ellauri006.html on line 1757: - Mikään niistä ei ole sellaista paskaa kuin Pikkuinen rumpalipoika.
ellauri011.html on line 576: Kirjan perusteella Loirin tärkein rooli on ollut rakastajan rooli. "Mikään muu yksittäinen asia ei taannut Loirille niin suoraa tietä naisen vuoteeseen kuin silmiin katsoen lausuttu Cesar Vallejon runo." Naisia tulee ja menee siihen tahtiin että tukkimiehen kirjanpito ei pysy perässä. "Marita Hakalan kanssa on ollut eniten yhteistä: nautinnollista erotiikkaa, yliluonnollisia kokemuksia ja uskoa jälleensyntymiseen."
ellauri011.html on line 980: Mikään ei ole niin onnellinen kuin menestynyt narsisti. Ja sen puoliso.
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri016.html on line 269: Mix pitäis mun antaa isoeno Torin ja Ellenin tuomasta kilon säkistä Fazerin sekalaisia isoille sisaruxille? Ne toi ne nimenomaan mulle, ja mä oon pienin ja söpöin, ansaizen ne parhaiten. Ei se ole reilua. Niin ajattelen minäkin, niin ajatellaan me kaikki. Ei tasajako ole reilua, jos siitä seuraa, että mä saan nykyistä vähemmän. Mikään jako jossa mä saan vähemmän ei voi olla reilu. Se on suorastaan vastoin reiluuden määritelmää, mikä se sitten onkaan kulloinkin.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri019.html on line 618: Ai niin, suosittelen, että kannattaa harkita oman kasvimaan laittoa tai puutarhapalstan hommaamista. Keventää kummasti ruokalaskua, jos vihannekset löytyvät omasta kasvimaasta. Mikään ei elämässä ole tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.
ellauri022.html on line 922: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.
ellauri024.html on line 1352: von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.
ellauri028.html on line 844: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 766: Se sana tulee suoraan hevosen suusta, Kaarlon sanomana Unto Kunnaan teoxesta Tienraivaaja. Mikään ei ole puhtaampaa kuin jumalan alkuperäinen sana hebrean kielellä. Siinä ei ole edes käännösvirheitä, kun Kaarlon tytär Mirja on kreikkaa taitavan miehensä Hookanin kanssa tarkastanut kreikan alkutextin hebreannoxen!
ellauri032.html on line 70: Eliskä tää turvaa varattomampienkin veljien aseman. Porhot ei määrää uskontoa, vaan uskonto porhoja. Syntyy pappisvaltio, etymologisesti korrekti hierarkia kuten faaraoiden aikana. Häntä heiluttaa taas koiraa. Ja laahuskin pysyy tyytyväisenä, kun leipää on luvassa ja sirkushuvit ilmaisia. Varattomallakin on varaa parhaaseen, saavat luottoa ilman vakuuxia. Kristinusko on selkeästi kauppiaiden kexintö, sanasto ja kuvastokin on markkinoilta "lainattu". Mikään ei kosketa asiakasomistajaan syvemmin kuin "rajaton luotto", "ilmainen lahja" ja "erikoistarjous".
ellauri036.html on line 1517: Mikään ei sitä lohduta eikä anna toivon pilkahdusta.
ellauri039.html on line 539: Mikään ei ole vähemmän näytelmällistä kuin maanvaiva,

ellauri039.html on line 564: Mikään ei ole sen arvoista että luopuu ihmisestä jota

ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri042.html on line 632: Se että kaikki on yhdentekevää on vizisairaus, saxalaisten Witzelsucht. Mikään ei ole tosista. Elämä on toivotonta muttei vakavaa. Kaikesta tehdään vaan räävitöntä pilaa. Tästä aiheesta puhuu myös Aarne Kinnunen. Kyllä koomikonkin tulee tietää missä on mauttomuuden raja.
ellauri043.html on line 200:

Mutta sellaiset lottovoitot on liian nenäkkäitä! Sotilaana olis parempi. Mä olin ennen vanttera ja kestävä, - olisin jaxanut jännittää katapultin kaapelin, marssia synkissä mezissä, polttaa kypärä päässä savuavia kyliä kuin My Laissa... Mikään ei estäisi mua kokoomillani rahoilla ostaa tullimiehen vakanssin jonkun sillan tullikopissa; ja matkaavaiset kertois mulle tarinoita, ja näyttäisivät mulle kapsäkistään kaikenlaisia jänniä juttuja.


ellauri043.html on line 606:

Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri048.html on line 45: Kein Lebendiges ist ein Eins, Mikään elollinen ei oo yxin,
ellauri050.html on line 225: “Naught shelters thee, who wilt not shelter Me.” "Mikään ei suojaa sua, joka et suojaa mua."
ellauri051.html on line 605: 58 Not an inch nor a particle of an inch is vile, and none shall be less familiar Mikään tuuma tai sen osakaan ei ole häpeällnen, ja kaikkien pitää tulla
ellauri051.html on line 1403: 803 No guard can shut me off, no law prevent me. 803 Mikään vartija ei voi sulkea minua, mikään laki ei estä minua.
ellauri051.html on line 1869: 1255 No shutter'd room or school can commune with me, 1255 Mikään ikkunaluukku tai koulu ei voi olla yhteydessä kanssani,
ellauri051.html on line 1895: 1280 (No array of terms can say how much I am at peace about God and about death.) 1280 (Mikään termijoukko ei voi kertoa, kuinka paljon olen rauhassa Jumalasta ja kuolemasta.)
ellauri053.html on line 377: Mistä Uarne kekkaa että "runo" on joteskin "käsitteen" vastustaja ja voittaja? Samaa meemiähän runotkin on. Mikään sen sitaateista ei tue tota ajatusta. Vaik hyvinhän sen voisi uskoa. Et Puovo olis jotenkin superman ja kovempi kuin muut meeminikkarit. Mut voi tää olla hölmön Arskan yxinkertaistuskin.
ellauri055.html on line 191: "Mikään ei ole niin hauskaa kuin touhuta muina miehinä jotain mikä raivostuttaa toisia ihmisiä." "Kaikista kavereistani on mielestäni paras tämä minä ize. Minä pidän hänestä."
ellauri055.html on line 306: Mikään ei ole tärkeää paizi puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Tarkistamaton tieto on, että
ellauri058.html on line 113: Apinajuttuja. Mikään ei ole tähän päivään muuttunut eikä tule muuttumaan. Apinat läjän päällä mätkii apinoita pohjalla. Ennen, nyt ja maailman tappiin, joka ei onnex ole kovin kaukana. Ainakaan tän apinan osalta.
ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
ellauri061.html on line 1657: Nothing ill come near thee! Mikään paha ei sua kosketa!
ellauri072.html on line 283: L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi.
ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yli­opistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.
ellauri102.html on line 270: Työnottajista on taas tullut mökkiteollisuutta ja yhden hengen yrittäjiä. On palattu 1800-luvulle ja teollisuustyöväen saavutuxet nollattu. Nuoret naiset pinkkikaulustyöpaikoilla kauluxettomissa t-paidoissa pissaa salaa muovipusseihin, tekee kolmen päivän vuoroa pirin voimalla ja ottaa torkkua koneen alla. Mikään ei ole muuttunut paizi pahemmax.
ellauri102.html on line 345: Hakukone näytti että Pikkarin 1999 peukuttama Squamishin McDonaldsin ensimmäinen ammattiliitto oli hajonnut jo ennen ekaa sopimusta 20v sitten. Mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa, enintään entisestään huonontunut. Väliaikaisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja nollasopimuxet vapauttavat työnantajan sosiaalimaxuista ja työnottajan sosiaalieduista. Ainoat lisärikat sopassa ovat robotiikka ja tekoäly, jotka vapauttavat entistä useamman työn uuvuttaman työn raskaan raadannasta.
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri142.html on line 451: Jolla ei kuitenkaan seiso kiusauksessa, putoaa pois pelistä ja hylätään. Mikään valtio ei ole niin pyhä, eikä mikään niin yksinäinen paikka, jossa ei koettaisi kiusauksia ja ristiriitoja, ei edes vatikaani. Niin kauan kuin apina elää, hän ei ole turvassa kiusauksilta, sillä tämän lähteen me itse kannamme sisällämme, kun synnymme aistillisessa himossa. Ei edes killutinten poisto riitä, kuten Abelard sai katkerasti kokea.
ellauri142.html on line 697: Ählämit: ”Kaikki syntyi voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntää.” (Joh. 1:3.) ”’Isä’ on jumalajatus...

ellauri145.html on line 336: Rien n’égale en longueur les boiteuses journées, Mikään ei tunnu pitemmältä kuin leimit päivät,
ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. *
ellauri153.html on line 666: Mikään muualla Raamatussa ei viittaa siihen, että Jonatanilla tai Daavidilla olisi ollut homoseksuaalisia taipumuksia tai että heidän ystävyyteensä olisi liittynyt mitään seksuaalista. Ne jotka väittävät tällaista, lukevat kuin piru Raamattua, ja ovat näkevinään siinä jotain, mitä siellä ei yksinkertaisesti ole. Ehei. Ei todellakaan ole. No, sir! Tää ei ollut mikään Jesus Christ Superstar saippua, kaukana siitä!
ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla.
ellauri171.html on line 179: Naislukija, huomaa Ruthin nöyryys ja ota oppia. Kun Providence oli tehnyt hänestä köyhän, hän kumartuu iloisesti tontilleen. Hyvä mieli näkee mieluummin nälkää kuin kumartuu; ei niin Ruth. Ei, se on hänen oma ehdotuksensa. Hän puhuu nöyrästi, kun hän odottaa saavansa poimia. Emme voi vaatia ystävällisyyttä velana, vaan pyytää ja ottaa sen palveluksena, vaikkakin pienessä asiassa. Ruth oli myös esimerkki kotiteollisuudesta. Hän rakasti syödä joutilaisuuden leipää. Tämä on esimerkki nuorille. Ahkeruus lupaa hyvää, sekä tälle että toiselle maailmalle. Emme saa pelätä mitään rehellistä työtä. Mikään työ ei ole moite, se on palkinto. Synti on meidän alapuolellamme, mutta emme saa ajatella mitään muuta niin, mihin Providence kutsuu meitä. Hän oli esimerkki kunnioituksesta äitiinsä ja luottamuksesta Providenceen. Jumala määrää viisaasti ne, jotka meistä näyttävät pieniksi; ja ne, jotka vaikuttavat täysin epävarmoilta, on edelleen suunnattu palvelemaan hänen omaa kunniaansa ja kansansa hyvää. Jumala on helvetti sille, joka pyrkii kunniaan, muista.
ellauri180.html on line 556: And nothing stirr'd within their silent depths; Mikään ei liikkunut syvyyxissä;
ellauri184.html on line 387: Mikään ei ole Seijalle niin mieleistä kuin nippu ohjeita joita voi noudattaa. Tässäkin asiassa me ollaan kuin yö ja päivä, kuten juustoissa. Mutta silti on tultu toimeen viidettäkymmenettä vuotta. Seija on vähään tyytyväinen, ja minä paljoon.
ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
ellauri204.html on line 527: Linda Lampenius suunnittelee perheensä kanssa muuttoa Espanjaan: ”Mikään ei varsinaisesti sido minua Tukholmaan.”
ellauri207.html on line 232: Radio, mäntysuopaa ja maxipaali vessapaperia. Vizi mitä 50-lukulaisen ostoxia. Lispet on tyytyväinen sjoppailuunsa. Sosialidemokraatit on edelleen hallituspuolue. Mikään ei ole muuttunut kansankodissa. Svartskallejen ja hiekkaneekerien laumat eivät ole vielä hyökyneet Sveamamman parmaille. Tämän kerran roistotkin on ent. Njeuvostoliitosta.
ellauri210.html on line 40: Piha-Anteron huumorin määritelmä on freudilaisen huumoriton: démenti de la réalité, affirmation grandiose au principe du plaisir. Se on nähdäxeni aivan hakoteillä. Huumori on nimenomaan tosiasioiden tunnustamista, ja sen tajuamista, etteivät ne ole huisin tärkeitä. Mikään ole kuolemanvakavaa, edes kuolema. Huumorille on kaikki suhteellista, se vaatii suhteellisuudentajua. Siihen nähden Anteron kovan linjan suhteettomuus vaikuttaa suht sentimentaaliselta. Vaikka kirjan takakannessa se vakuuttaa, että musta huumori on sentimentaalisuudelle vihainen kuin rakkikoira. No pääasiahan on että nyt voin vihdoin palauttaa Andrein kirjasen yliopistolle, sillä se on lainattu Seijan kortilla. Se on läpitte!
ellauri210.html on line 290: Puiseva hylkeennäköinen polakki vittuilee kankeasti ontuvista loppusoinnuista Coppéelle, taipumatta ize edes keskivartalosta paskalle. Varmaan oli kade jostain Coppéelle. Mikään sen läpistä ei ylitä julkaisukynnystä. La phoque ja se toinen värsy lintuhatusta ovat ilmeisen misogyynisiä.
ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.
ellauri254.html on line 853: Gorkin Keltaisessa paholaisessa haastattelema miljonääri selittää suorasanaiseti miten 1900-luvin alun maahanmuutto jenkkeihin palveli työväen kyykytystä, piti palkat alhaisina ahnaan köyhän matulössin avulla. Sitä samaahan se on taas. Lakko-oikeus puretaan ja tuodaan maahan filippiiniläisiä hoitajia. Mikään ei ole muuttunut, Marx oli niin oikeassa, työväki on taas yhtä kyykyssä kuin 1800-luvulla. Joka Iikka luulee taas että mä oon eri asia, mä kyllä pääsen kökkäreexi pinnalle, mulle nazaa tää amerikkalainen unelma. Ammennä vaan, koko hyllyrivi kumoon trukilla.
ellauri276.html on line 309: Всё твой двор не поправляется, Mikään pihallasi ei parane,
ellauri277.html on line 162: Kuningas Jaakon Raamattu on syyrialaista kirjallisuutta englannin sanoin. Se on eräänlaisen kohdun ulkopuolinen lapsi. Mikään muulla kielellä ei ole englanninkielistä Raamattua. Ja Bostonin syyria on kaunein kieli, jonka ihminen on tehnyt – vaikka sitä ei enää käytetä.
ellauri277.html on line 464: Nietzschen mukaan ihmiskunnan on edettävä hyvän ja pahan yli: ”Se, mikä on vahvaa, voittaa. Se on universaali laki. Oikeasta ja väärästä puhumisessa sinänsä ei ole mitään järkeä. Mikään väkivalta, raiskaus, riisto tai tuho ei ole luonnostaan ​​"epäoikeudenmukainen", koska elämä on väkivaltaista, raiskausta, riistoa ja tuhoavaa eikä sitä voida ajatella toisin." No niinhän se kieltämättä on, siitä ei voi amerikkalainen baptistikaan ajatella toisin, jos ajattelee ylipäänsä. Mutta sitähän se ei tee. Paavali ajatteli jo sen puolesta.
ellauri282.html on line 307: Heti kun katsot maailmaa ideologian kautta, olet valmis. Mikään todellisuus ei sovi ideologiaan. Elämä on sen ulkopuolella. … Siksi ihmiset etsivät aina tarkoitusta elämälle… Merkitys löytyy vain, kun mennään merkityksen yli. Elämällä on järkeä vain, kun sen näkee mysteerinä, eikä siinä ole mitään järkeä käsitteellistävälle mielelle. Matelijanaivot rulaavat.
ellauri299.html on line 218: Tajusin sillä hetkellä, että Burtonin oikeusjuttu ei koskaan pääse niin pitkälle. Mikään täysijärkinen puolustusryhmä ei antaisi Mordecai Greenin saarnata mustalle valamiehistölle tässä (mustaenemmistöinen DC). Jos olettamuksemme olisivat oikeita ja jos voisimme todistaa ne, oikeudenkäyntiä ei koskaan tulisi.
ellauri299.html on line 224: Rasismista xenofobiaan. Monty Pythonin skezi Execution on Russia ei ollut järin vizikäs. Mikään ei ole muuttunut länkkärien asenteissa viimeisen sadan vuoden aikana. Ilta-pulut kilpailevat lööpeillä joiden aiheet ovat Putinin tappio ja vanhusten sairaudet. Kolmantena pääministeri Urpon edistyminen Suomen hyvän maineen pilaajana. Se on ollut ällistyttävän nopeaa.
ellauri299.html on line 337: HUAC kutsui Rubinin kuulusteltavaxi Washingtoniin, mutta sen sijaan, että hän olisi vedonnut viidenteen lisäykseen, kuten oli tavallista, hän astui huoneeseen pukeutuneena vuokrattuun 1700-luvun Amerikan vapaussota-univormuun ja väitti ylpeänä olevansa Jeffersonin ja Painen jälkeläinen. "Mikään ei ole amerikkalaisempaa kuin vallankumous", hän sanoi komitealle. Rubin, joka osoitti täydellistä huolimattomuutta tai huolen puutetta, puhalsi kevyesti saippuakuplia kongressin jäsenten kyseenalaistaessa hänen kommunistisen sidonnaisuutensa. Myöhemmin hän esiintyi HUAC:n edessä paljasrintaisena sissinä Viet Cong -pyjamassa, sotamaalilla ja lelu M-16 -kiväärillä, ja myöhemmin joulupukkina.
ellauri299.html on line 620: Kerronko faktoja? Tiedät, että olen. Onko ihmiskunta iloinen? Tiedät, että se on. Ottaen huomioon, mitä se kestää ja on onnellinen, teet minulle liikaa kunniaa, kun ajattelet, että minä voin asettaa sen yksinkertaisten kylmien tosiasioiden eteen, joka voi ottaa siitä iloisuuden pois. Mikään ei voi tehdä sitä. Kaikkea on kokeiltu. Ilman onnistumista. Pyydän sinua olemaan huoletta. Ei filosofia muuta mitään, se on vain Oiva Ketosen "muita näkökohtia."
ellauri308.html on line 425: Mikään ei muutu niin kauan kuin geriatriagalleria hallitsee. Nykyisen, Nikolai Patruševin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenistä suuri osa on yli 70-vuotiaita!
ellauri310.html on line 856: Eikö vasemmistolaisuudessa varallisuus perustu muilta saatuihin rahoihin? Rikkaiden pitäisi elättää köyhät? (Ja keskiluokkaakin?) Mikään yhteiskunta ei kuitenkaan ole menestynyt ilman keskiluokan veroja. Rooma sortui siihen ja Neuvostoliittokin. Yhteiskunnassa, jossa kaikki saavat tukia muilta, mutta kukaan ei tuota rahaa ei ole mitään kovin älykästä. Lopulta pitää keksiä keinoja, miten tulla toimeen ilman rahaa. Kaikki kehitys ja yrittäminen pysähtyy heti (ja ryöstely alkaa). Vasemmistolaisuus lentää ulos ulos ikkunasta välittömästi, kun on kyse omista rahoista.
ellauri313.html on line 331: