ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”:
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri140.html on line 74: Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta.
ellauri159.html on line 725: Tää olis sitä ilmasexi pyytämistä tai antamista myöhemmän takaisinmaxun toivossa. Put simply, grace is getting what you do not deserve (e.g., a blessing or a reward), while mercy is not getting what you deserve (e.g., a punishment). ¡Gracias! Merci!
ellauri172.html on line 974: Monsieur le curé fait sa crise, de Jean Mercier, 2016, avec l'abbé Benjamin Bucquoy.
ellauri222.html on line 338: Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”neuvoton" (tai vaihtoehtoisesti ”juonikas” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin unready. Oikeampi käännös olisi pahaneuvo (selvennä). Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan.
xxx/ellauri127.html on line 783: La Belle Dame Sans Merci Kaunis daami ilman armoa
xxx/ellauri165.html on line 73: Louis-Sébastien Mercier (1740–1814) oli keskinkertainen ranskalainen kirjailija. Hän joutui Pariisin paheita kuvaavasta teoksestaan Tableau de Paris (1781–1789) maanpakoon, josta hän palasi vasta vallankumouksen alkaessa. Konventin edusmiehenä hän kannatti äänestyksessä Ludvig XVI:n elinkautista vankeutta ja joutui sen jälkeen itse vankeuteen. Vapautumisensa jälkeen hänet valittiin 500-miehiseen neuvostoon. Hän sai historian professorin viran, ja hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi.
xxx/ellauri165.html on line 75: Mercier vastusti ranskalaista klassillista näytelmätyyliä, Hän moitti Jean Racinea ja Pierre Corneillea siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti tutkielmassa Essai sur l’art dramatique (1773). Mercier itse oli kuitenkin ize niin keskinkertainen kirjailija, ettei hän voinut todellisuuden maaperään istuttamillaan omilla näytelmillään luoda mitään todella arvokasta. Hän oli ize asiassa aivan paska. Hänen näytelmiään ovat esimerkiksi Eugénie (1767), Les deux amis (1770), Le faux ami (1772), Le juge (1774), Le déserteur, L’indigent (1782).
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri165.html on line 80: Vuoden 2022 utopiassaan Mercier vastaa näihin kritiikkeihin. Hän uskoi lujasti ihmisen synnynnäiseen hyvyyteen ja hyväntahtoisuuteen ja siksi näki ihmisessä luontaisen taipumuksen hyveeseen. (Har, har.) Mercier’n mukaan onnellisuutta ei pysty saavuttamaan ilman kanssakäymistä, sosiaalisuutta. Juuri tämän sosiaalisuuden ja siitä seuraavan onnellisuuden Mercier esitti perusteluksi sille, miksi vuoden 2022 yhteiskunnassa sovellettaisiin rousseaulaista yhteiskuntasopimusta. Vaatimattomuus, huolenpito köyhistä ja tasa-arvo ovat Mercier’lle onnellisuuden premissejä yhteiskunnassa.
xxx/ellauri165.html on line 82: Forsström kirjassaan pahoitellen toteaa hänen sokeutensa nähdä yksilöllisten ja partikulaaristen arvojen merkitystä onnellisuuden kannalta. Ne ovat keskeiset tekijät, jotka kääntävät Mercier’n utopiaa Forsströmin dystopiaxi. Jengi nyt vaan haluaa olla vaativia, kyykyttää köyhiä ja omistaa enemmän kuin naapuri. Ilman privaatteja tuotantovälineitä ei mistään tule mitään.
xxx/ellauri165.html on line 84: Totaalinen yhdenmukaisuus, jota Mercier soveltaa vuoden 2022 yhteiskunnassaan tuo mieleen autoratiivisen-autoritiivisen-autoratirititiivisen- no, siis kommarien hallintokoneiston. Samankaltaisuuden normi sitoo Mercier’n visiossa kaikkia toisiinsa aina pukeutumista myöten. Missä ovat merkkivaatteet, Nike, Adidas, jotka tekevät meistä joka iikasta niin erilaisia?
xxx/ellauri165.html on line 86: Kaikki poikkeava (paitsi erityisen hyveellisestä toiminnasta annettava ”palkinto”) on tuomittavaa. Myös ”uudelleen kasvattavat” menetelmät (pelkistäen mm. aivopesu ja propaganda), joita Mercier kuvailee käytettävän ”poikkeaviin” ja rikollisten muokkaaamiseksi kunnon kansalaisiksi kuulostavat kaikkea muuta kuin onnellisuutta edistäviltä. Kyllä kovat rangaistuxet ja yxityiset vankilat on tehokkaampia. Law and order on ihan parasta.
xxx/ellauri165.html on line 88: Mercier’n utopia, jossa päivät, ihmiset, työt ja ajatukset seuraavat uuvuttavan samanlaisina toinen toisiaan, ilman iltauutisten ja luuriviihteen tuomaa helpotusta, antaa pikemminkin kuvan monotonisesta zombien valtakunnasta kuin ”parhaasta mahdollisesta maailmasta”. Missä yrittäjät? Missä volttikuskit? Kebab ja pizzat? Viihdeteollisuus ja valtamediat? Personoidut mainoxet? Luuripelit? Missä amerikkalainen unelma? Täähän kuulostaa ihan Brezhnevin pysähtyneisyyden ajalta.
xxx/ellauri165.html on line 90: Kuten Forsström huomauttaa, Mercier’n virheenä ei pidä nähdä sitä, että hän uskoi kaikkien ihmisten tulevan onnellisiksi samoista asioista - siis näki ihmiset samanlaisina – vaan pikemminkin tämä vain esti häntä näkemästä, että ihmiset saattaisivat poiketa toisistaan sen suhteen, mikä heitä miellyttää. Jotkut kerta kaikkiaan tykkää olla köyhiä ja toiset ökyrikkaita. Terveisin Teemu Toppola, keskinkertaisen syvällinen ajattelija (pst. kuulun jälkimmäiseen osastoon).
xxx/ellauri173.html on line 79: Je sens bien qu’il faut que j’invente un instrument qui répète avant même qu’on ait parlé, ― ou qui, si l’expérimentateur lui souffle : « Bonjour, monsieur ! » réponde : « Merci, comment vous portez-vous ? » Ou qui, s’il arrive qu’un oisif éternue dans l’auditoire, lui crie : « À vos souhaits ! » ou :« Dieu vous bénisse ! » etc.
xxx/ellauri195.html on line 197: Bosham in West Sussex also claims to be the site of this episode, as does Gainsborough in Lincolnshire. As Gainsborough is inland, if the story is true then Canute would have been trying to turn back the tidal bore known as the aegir. Another tradition places this episode on the north coast of the Wirral, which at the time was part of Mercia.
xxx/ellauri320.html on line 259: Elizabeth BadinterRanska1.5GfeminismiPiluMerci papa!
xxx/ellauri354.html on line 102: Journalistilla (tietysti toimittaja ja hänen journalisminsa eivät ole sama kuin tämän kirjan psyyke), on ajatus, että 19 ihmisellä ei ole ollut 8 Edsheresin resursseja, naimisissa neiti Mercise Barçan kanssa, ja heillä on kaksi Nediä, Meranrés Rigo ja Gonzalo, Gabriel García Márquez Márquez Márquez syntyivät Aracatácassa, Kolumbiassa, ja Alahaddissa 7. joulukuuta Hef, 14 ja 87 -vuotiaana. Mexico Cityssä Heather elää ilman vaimoa ja lapsia, ja yksinäisyydessä Arande, Elde, Elden, kokee jälleen rakkautta, ja tytön sydänsuru tulee olemaan tyydyttävin kirjan edessä. Katkerimpiin kärsimyksiin, puhtaaseen rakkauteen, voi valita lauseita kirjan takakannesta.
20