ellauri002.html on line 2138: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri161.html on line 661: Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein. NASCAR-sarjaa kilpaillaan viidessä eri pääluokassa: Sprint Cup Series, Nationwide Series, Camping World Truck Series sekä viime vuosina ohjelmistoon tulleet Kanadassa kilpailtava Canadian Tire Series ja Meksikossa ajettava Corona Series.
ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.
ellauri277.html on line 438: Myöhemmin kolme Batman-naamareihin sonnustautunutta miestä ryösti kaksi elokuvateatteria Meksikossa. Aseistautuneet miehet varastivat teattereista yhteensä noin 15 000 euron edestä rahaa. Ryöstöt tehtiin Chihuahuan osavaltiossa Pohjois-Meksikossa elokuvan näytösten aikaan. Ensimmäinen ryöstö tehtiin ennen keskiyötä osavaltion pääkaupungissa. Ryöstäjät varastivat koko lippukassan. Toisessa ryöstössä elokuvateatterin johtaja loukkaantui vakavasti kasvoistaan. Kyseessä saattoi olla Dent, ellei sitten Kissanainen tai Bane.
ellauri279.html on line 454: Vuonna 1938 Meksiko kansallisti ulkomaiset öljy-yhtiöt mikä johti kansalliseen meteliin Yhdysvalloissa; hän viittasi myöhemmin tapahtumaan hetkenä, jolloin hän alkoi ymmärtää itseään meksikolaiseksi. Vuonna 1940 Fuentesin perhe siirrettiin Santiagoon, Chileen. Siellä hän kiinnostui ensin sosialismista, josta tuli yksi hänen elinikäisistä hobbyistaan, anteexiannettavasta kiinnostuksesta Pablo Nerudan panoaiheista runoutta kohtaan. Hän asui Meksikossa ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, kun hän meni opiskelemaan lakia National Autonomous University of Mexicossa (UNAM).
ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole."
ellauri279.html on line 478: Viimeisessä twitterissä Fuentes sanoi että on vältettävä verenvuodatusta. 2012 Fuente kuoli Angeles del Pedregalin sairaalassa Etelä-Meksikossa massiiviseen verenvuotoon. Salman Rushdie twiittasi "RIP Carlos ystäväni".
ellauri339.html on line 53:

Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa Yucatánin osavaltiossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon Verlan paperitehtaan ohella.
ellauri353.html on line 198: Vuonna 1949 Buñuel luopui Espanjan kansalaisuudestaan tullakseen meksikolaiseksi. Los Olvidados Ciudad Mexicon katulapsista pysyy Munuelin teosten joukossa hetkenä, jolloin hän murtautui pinnalle ja räjähti, ennen kuin hän vaipui takaisin kuin ilotulite etuoikeutettujen maailmaan, jossa hänen surrealistinen näkemyksensä rakasti pelata. Buñuelin katulapset eivät ole "jalostettuja" heidän epätoivoisesta selviytymistaistelusta, he ovat itse asiassa armottomia saalistajia, jotka eivät ole parempia kuin heidän yhtä romantisoitumattomat uhrinsa. Kuvaamisen aikana useat miehistön jäsenet vastustivat tuotantoa monin eri tavoin: yksi teknikko kohtasi Buñuelin ja kysyi, miksi hän ei tehnyt "oikeaa" meksikolaista elokuvaa "sen sijaan surkea kuva kuten tämä"; elokuvan kampaaja erosi paikan päällä kohtauksen johdosta, jossa päähenkilön äiti kieltäytyy antamasta hänelle ruokaa ("Meksikossa yksikään äiti ei sanoisi noin pojalleen."); toinen henkilökunnan jäsen kehotti Buñuelia luopumaan "roskakasalla" ampumisesta. Eivät pitäneet rikkaan spanjuunan ilostelusta märkäselkien kustannuxella. Buñuelilta vaadittiin jopa Meksikon kansalaisuuden peruuttamista.
ellauri368.html on line 176: Aavikkoplaneetan Arrakisin ympäristö on samanlainen kuin Lähi-idässä, erityisesti Arabian niemimaalla ja Persianlahdella sekä Meksikossa. Romaani sisältää myös viittauksia öljyteollisuuteen Persianlahden arabivaltioissa sekä Meksikossa. Arrakisin fremeneihin vaikuttivat Arabian beduiiniheimot, ja Mahdi-profetia on peräisin islamilaisesta eskatologiasta. Ruipelosta Paulista tulee pyhä Paavali, tai enemmänkin, Muad'dib eli Messias ja sillä se pääsee keon huipulle. Inspiraatiota on otettu myös keskiaikaisen historioitsija ibn Khaldunin syklisestä historiasta ja hänen dynastiasta Pohjois-Afrikassa, mistä vihjasi Herbertin viittaus ibn Khaldunin kirjaan Kitāb al-ʿIbar "Oppituntien kirja", joka tunnetaan fremenien keskuudessa.
xxx/ellauri075.html on line 491: Kirjassa ollaan Meksikossa, tarkemmin sanottuna Quauhnahuacin pikkukaupungissa. On paikallinen Kuolleiden päivä vuonna 1939. Keskiössä on Geoffrey Firmin -niminen englantilainen konsuli, juoppo ja virastaan pois potkittu heittiö. Mukana on myös muita ulkomailta Meksikoon päätyneitä hahmoja, joilla on omat vaikeutensa heilläkin. Firmin on kuitenkin tärkein, sillä hänessä on paljon Lowrya itseään. Romaani onkin vahvasti elämäkerrallinen. Niin Lowry kuin hänen luomansa fiktiivinen konsulikin olivat ja ovat syvästi tuntevia ihmisiä, jotka kokevat olemassaolonsa ja kaikkeen siihen liittyvän vahvasti. Tämä pätee erityisesti kärsimykseen ja kaikkialla läsnäolevaan tuskaan. Se tekee heistä ihmisen arkkityyppejä.
xxx/ellauri087.html on line 731: Pian tämän jälkeen Madero ja Pino Suárez ammuttiin, kun heitä oltiin siirtämässä vankilasta toiseen. Huerta oli luultavasti antanut tappokäskyn päästäkseen valtaan. Huerta julistautui tämän jälkeen presidentiksi. Hänen nousunsa presidentiksi ilman vaaleja sai vallankumouksen liekit jälleen leimahtamaan. Pohjois-Meksikossa Venustiano Carranza kieltäytyi hyväksymästä Huertan presidenttiyttä ja vaati, että presidentti oli valittava vaaleilla, kuten perustuslaissa määrättiin. Carranza kutsui johtamaansa liikettä perustuslailliseksi vallankumoukseksi. Pancho Villa ja muutamat muut kapinallisjohtajat liittoutuivat Carranzan kanssa.
xxx/ellauri087.html on line 753: Tammikuussa 1916 Villa teloitutti 18 yhdysvaltalaista kaivosinsinööriä, jotka oli vangittu junaryöstössä. Täytistäkö ne insinöörit lähti junaa ryöstämään? Eikö insinöörinpalkka riittänyt? Kaksi kuukautta myöhemmin hän johti 1 500 meksikolaista taistelijaa Yhdysvaltoihin maan tunnustettua Carranzan hallinnon. Meksikolaiset hiipivät rajan yli yöllä. Amerikkalaiset eivät olleet aavistaneet mitään, mutta heidän onnekseen hyökkäys oli suunniteltu huonosti. Meksikolaiset hyökkäsivät Yhdysvaltain ratsuväkeä vastaan, ottivat sata hevosta ja muulia ja polttivat Columbuksen kylän Uudessa Meksikossa surmaten 17 siviiliä. Myöhemmin Yhdysvallat teki rankaisuretken Meksikoon surmaten Villan porukoita ja aivan hervottomasti siviilejä.
xxx/ellauri116.html on line 324: Gabriel José de la Concordia García Márquez (6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia– 17. huhtikuuta 2014 México, Meksiko) oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän asui pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. Latinalaisessa Amerikassa García Márquez tunnettiin lempinimellä ”Gabo”. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982.
xxx/ellauri137.html on line 104: Toukokuussa Rantala kertoi, että Borráz-León on saanut hoitomallin tutkimiselle luvan Meksikossa. ”Syksyllä on vuokrattu Karibianmereltä hotelli, missä ihmisille laitetaan terveellinen ruokavalio, liikuntaa, joogaa, mindfulnessia, keskusteluterapioita, yksityinen hoito. México Citystä tulee stressaantuneita kaupunkilaisia. Sellainen miljonääri rahoittaa.” Syyskuun lopulla Rantalalla on kuitenkin ikäviä uutisia. Meksikon tutkimus on jouduttu siirtämään ensi keväälle koronaviruksesta johtuen.
xxx/ellauri167.html on line 681: Vuonna 1959 Learylle luvattiin yhden vuoden kiinnitys Harvardin yliopistoon luennoijaksi. Elokuussa 1960 hän tutustui lomallaan Meksikossa psilosybiinipitoisiin psykedeelisiin sieniin. Kokemus muutti Learyn elämän, ja myöhemmin hän kertoi oppineensa noiden muutaman tunnin aikana enemmän psykologiasta ja omasta psyykestään kuin aiempina 20 vuotena yhteensä.
xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
19