteet, luokkasiteet, kestiystävyys ja lemmenliitot. Niitä parempi on Montaignen Mikistä perinteinen homoliitto. En välitä veljestäni tuon taivaallista vaikka tulimmekin samasta reiästä. Poikani on töykeä mies, ilkimys tai typerys. Kun kiima pääsee ystävyyden vaiheeseen, eli kun saamme mällin perille, se häipyy ja heikkenee. Vain homoliitossa voi kivasti vetää rinnakkain näitä eri rooleja, milloin etumiehenä, milloin takamiehenä.
ellauri210.html on line 863: Fils d'un cadre du grand magasin Le Bon Marché, il est d’abord un élève brillant au lycée Montaigne, où il obtient un prix de récitation et de français, puis il devient passable et dissipé au lycée Louis-le-Grand où il se fait remarquer par son excentricité.
ellauri210.html on line 1224: Michel Montaigne oli homo sefardi joka pelkäsi aivan perhanasti kuolemaa ja ylisteli ystävyyttä aivan simona.
ellauri210.html on line 1226: The French essayist Michel Eyquem de Montaigne’s famous tome Les Essais became celebrated in its age, even being quoted by William Shakespeare in The Tempest. At the core of the collection of writings was “De l’amitie” (“On Friendship”). La Boetie enjoyed a certain level of fame, achieved through political discourses, when he met Montaigne around 1557 and the two would spend four years together, at which time the principles of civil disobedience in matters of love became instilled in Montaigne, according to Robert Aldrich and Garry Wotherspoon’s Who’s Who in Gay and Lesbian History. But La Boetie would succumb to the plague, and Montaigne would write that he never experienced such love again.
ellauri210.html on line 1275: He had been celibate until his twenty-ninth birthday, when his shyness was overcome by Jane (Jenny) Patterson, a widow some years his senior. All things considered, he preferred men's company as much as Michael Montaigne. Why can't a woman be more like a man?
ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
ellauri266.html on line 223: Michel de Montaigne: Esseitä 1-3. "Olen aina viihtynyt mahdottoman hyvin tämän viisaan, huumorintajuisen ja lämpimän kirjoittajan seurassa. Ei uskoisi, että hän kirjoitti 500 vuotta sitten."
ellauri285.html on line 137: Maria pushaa ilmeisesti perspectivismiä, erästä idealismin fleivöriä. Se on oikea alternatiivisten totuuxien filosofia, Protagoraan homomensuura. Perspektivismin varhaiset muodot on tunnistettu Protagorasin (sic), Michel de Montaignen ja Gottfried Leibnizin filosofioissa. José Ortega y Gasset ja Karl Jaspers käsittelivät perspektivismiä erikseen 1900-luvulla.
ellauri326.html on line 182: Se on yhtä hauska kuin häiritseväkin. Capek on vähän kuin Montaigne Bohemiassa. Hän on kirjailija, joka haisee rikille, koska hän toi epäilyksen ja pilkan filosofiseen ajatteluun. Tietyllä tavalla voimme sanoa, että tämä romaani on filosofinen tarina tieteisfiktion ja poliittisen fiktion välillä.
ellauri349.html on line 95: Sokrates, Jeesus, Boethius, Augustinus, Montaigne, Rousseau, Sartre, Sikapaska-Hongisto, Saarinen. Nuorekkaasti vanheneva "Essee". Kutkuttavaa kehkeytymistä avautumisen mailla. Eskin hyvä liikkui kohti Pipsan parempaa, sisään takakannesta.
ellauri349.html on line 101: Länsimaisen filosofian historiasta puuttui Montaigne ja Pipsa. Pipsa lisättiin 2. painoxen esipuheeseen.
ellauri349.html on line 446: Kapteeni Haddock luettelee presiis saman nipun hämärämiehiä kuin E. "Tintti" Saarinen, nimittäin Erasmus, Montaigne, Descartes, Kant, Emerson, Marx, Nietzsche, William James, Wittgenstein, Jaspers ja Rilke. Paizi Marxista Tintti muikenee kuin Reino-vaari.
ellauri369.html on line 481: Michel de Montaigne ("homo"), William Shakespeare ("runoilija"), Napoleon ("maailman mies"), Johann Wolfgang von Goethe ("kirjailija").
ellauri378.html on line 321: Of Montaigne in his tower,
ellauri408.html on line 58: Kieltämättä Amiel oli Montaigne-luokan löysä väppy, myöntää Vaakku, mutta sentään se oli vakava (lue: totaalisen huumoriton puolikuivuri), ja siinä oli tollasta Vignyn suosittamaa pyhyyden (pepun) hajua, josta elämä saa kohtalon omaisuutta ja lisää merkityxiä. Ach was, vielä yxi merkityspeikko siis.
ellauri408.html on line 1047: Suvunjatkamisen halun jatkona on kuoleman halajaminen. Miten niin? Nahjus on aika morbidi. Olen hiukan kriitikko, hiukan psykologi ja tosi paljon käteenvetäjä. Kaikki fetsit tuntuvat päässä ahtailta. Vanhetessaan Nahjus käy yhä republikaanimmaxi. Varmaa on että loittonen stoalaisuudesta ja nappaa paremmin toi Montaignen nonchaloir. Ei tee enää mieli olla nero. Täytyy tunnustaa ettei puoleentoista vuosikymmeneen ole ottanut enää eteen kunnolla. En enää kiihotu naisista. Testosteroni alkaa olla vähissä. Tyhjään tankkiin 90 kilometriä. Vähän väliä. Jumala sallii päivän paistaa risukasaankin. Tulkaa, täällä on tilaa kaikille. Hieman iso, mutta kyllä tästäkin selvitään!
ellauri409.html on line 150: Nyt suuri vastustaja, jota vastaan Pascal asettui, ensimmäisistä keskusteluistaan herra de Sacin kanssa Port-Royalissa, oli Montaigne. Pascalia ei tietenkään voi tuhota; mutta kaikista kirjailijoista Montaigne on yksi vähiten tuhoutuvista. Voit yhtä hyvin hälventää sumun heittämällä siihen käsikranaatteja. Montaigne on sumu, kaasu, nestemäinen, salakavala elementti. Hän ei järkeile, hän vihjailee, hurmaa ja vaikuttaa; tai jos hän perustelee, sinun on oltava valmis siihen, että hänellä on jokin muu tarkoitus kuin saada sinut vakuuttuneeksi hänen argumentistaan. Ei hän siihen paskanna mihin kyykistyy. On tuskin liikaa sanoa, että Montaigne on oleellisin kirjailija, joka tulee tietää, jotta ymmärtäisimme ranskalaisen ajattelun kulkua viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Montaignen vaikutus oli kaikin tavoin vastenmielistä Port-Royalin miehille.
ellauri409.html on line 152: Pascal tutki häntä aikomuksenaan purkaa hänet. Silti Penséesissä, aivan hänen elämänsä lopussa, löydämme ajatuskulkuja kulku toisensa jälkeen, ja mitä vähäisempiä ne ovat, sitä merkityksellisempiä, jotka on melkein "nyysittyjä" Montaignesta, siirtokuvia tai sanoja. Rinnakkaiset ovat useimmiten Montaignen pitkässä esseessä nimeltä Apologie de Raymond Sébond – hämmästyttävä kirjoitus, johon Shakespeare myös todennäköisesti nojasi Hamletissa. Itse asiassa, kun mies tunsi Montaignen riittävän hyvin hyökätäkseen hänen kimppuunsa, hän oli jo saanut tartunnan.
ellauri409.html on line 154: Olisi kuitenkin törkeän epäreilua Pascalia, Montaignea ja jopa ranskalaista kirjallisuutta kohtaan jättää asia tähän. Se ei ole Pascalin vähennys, vaan pikemminkin Montaignen lisäys. Jos Montaigne olisi ollut tavallinen elämänkokoinen skeptikko, pieni pukinpartainen mies kuten Anatole Ranska, tai jopa "ihmisenä kasvanut" porsas pyllerö kuten Renan, tai jopa niinkin kuin suurin repolainen Voltaire, tämä "vaikutus" olisi Pascalin häpeäksi; sillä jos Montaigne olisi ollut vain Voltaire, hän ei olisi voinut vaikuttaa Pascaliin ollenkaan. Kuva Montaignesta, joka avautuu ensimmäisenä silmiemme, alkuperäisen ja itsenäisen yksinäisen "persoonallisuuden" kuva, joka on imeytynyt huvittuneeseen itsensä analysointiin, on petollinen. Montaigne ei ole rajoitettu pyrrhonisti, kuten Voltaire, Renan tai Ranska. Hän on niin sanotusti olemassa lukuisten samankeskisten ympyröiden suunnitelman keskellä, joista ilmeisin on pieni sisin ympyrä, henkilökohtainen röyhkeä skeptisyys, jota voidaan helposti apinoida, ellei sitä jäljitetä.
ellauri409.html on line 156: Mutta mikä tekee Montaignesta erittäin suuren hahmon, on se, että hän onnistui, Jumala tietää kuinka – sillä Montaigne ei todennäköisesti tiennyt tehneensä sen – se ei ole sellainen asia, jota ihmiset voivat havaita itsestään, sillä se on olennaisesti suurempi kuin yksilön tietoisuus – hän onnistui antamaan ilmi jokaisen ihmisen skeptisyyden. Sillä jokaisella ihmisellä, joka ajattelee ja elää ajatusten mukaan, täytyy olla oma skeptisisyytensä, joko se, joka pysähtyy kysymykseen, se, joka päättyy kieltämiseen tai se, joka johtaa uskoon ja joka jollakin tavalla integroituu sen ylittävään uskoon. Ja Pascal, eräänlaisena uskonnollisen uskovan tyyppinä, joka on erittäin intohimoinen ja kiihkeä, mutta intohimoinen vain voimakkaan ja säädellyn älyn kautta, on keskeneräisen kristinuskon anteeksipyyntönsä ensimmäisissä osissa kohtaamassa järkkymättä epäilyksen demonia, joka on erottamaton uskon hengestä. Paholainen vaanii aina yxityiskohdissa.
ellauri409.html on line 503: Puolikuivuri Montaignesta mulla on jo sen 7 turausta ja turinaa vaikken ole kunnolla edes lukenut, tässä vielä 1.
ellauri409.html on line 505: It was under the influence of Sextus Empiricus' Outlines of Pyrrhonism that Montaigne saw his whole intellectual world dissolve into doubt and which led to his adoption of the motto
ellauri409.html on line 506: "Que scais-je?". Montaigne argues for the necessity of submitting to God's willie in the light of the impossibility of human knowledge.
ellauri409.html on line 508: Montaigne käyttää katalonialaishattuisen Sebondin anteeksipyyntöä tutkiakseen laajempia kysymyksiä tiedon ja totuuden luonteesta sekä humanistin paikasta maailmankaikkeudessa.
ellauri409.html on line 509: Montaigne hyökkää kritiikkiä vastaan, jota on esitetty Sebondia ja tämän harhaopixi syytettyä teosta "Natural Theology" kohtaan. Montaigne käyttää rationaalisia perusteita osoittaakseen, että rationaaliset perusteet ovat yhteensopivia kristinuskon kanssa. Uskokoon ken tahtoo.
ellauri409.html on line 512: Montaigne korostaa järjen ja henkilökohtaisen pohdinnan merkitystä totuuden etsimisessä sen sijaan, että luottaisi sokeasti uskonnollisiin dogmeihin. Montaigne väittää, että järki voi johtaa meidät tuntemaan Jumalaa, vaikka tämä tieto on rajallista ja epätäydellistä. Se väittää myös, että inhimillinen järki on alttiina virheille ja että absoluuttia ei voi saavuttaa, vaikka 96 prosenttiin voi päästä. Usko hoitelee sit viimeiset 4 prosenttia.
ellauri409.html on line 514: Montaignelle uskonto on henkilökohtainen ja intiimi asia, jota ei saa pakottaa kakalle ellei kakka tule. Siitä on seurauxena vaan ummetusta ja tukkeutuneet anaalirauhaset. Hännän pumppausta ja kiljahtelua.
ellauri409.html on line 516: For Montaigne, firstly, the religious tradition (at least in the institutional form handed down to us) is not necessarily a source of the truth in that even the writings of traditional authorities such as God or Jesus may not be relied on. This is because the meaning of a piece of writing is inherently arbitrary: "once you start digging down into a piece of writing there is simply no slant or meaning, straight, bitter, sweet or bent - which the human mind cannot find there".
ellauri409.html on line 518: The senses have mastery over reason, forcing it to receive impressions which it knows to be false. Reason can be misused to make different actions seem right. It is a two-handed pot: you can grab it from the right or the left and bend it to your will. Our thinking and acting are but another dream, our waking some other species of sleep. We go round and round in circles like a dog about to poop. Is difficult to be sure that anything exists. Silti on viisainta pitää hauskapussit mukana. Montaigne ostaa hölmön lättänenän argumentin ettei muuttuminen ole oikein olemista. Mixei vittu muka?
ellauri409.html on line 520: Montaigne raises all these doubts ultimately not because he is inherently a nihilist, but because he wants to stress the value of a return to the true Christian faith, not the arguably corrupted teachings of the Catholic church.
ellauri409.html on line 522: Näin siis protestantit. Normandian katolliset lähtee vastaiskuun näin: Raymond Sebondin anteeksipyyntö on Montaignen tärkeä teksti, joka sijaitsee hänen esseensä toisen osan keskellä. Kirjoitettu noin 1580, hän paljasti systemaattisesti radikaalimman skeptisismin muodon. Muinaisten lähteiden (Sextus Empiricus, Cicero ja Augustinus) inspiroima Montaigne menee paljon pidemmälle. Vaikka essee esittelee itsensä "anteeksipyyntönä", toisin sanoen puolustajana katalonialaisen teologin Raymond Sebondin teokselle, jonka otsikko on Natural Theology ja jonka Montaigne käänsi, se on itse asiassa lähes täydellinen kumoaminen. Sebond puolusti optimistista ja rationalistista humanismia (jolle on mahdollista tuntea Jumala): kun hänen perusasetuksensa oli antroposentrinen ja optimistinen (ihminen, Jumalan merkittävin luomus, on luomansa ja olentojen mittakaavan huipulla).
ellauri409.html on line 524: Montaigne päinvastoin puolustaa tiukkaa fideismia ja pyrronismia, joka alentaa ihmisen erityisesti muiden "elukoiden" tasolle. Todellisuudessa se on munkkikahvin hinta haasteeseen, jonka Luther asetti kirkolle poistamalla sen lääkäreiltä, sen neuvostoilta ja paaveilta kaiken auktoriteetin. Uskonpuhdistajalle vain ”pelkästään usko” ja ”pelkästään Raamattu” ovat arvokkaita. Tämä kesämökkimurto aiheutti suuren poliittisen ja uskonnollisen kriisin, joka puhkesi kiusallisesti sillä hetkellä, kun maailmankaikkeuden äärettömyyden löytäminen, uusi maanjäristys ja kulttuurien moninaisuus muutenkin kyseenalaistivat katolisen maailman järjestyksen. Tästä syystä Montaigne avasi tällä esseellä "pyrrhonilaisen tuokion", jonka vasta Pascal ja Descartes sulkivat lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, ja keksi eräänlaisen skeptismin, joka poisti kaiken mahdollisen ehdottoman perustan, jonka perillisiä olemme.
xxx/ellauri120.html on line 150: Teoksessa lesbiakai se todisti että sielu on kuolevainen. Siitä kikhernekauppias Cicero veti herneen nenään. Dikaiarkhosta oli lukenut myös kuolemanpelkoinen kaljupää Montaigne.
xxx/ellauri121.html on line 42: Miten varhaiskasvattajat syöttävät uskonnollisen pajunköyden alle esikouluikäisille? Lapsi tajuaa syntyneensä, elävänsä ja kuolevansa jotain 3-4 vuotiaana. Montaigne 10x vanhempana pelkää kuolemaa ja koittaa turhaan vakuuttaa izelleen ettei se ole mikään juttu. Uskonnolla ei ole varmempaa perustusta apinassa kuin kuoleman halvexunta. Siitäkö narusta tulisi varhaiskasvattajankin vetäistä? Eikö se ole vähän ennenaikaista? Ei sunkaan, nuorna viza viuhutettava.
xxx/ellauri128.html on line 331: | R. on himoa pakoonjuoxevaan. | Michel de Montaigne | M | FUCK! |
xxx/ellauri130.html on line 223: | Entisajan uskonkappaleet ovat nyt satuja. | Michel Montaigne | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 446: | Ei ole niin ikäloppua ettei sopisi elää vielä tovi. | Michel de Montaigne | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 447: | Vanhuus rypistää aivoja enemmän kuin lättyä. | Michel de Montaigne | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 448: | On yhtä älytöntä surra ettei meitä muisteta 100v kuluttua kuin ettei meitä osattu odottaa 100v sitten. | Michel de Montaigne | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 449: | Ei ole elämässä mitään menetettävää kun on täysin käsittänyt, että elämän menetys ei ole mitään pahaa. | Montaigne, Essais | M | KILL! | 2 |
xxx/ellauri130.html on line 631: Mitä enemmän tyypillä on penseitä kuolemasta, sitä kuolemanpelkoisempi persoona. Listaykkösiä ovat Montaigne, Francis Bacon, Marcus Aurelius, Blaise Pascal, Arthur Schopenhauer, Seneca, ilmeisesti myös Jean Paul. Mitä kuolemanpelkoisempi, sitä todennäköisempi narsisti. Narsisti on filosoofisessti idealisti ja solipsisti, kun se kuolee sen koko maailma romahtaa, koska maailma on kokonaan sen mahassa perseessä tai päässä, no jossain päässä kumminkin.
xxx/ellauri169.html on line 278: Juutalainen yrittäjä Michel Montaigne aforisoi viisaasti: vaikka istuisit maailman korkeimman teknologian atk-tuolissa, viime kädessä istut silti omalla perseellä. Tämä luku on suunniteltu kattamaan korkean teknologian mielenhallinnan monimutkaisuudet helppotajuisella kielellä. Kehitys kuitu-optiikassa, tietokoneissa, sähköisessä kommunikaatiossa, nanoteknologiassa, biosiruissa & neurosähköisessä tutkimuksessa ovat yhdessä tuomassa ihmiskunnan pisteeseen jossa yksi keskitetty monoliittinen Peto-tietokone pystyy kontrolloimaan ihmiskuntaa. Tämä lopullinen mielenhallinta-orjuus on nyt mahdollista. Me olemme sen toteuttamisen ensihoidossa. Nanorobotit ja holografiset implantit ovat vielä "vaiheessa".
xxx/ellauri186.html on line 156: Influenced: Marcus Aurelius, Michel de Montaigne, Dante Alighieri, Augustine of Hippo, Albertino Mussato, Cardinal Giovanni Colonna, Tertullian, Martin of Braga, Medieval philosophy, Baruch Spinoza, Edmund Burke, Joseph De Maistre.
xxx/ellauri414.html on line 333: Joissakin tapauksissa Rousseaun väitetty vaikutus Goetheen on osoitettavissa, toisissa hänen inspiraationsa näyttää todennäköiseltä, ja toisissa silmiinpistävät yhtäläisyydet todistavat hengen sukulaisuudesta, vaikka suoraa vaikutusta ei voida todistaa. Ei narsisti narsistin silmää noki. Rousseaun tavoin Montaignen itseanalyysi kiehtoi häntä. Pedofiilinen elementti on havaittavissa useimmissa Rousseaun kirjoituksissa.
75