ellauri033.html on line 1177: Barrèsin varhaistuotanto innoitti monia nuoremman sukupolven ranskalaisia kirjailijoita, kuten Marcel Proust, André Gide, Henry de Montherlant, Jean Cocteau ja François Mauriac. Ikäviä tyyppejä nääkin valtaosalta. (Kukas se Cocteau taas oli? Sekö pipopäinen sukeltaja? Ei se oli Cousteau. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä, joka oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, joka Maurice kirjotti Arsene Lupineja. Niistä oli puhe Maurice Maeterlinckin kohalla.)
ellauri097.html on line 264: Il est élu à l'Académie française le 3 juin 1971, au fauteuil 22, succédant à François Mauriac. C'est le premier étranger accédant à cet honneur. Le président de la République Georges Pompidou lui propose en 1972 la nationalité française, mais il décline la faveur.
ellauri106.html on line 646: Olin lukenut Conradin Lordi Jimin ja Mauriacin myrkyttäjättären ja Kafkan kirjeen isälleen, olin lukenut Hawthornen Strindbergin ja Sofokleen, ja Freudin teoxia enkä siltikään ymmärtänyt että häpeä, siis lue loukattu izerakkaus, epäonnistunut narsismi, voi painaa ihmisen tällaiseen tilaan.
ellauri162.html on line 266: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire.
ellauri191.html on line 906: Mauriac_1952.jpg" class="image">Mauriac 1952.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/75px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/113px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/150px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
ellauri191.html on line 908: Mauriac" title="François Mauriac">François Mauriac
ellauri279.html on line 404: 1970 - Nobelin kirjallisuuspalkinto "moraalisesta voimasta, jolla hän seurasi venäläisen kirjallisuuden muuttumattomia perinteitä" (tarjoaja François Mauriac ; muiden lähteiden mukaan - Yakov Malkiel). Hän sai diplomin ja palkinnon rahallisen osan 10. joulukuuta 1974 Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen.
xxx/ellauri130.html on line 776: Pendant la guerre d’Espagne, Claudel apporta son soutien aux franquistes. Devant la Seconde Guerre mondiale, Claudel est initialement peu convaincu par le danger que représente l'Allemagne nazie. Il s'inquiète davantage de la puissante Russie, qui représente selon lui une « infâme canaille communiste ». Claudel expliqua ses flatteries à Pétain par l'approbation d'une partie de sa politique (lutte contre l'alcoolisme, appui aux écoles libres). Il est meilleures amis avec Francois Mauriac.
xxx/ellauri154.html on line 204: Jean-Luc-sedän kakkosauton Anne Wiazemskyn isoisä oli käärmesolmu-Francois Mauriac. Ize se oli äiskän puolelta Monodien vanhaa schweiziläistä protestanttisukua. Siihen kuului nippu pastoreita sekä jokunen tiedesumuttaja.
xxx/ellauri178.html on line 171: Korkeampaa, tärkeämpää, haista sinä Philip poika paska. Ja sinä kanssa Anton. Maanomistajan nimikin oli väärin kirjoitettu. Komiikka ja ironia väistyvät surun ja paatoxen tieltä. Näkis vaan. Miten Mauriac sanoikaan? Piehtaroida yxinäiseen vuoteensa iloissa. Ei kyllä tumputus on Pilistä ihan ykkös parasta.
10