ellauri001.html on line 1189: Mieleen syöpynyt on leegon aromi.
ellauri003.html on line 857: Mieleen jääneet ovat näpeimmät.
ellauri024.html on line 504: Ja kun lapset nauro sen hattua DDR :ssä. Mieleen jäi kumminkin, hampaankoloon, vaikkei olleet edes lisensiaatteja. Onnexeen.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri035.html on line 67: Mieleen juolahtaa myös kirjoittamisen hyöty

ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.
ellauri093.html on line 610: Povisen veli Alfred oli hyvin Karin näköinen. Sillä oli toinen vaimo alla, nuori ruozalainen naikkonen pienine lapsineen. Mieleeni pyrki hiukan epäpuhdas ajatus: Mahtaako tuo iäkäs johtaja olla onnellinen? Jotakin alakuloista hänen olemuxessansa oli. Varmaan sillä ei seiso enää. Unbefriedigte frau vekuttaa, vieraan lapset huutavat. Kyllä suomalainen vaikka lapsetonkin puoliso olis ollut parempi. Esim enpä sano kuka.
ellauri311.html on line 416: Luulen, että väite on väärä tai ainakin ylimalkainen ja perustunee tiettyyn käsitykseen siitä, mitä urheilusta pitämisellä tarkoitetaan. Mieleeni tulevat seuraavat pitämistavat:
ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, ​​vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
ellauri349.html on line 600: Ja sit tää "ylöspäin" ja "alaspäin". Hyvinkään kultahatusta on tullut vitun luokkatietoinen: majesteetit vs. suorittajat, julkkixet vs. tavixet, käskijät ja käskettävät, haves vs. havenots. Pääasiassa julkkisnimien pudottelua tai sitten Runeberg-Disneytyyppisten Sven Dufvien ym. eleettömien mestareiden falskia hehkuttelua. Tässä teille "ilmaisia" ruusuja. Taputetaan uhrautuville hoitajille ja jaetaan niille banaanit. Eturivissä päällikköä kantavat stm. Hönö ja korpraali Markus Similä, Napakympin ensimmäinen juontaja ennen Kari Salmista. Nyt taisi Eskiltä herahtaa taas kyynel silmään. Suomalaista tasavertaisuusajattelua, jossa Hyvinkään onnen kerjäläisestä voi tulla valssikuningas. "The Nokia Way." Kaikki tietävät paikkansa, bemaria ei jätetä. "Johan Similä" episodi on tästä karmaiseva esimerkki. Mieleen tulee Bonesin viemäreissa asustanut musta veteraani, jolle valkonaamat ostivat kiitoxexi taskulampun ja muovikassillisen punaleimatuotteita. Oma moka, oma valinta. Sinne se jäi halailemaan muita mutiaisia. Johan oli Similän arkun ympärillä kunniavartio ja Suomen liput. Valo täytti pojan sydämen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mannerheim-ristin ritarin nro 78 perustelut kuuluvat:
xxx/ellauri056.html on line 161: Kutri on maailman hirvein äiti. Siltä kuluu paljon miehiä ja huono äiti -patukoita. Se meni Kaliforniaan opiskellaxeen henkisexi valkuxi mut se sai koko ajan kauheita kilareita niin miehelle kuin lapselle. Kuukauden jälkeen se oli valmis heittämään hanskat tiskiin ja nirhaamaan lapsen. Mies otti nukuttaaxeen lapset. Mannisen mies tekee vuorotyötä, joten Kutrin pahimmat yöt osuivat hetkiin jolloin hän ei ollut kotona. Hermothan siinä menivät. Mieleen alkoi yön pimeydessä taas juolahtaa ajatus, että haluan kuolla pois. Nyttemmin menee hermo harvemmin edes iltaisin.
xxx/ellauri126.html on line 300: Naisena mä voin keskittyä mun kehoon, mieleen tai muhun izeeni. Mun keho on mun ulkonäkö, meikit ja asukokonaisuus. Mieleen kuuluu aivot ja järki mutta ennen kaikkea tunne-elämä. Tiede pysähtyy mielen tasolle, ja on siten aivan latteaa. Olemuxemme 3. osa on Ize, johon sisältyy myös elämän mysteeri. Eli siitä ei nyt parane paljon sanoa koska se on mysteeri. Vovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen. Narsistilla on se vika, ettei sillä ole yhteyttä tähän Izeen, se on katveessa. Sixi niiden tunne-elämä ei ole reilassa.(Tässä on nyt se vika, että tunteethan kuului jo osaan 2.) Ylisuurten siikonirintojen hankinta on naisen tapa herättää miesten huomiota julkisilla paikoilla. Kyllähän se herättää huomiota myös intiimeissä paikoissa, varsinkin niitten miesten jotka muistelevat äidin tissejä. Niiden pitäs sensijaan koittaa saada yhteyttä sisäiseen hiljaisuuteensa. Ryhtyä izensä äidixi. Jättää äiti rauhaan ja kattoo jynkkyä muna kädessä.
xxx/ellauri261.html on line 167: No ainakin osa läsnäolijoista koki ja itsekin koin tilanteen toisin. Sydämessäni yhdyin niihin rukouksiin, polituxiin ja ja huokauksiin, joita hindut, buddhalaiset, islamilaiset jne. lukivat. Mieleeni ei edes välähtänyt ajatus, että tilanteessa olisi ollut jotain epätodellista tai absurdia. Ortodoxia on kova koulu tässä suhteessa. Pikemminkin ilmapiirissä oli läsnä helluntain ihmettä, kielillä puhumista niinkö, toivon pilkahdus nykymaailman monenlaisten vastakkaisuuksien, mullistusten ja eri suuntiin pyllistysten keskellä. Kristittyinäkin saatoimme rukoilla yhdessä rauhan puolesta, koska ymmärsimme, että Jumala oli jollain tavoin läsnä myös muiden vaihtoehtoisen totuuden etsinnässä, jonsei muuten niin potkaisemassa takalistolle.
xxx/ellauri265.html on line 106: Nilkin kämeän metallinen vähän hätäinen ääni kajahtaaa kuulokkeista. Tutut tamperelaiset nysse nenävokaalit ja terävät kerakkeet. Mieleen tulvahtaa ikäviä muistoja mezätalosta. Ei ihme ettei tätä miestä huolittu Helsingin yliopiston rehtorixi. Siitä puuttui tyyliä silloin ja puuttuu vieläkin. Se on tyhmä mies ja keskinkertainen. Liukas, myy vaikka isoäitinsä, alaisista puhumattakaan. Keskinkertaisista tulee hyviä keskijohdon miehiä. Älkää nyt izeänne teloko.
xxx/ellauri293.html on line 658: Aika, josta tämä teos saa erityistä tietoa, on jaettu kuuteen ajanjaksoon, joista toiseen, 80-120 jKr., sisältyy "Ihmeiden aika", jonka historia tulee olemaan spiritualisteja kiinnostava keinona. vertaamalla aikamme näkymättömien älykkyyden ilmenemismuotoja samankaltaisiin tapahtumiin välittömästi kristinuskon käyttöönoton jälkeen. Apollonius Tyanaeus oli tuon ajanjakson merkittävin henkilö, ja hän näki tusinan Rooman keisarin hallituskauden. Ennen syntymäänsä Proteus, Egyptiläinen jumala ilmestyi äidilleen ja ilmoitti, että hänen oli määrä inkarnoitua tulevaan lapseen. Hiän meni unessa annettujen ohjeiden mukaan niitylle keräämään kukkia. Siellä ollessaan joutsenparvi muodosti kuoron ympärille ja lauloivat yhteen ääneen taputtaen siipiään.Heidän kihloissaan ja hellävaraisen sefiirin puhaltaessa ilmaa syntyi Apollonius. Mieleen juolahtaa Yeazin runo britti jouzenesta Irlannin Ledan pukilla.
xxx/ellauri296.html on line 679: Aulangolta ostamani 95% chokladkaka hävisi. Joko se jäi kärryyn jo kaupassa tai jäi kassittamatta kaupasta lähdettäessä. Vitun vittu kuitenkin. Ja nyt taas! Sanan monistuxessa oli pudonnut tästä albumista Patin jouzenlaulun loppuarvio, jossa totesin vaan happamasti että Patti ja sen Vuokko ovat vielä luotaantyöntävämpiä sopuisina kuin riidoissa, kun ne kilpaa kehuvat Puolan matkaa mauttomassa kodissaan, jonne ne ovat kuzuneet Apu- ja Seura-lehtien toimittajia ja turhia julkkixia, näyttävät dioja ja tarjoavat pientä purtavaa. Mieleen tulee hakematta E. Saarisen 2x-poikien "Jeromen" ja "Oliverin" 7-vuotispäivät, joilla Marimekon edesmennyt ex-omistaja, 90-vuotias moderni tanssijatar ym celeb-hahmot leikkasivat peniskakkua ja mutustelivat Hoo Moilasen paikan päällä lämmitettyjä ripsipiirakoita torikärrystä. No joka tapauksessa, sen pituinen se ja lyhyestä virsi kaunis, tiiliskivestä rumempi.
xxx/ellauri357.html on line 82: Himanen, joka taisi jo hahmotella väitöskirjaansa. Mieleeni ovat jääneet Mikko Yrjönsuuren filosofian
xxx/ellauri380.html on line 102: Venäjä ei vahingossa iske siviili-infrastruktuuriin vaan tarkoituksellisesti ottaa ne kohteekseen, Valtonen sanoo. Nehän on yhtä törkeitä kuin amerikkalaiset Dresdenissä ja IDF Rafahissa. Mieleen tulee myös Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit. Vaikka whataboutismiahan tää tällanen vain on.
18