| Hassuttelunimet ja nimikkeet | Valtakunnantoimittaja Eino-Mies Porkka-Koski | Säveltäjä Mikko-Ville Luolajan-Mikkola | |
ellauri062.html on line 464: ”On se ihan virallinen nimi”, Yli-Juonikas vakuuttaa. Hän ilmoittaa olleensa aiemmin Mikkola.
ellauri062.html on line 561: Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.
ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
ellauri065.html on line 237: Jotain vikaa pitää olla perhesuhteissa jos jäbä muuttaa sukunimeä. Varmaan Isä-Mikkolan kanssa on suxet ristissä. Onko Jasu monen muun mieskirjaltajan tavoin mammanpoika? Jospa iskä toivoi siitä kalkkilaivan peräsmiestä? Käynnit kotona olivat kuin ruputustuolikeikkoja. Pains in the ass. Lyön melkein vetoa et tää Patti Tekessen on yx Jasun alter egoista. Tässä on koetun tuntua.
ellauri065.html on line 258: Yli-Juonikkaat, Kalliot ja ehkä Mikkolatkin on satakuntalaisia vöyreitä talollisia. Eurasta, Metsämaalta ja Honkilahdelta. Sieltä se Jaskan vöyreys on peräisin. Jöns osti perinnöllä kesämökin Eurajoelta. Siihen se meinas ekana kesänä hukkua, kun kanootti kellahti.
ellauri073.html on line 70: Se on kerännyt Kulmalan videoista kaikista eniten katselukertoja, ja kommenttiboksi on täynnä nauruemojeita. Kommentteja ovat jättäneet muun muassa näyttelijä Krista Kosonen, laulaja Ellinoora sekä toimittaja Ina Mikkola.
ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
ellauri147.html on line 493: Lauri Ylönen ja Katriina-puoliso saivat tyttövauvan – paljastivat pienokaisen harvinaisen nimen. Se on Lili. Läppä läppä, ei olekaan. Lauri Ylösen ja hänen puolisonsa Katriina Mikkolan perhe kasvoi tyttärellä. Parilla on entuudestaan neljävuotias poika.
ellauri147.html on line 497: Ylönen on asunut jo vuosia Yhdysvalloissa. Hän on avoliitossa Katriina Mikkolan kanssa ja pariskunnalla on joulukuussa 2017 syntynyt Oliver-poika.
ellauri161.html on line 48: Se kärsi jo Vantaan Mikkolassa, nyttemmin Maunulassa, Eirassa ja Vallilassa ihmisten huolista, ehkä myös muista häpeällisistä ”ensimmäisen maailman ongelmista” (ratikka meni nenän edestä, joudun odottamaan kymmenen minuuttia).
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri161.html on line 237: Vegaani ja kristitty Antti Nyölén, 44, on esseisti ja kääntäjä. Hän on kotoisin Vantaan Mikkolasta ja asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Helsingin Maunulassa.
ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä.
ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri434.html on line 444: Sturenkadun Paulin Pizza ja Pyllistys pizzeriaan unohtuneessa kirjakerhon lukijoilta kerätyssä turauskokoelmassa Sanat sakenevat osoitetaan seuraava turaus Helena Anhavalle: Ei elämää kuin peltoa voi ylittää. Pöh, sehän on Pasternakin Gamlet runosta. Suolistuskin on ML Mikkolan. Жизнь прожить - не поле перейти. Pasternakin Gamlet-runo on aivan ilmeisesti merkinnyt paljon tietylle osalle venäläisiä. Antikommunistinen russofobinen enkku Wikipedia kertoo asiasta näin:
xxx/ellauri044.html on line 330: Talvio eli Winter eli Mikkola
xxx/ellauri044.html on line 338: Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J. J. Mikkola. Kirjailijanimi on väännös tyttönimestä. Tiesiköhän Maila et Rousseau keräsi talvioita?
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
xxx/ellauri044.html on line 348: 1920-luvun lopulla Talviolle alkoi uusi luomiskausi, jolloin hän keskittyi historiallisiin romaaneihin. Niitä olivat vuosina 1929–1935 julkaistu Helsingin historiaan liittyvä romaanitrilogia Itämeren tytär sekä hänen viimeinen romaaninsa Linnoituksen iloiset rouvat (1941) jossa tapahtumaympäristönä oli Suomen sodan aikainen Viaporin linnoitus. Talvio testamenttasi tuotantonsa tekijänoikeudet Helsingin yliopiston Satakuntalaiselle Osakunnalle, jonka inspehtorinä hänen puolisonsa J. J. Mikkola toimi pitkään.
xxx/ellauri259.html on line 438: Oik. Maila Mikkola. Kirjailija (yli 50 teosta), kulttuurivaikuttaja, kunniatohtori. Otti nuoren Leinon suojatikseen tämän uran alkuvaiheessa. Taipumusta ihastua nuoriin suojatteihinsa. Yhteisiä kuutamokatseluita ja rekiretkiä; Leinon kerrotaan lämmitelleen käsiään Talvion hurlumheissä rekiajelulla. Ei ollut Maila 1. kertaa pappia kyydissä.
23