ellauri018.html on line 363: jyrisevän loogikon Seppo K. Miettisen tärkeilevä pikku kaveri,

ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri057.html on line 1197: Tää on väännelmä Virve Miettisen kritisismistä vuodelta 2008 Kiiltomadossa. Paremman puutteessa, Vaaran runoja ei ollut Gutenbergissä eikä Runebergissä. Vaara oli tulenkantajissa lievä bolshevikki, Tatu oli luultavasti alaikäinen. Ei ne ainakaan sodanliezojia olleet, Tatu meni sohvan taaxe piiloon armeijaa.
xxx/ellauri149.html on line 93: Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.
xxx/ellauri149.html on line 131: "Muutostekijä on yritysjohtaja Ensio Miettisen ja filosofi Esa Saarisen voimakaslinjainen johdatus 1990-luvun yritysajatteluun. Millainen on luova organisaatio? Millaisia ovat työyhteisöjen huomaamattomat nöyryytykset? Mikä vapauttaa, mikä latistaa? Lennokkaassa ja häpeämättömän suorapuheisessa kirjassaan Miettinen ja Saarinen porautuvat aikamme työyhteisöjen ydinkysymyksiin ja hahmottavat tien ulos. Muutostekijä on värikäs ja haastava perusteos, kattava kokonaishahmotus ihmislähtöisestä yrityskultuurista ja uudenlaisista yritysarvoista. Yhdistäen Miettisen käytännön kokemukset liikkeenjohdosta Saarisen filosofiseen tietämykseen, tekijät esittävät Suomessa ennennäkemättömän moniulotteisen, muutosvoimaisen yritysnäkemyksen, joka painottaa avoimuutta ja luovaa vuorovaikutusta hierarkiaa ja rooliutumista vastaan. Tämä kirja antaa käytännöllisen ja filosofisen viitekehyksen ihmiselle, joka 1990-luvun maailmassa haluaa olla muutostekijä työssään ja elämässään."
6